Jos et elä kauan....

mitä haluaisit kokea?

Asioita...?

Haluan pakosti tehdä kässärini valmiiksi! Tosin se ei ole varsinainen kokemus, mutta näen asialla suurta merkitystä.

51 vuotiaana en halua muuta kokea kuin henkisen täyttymyksen eli elämäni loppupuolen tilinpäätöksen päättymisen ja astumisen mahdolliselle korkeamalle tasolle. Jotakin luovaa haluaisin tylsien päivieni täytteeksi tehdä, esim. uutta musiikkia. Jos kerrankin tekisi sitä mitä itse haluaa.

Menisin kukkaniitylle...ja poimisin ison kimpun kauniita kukkia.
Sitten ostaisin karkkeja kaupasta.
Ja...sitten tekisin koko perheestäni onnellisen.
Se olisi kaisista paras työ.

Minä haluaisin kokea semmosen unelmieni rakkaussuhteen.

Keskustella pitkään lasteni kanssa ja antaa heille tuhansia halauksia ja suukkoja

Elää spontaanisti tunteitani ja päähänpistoja toteuttaen.

Ehtisiköhän nuo kaikki? Rakkaussuhde saattaisi jäädä aika fyysiseksi, jos aikaa olisi vähän mutta ei sekään paha...


Jos olisi ensimmäinen päiväni (ja ei mitään rajoitteita) olisin hiekkarannalla jossakin lämpimällä rannalla, ja mulla olisi isoja koiria joiden kanssa lähtisin polkua pitkin kohti saaren sisäosaa etsimään ruoaksi tuoreita ananaksia ja mangoja. Niitä söisin, kahlailisin matalassa vedessä ja etsisin simpukoita ja kauniita kiviä rannalta. Koska se olisi viimeinen päiväni sillä saarella ennen kuin siirtyisin seuraavaan paikkaan...

kertoo kaikille jotka tuntis mut, et ku mä tapan itteni/kuolen luonnollisesti, et se ei liity heihin mitenkään. viettäisin kaiken aikani heijjän kaikkien kanssaan, ja kokisin ilot, surut, vihat ja kaikki maholliset tunteet, jne..

Kokea asioita,joista nautin. Tehdä enemmän, koska kuulemma enemmän katuu tekemättä jättämisiään.
Matkustella vielä. Kunpa joku vain järkkäisi ja tilaisi ne matkat puolestani ettei tarvitsisi kuin hypätä koneeseen ja bussiin määränpäässä.
Tuo em. on syy miksi viime vuosina on jäänyt.

Eipä ole iso juttu mennä matkatoimistoon......jos on täppiä.

Juu ja rakkaus-suhteen haluan kokea...

olla kokonainen, tulla rakastetuksi ja rakastaa

tekopyhää miettiä asioita jälkikäteen!! tekee mitä tekee, ei se kuollemisen jälkeen enää harmita, et mitä teki ja mitä ei tehny!!

olisin entistäenemmän lapsieni ja perheeni kanssa

no just, tohon et usko itekkään!!

Sien.. kirjoitti:mitä haluaisit kokea?

Asioita...?

Onnea. Mutta enpä tiedä mistä sen ostaisi vielä kuolemantuomion jälkeen.

Jos tietäisin kuolevani pian, olisin loppuajan tiiviisti lasteni ja äitini kanssa ja ehkä joidenkin muiden läheisten ja ystävien. Menisin ehkä vielä kerran Tukholmaan turistaamaan pariksi päiväksi, kun siellä olen aina niin onnellinen.

En mä halua mitään, mitä en tee joka päivä. Eli olisin rakkaani kanssa.

Miksi ei tehdä nyt asioita, joita haluaisi tehdä kuoleman jälkeen ...!!""!"=????
JOs haluaa poimia kukkia, niin menee poimiin niitä kukkia. - JOku on sanonut että pitäisi elää , niin kuin tämä päivä olisi se viimeinen.

Ziina, tämä nyt on tällainen ajatuskoe.

Varmaan voisin mennä Tukholmaan, mutta suoraan sanottuna, kukaan ei lähde erittäin vilkasta vauvaa vahtimaan, eikä minulla ole lastenhoitajaan varaa, eikä kyllä koko matkaankaan, ellen ole tosiaan kuolemassa.

Jos taas tietäisin kuolevani pian, ei ehkä olisi mitään mieltä säästää niitä rahoja johonkin muuhun, kuten vaikka talvihaalareihin ja ruokaan ja seuraavaan vuokraan ja voisin lähteäkin, sekä varmaan ihmiset suhtautuisivat vähän myötämielisemmin ja lähtisivät avuksi, että saisin käydä vaikka museossa, seisovassa pöydässä, elokuvissa jne. sillä reissullani, mitä en nyt pysty tekemään, kun olen joka hetki vauvan kanssa.

Miksi näitä pitää selittää ja perustella? Eikö sinulla ole tosiaan mitään, mitä tahtoisit ehkä tehdä ennen kuolemaasi, jos olisit sen ajankohdasta tietoinen, vaan elät "täysillä täyttä elämää" koko ajan? Et ehkä tahdo mitään kallista koskaan, vaan voit aina tuhlatakin mien lystäät ja silti vaan arkeen riittää varoja, kun imeisesti intohimosi ovat hyvin kohtuulliset? :-O

Itselläni tuli mieleen, että raivaisin kämpästä ylimäärää tavaraa pois kierrätyksiin ja antaisin ystäville sellaisia esim. kirjoja ja levyjä ja tauluja, joita tietäisin heidän tahtovan. Ja ei Ziina, en nyt anna niitä, koska en tiedä pian kuolevani ja haluan toisaiseksi pitää tavarani omassa käytössäni. Mutta jos olisi vain pari päivää aikaa, en tietenkään käyttäisi sitä tavaroista huolehdintaan.

PS. Lapseni taas on aina haaveillut matkasta New Yorkiin, että jos hän/minä oltaisiin kuolemassa, ehkä sinne pitäisi mennä, jos on kuitenkin fyysisesti siedettävässä kunnossa?

Possu: kukaan ei ole sinua pyytänyt selittämään ja perustelemaan...... . Sinun on ilmeisen vaikea hyväksyä ihmisten erilaisuutta..... Olen huomannut että usein kommentoit kirjoituksiani, ikään kuin haluaisit oikaista tai korjata mielipiteitäni.- Niin: Itse asiassa vaikea tietää mitä haluaa kunakin hetkenä.- Useimmiten elän juuri siinä siinä hetkessä, mikä on. En halua enimmäkseen mitään. Onko vaikea kuvitella?

Sinähän tuossa justiin ihmettelet, että miksi ihmiset eivät tee joka päivä mitä tahtoisivat, vaan säästelisivät tekemisensä, kunnes kuolisivat. Kas näin:

"Miksi ei tehdä nyt asioita, joita haluaisi tehdä kuoleman jälkeen ...!!""!"=????
JOs haluaa poimia kukkia, niin menee poimiin niitä kukkia. - JOku on sanonut että pitäisi elää , niin kuin tämä päivä olisi se viimeinen."

Vastasin tähän kysymykseesi, joka on minusta arjen keskellä täysin järjetön, ihan kuin et ymmärtäisi elämän realiteetteja ja moittisit siitä muita ihmisiä, jotka joutuvat niiden keskellä kuitenkin elämään.

Ei minun ole vaikea hyväksyä ihmisten erilaisuutta, mitenniin? Sinunhan tuossa näyttää olevan vaikea kuvitella, että miksi, miksi, ja sitten yritin sitä sinulle selittää. Anteeksi kovasti, älä enää laita mielipiteitäsi kysymysmuotoon, ellet tahdo niihin kommentteja.

Tai voin minä olla näihin muiden ihmettelyihisi vastaamattakin, nyt kun tiedän, ettet sitä kaipaa, vaikka siltä näyttää.

haluisin asua tyynenmeren pikku saarella palmun alla bambumajassa.
Luonnollisesti kaikki rakkaat läheiseni olisi mukana elämässäni ja kaikki olisi muutkin onnellisia.

ehkä elää kommuunissa. luostarissa tms

haluisin olla päivän koira. päivän lintu, päivän valas, päivän..ööh jotain..
päivän rikassssss..

en keksi muuta

Jos saisin tietää, etten elä kauaa, niin tapaisin läheisiäni + tuttaviani, hyvästelisin siis ja sopisin asioita jos olisi sovittavaa, pyytäisin anteeksi jos olisi pyydettävää.

Heittäisin tietyt tavarani roskiin, kysyisin kuka haluaa mitäkin. Käytäisiin läpi käytännön asioita ja sovittaisiin järjestelyistä jonkun läheisen kanssa.

Sitten haluaisin mahdollisimman rauhallisen ja kivuttoman lopun, joten käyttäisin päivittäin Xanoria + sopivia ja riittäviä kipulääkkeitä, söisin hyvää ja epäterveellistä ruokaa (jos maistuisi) ja polttaisin huoletta tupakkaa.
Ottaisin jotain euforisoivaa ainetta, ehkä, siis todellakin ehkä ottaisin, en ole varma viitsisinkö.

Siinäpä se. Inhottavaa kyllä miettiä tämmöistä...