R a j a t i l a t
+16
hangman
Admin
ippu
Sien..
Mintska
helu
eliö
Kyllästynyt
Trisse
Murena
Chaos
Mirri
minätäällä
Gyver
hanna74
Pertti Luukkonen
20 posters
Sivu 3 / 11
Sivu 3 / 11 • 1, 2, 3, 4 ... 9, 10, 11
Kirjallisuutta
-
Borderline Phenomena and the Rorschach Test (1980). Edited by Jay S. Kwawer, Howard D. Lerner & Alan Sugerman. New York: International Universities Press, Inc. – xviii + 505 p.
DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: American Psychiatric Association. – xxxvii + 943 p.
DSM-IV-TR ("Plus") (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. First & Allan Tasman (editors) 91 Con-tributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.
First, Michael B. [et al.] (editors) (2004). *DSM-IV-TR ("Plus") (2004).
Gabbard, Glen O. (editor) (2009). *Psychoterapeutic Treatments (2009).
ICD-10 (1992, 2004). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. Second Edition. Geneva: World Health Organization (WHO), Second Edition 2004. – iv + 1196 p.
3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.
DCR-10 (1993): The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: World Health Organization. – xiii + 248 p.
ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.
Kernberg, Otto F. (1975): Borderline Conditions and Pathological Narcissism. New York: Jason Aronson, Inc., 1976. – xvi + 361 p.
Luukkonen, Pertti (2008): Kliinisen psykologian ensyklopedia. Helsinki: Psykopatologia. – 304 s.
Maj, Mario [et al.] (editors) (2005). *Personality Disorders (2005).
Personality Disorders (2005). Edited by Mario Maj, Hagop S. Akiskal, Juan E. Mezzich & Ahmed Okasta. 17 Contributors. WPA Series, Evidence and Experience in Psychiatry, Volume 8. Chichester, England: John Wiley & Sons, Ltd. – xix + 515 p.
Psychoterapeutic Treatments (2009): Textbook of Psychoterapeutic Treatments. [with online access]. Edited by Glen O. Gabbard. 53 Contributors. Washington, DC & London, England: American Psychiatric Publishing, Inc. – xx + 876 p.
Stone, Michael H. (2005) Borderline and Histrionic Personality Disorders: A Rewiew. Kirjassa *Personality Disorders (2005: 201–231).
-
Borderline Phenomena and the Rorschach Test (1980). Edited by Jay S. Kwawer, Howard D. Lerner & Alan Sugerman. New York: International Universities Press, Inc. – xviii + 505 p.
DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: American Psychiatric Association. – xxxvii + 943 p.
DSM-IV-TR ("Plus") (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. First & Allan Tasman (editors) 91 Con-tributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.
First, Michael B. [et al.] (editors) (2004). *DSM-IV-TR ("Plus") (2004).
Gabbard, Glen O. (editor) (2009). *Psychoterapeutic Treatments (2009).
ICD-10 (1992, 2004). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. Second Edition. Geneva: World Health Organization (WHO), Second Edition 2004. – iv + 1196 p.
3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.
DCR-10 (1993): The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: World Health Organization. – xiii + 248 p.
ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.
Kernberg, Otto F. (1975): Borderline Conditions and Pathological Narcissism. New York: Jason Aronson, Inc., 1976. – xvi + 361 p.
Luukkonen, Pertti (2008): Kliinisen psykologian ensyklopedia. Helsinki: Psykopatologia. – 304 s.
Maj, Mario [et al.] (editors) (2005). *Personality Disorders (2005).
Personality Disorders (2005). Edited by Mario Maj, Hagop S. Akiskal, Juan E. Mezzich & Ahmed Okasta. 17 Contributors. WPA Series, Evidence and Experience in Psychiatry, Volume 8. Chichester, England: John Wiley & Sons, Ltd. – xix + 515 p.
Psychoterapeutic Treatments (2009): Textbook of Psychoterapeutic Treatments. [with online access]. Edited by Glen O. Gabbard. 53 Contributors. Washington, DC & London, England: American Psychiatric Publishing, Inc. – xx + 876 p.
Stone, Michael H. (2005) Borderline and Histrionic Personality Disorders: A Rewiew. Kirjassa *Personality Disorders (2005: 201–231).
-
Minusta kiinnostavia...
ovat myös nuo kaikille persoonallisuushäiriöille yhteiset, yleiset seikat ja kriteerit ja esimerkiksi se, mitä tiedetään niiden synnystä ja hoidosta. Syntyyn kai vaikuttivat samanlaiset tekijät lapsuudessa kaikissa häiriöissä, terapian ja lääkityksen tehossa oli tuossa psykiatriankirjassa sitten eroja eri häiriöiden hoidossa.
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Koe-diagnoosit (DSM-IV-TR)
-
DSM-IV-TR:n Appedix B:ssä, Criteria Sets and Axes Provided for Further Study (p. 759 - 818), on lisäksi 23 tutkimus- tai koe-diagnoosia, mm. alternative dimensional descriptiors for schizophrenia, alternative criterion B for dysthymic disorder, binge-eating disorder ja depressive personality disorder.
-
DSM-IV-TR:n Appedix B:ssä, Criteria Sets and Axes Provided for Further Study (p. 759 - 818), on lisäksi 23 tutkimus- tai koe-diagnoosia, mm. alternative dimensional descriptiors for schizophrenia, alternative criterion B for dysthymic disorder, binge-eating disorder ja depressive personality disorder.
-
Rajatilapatologia
Freud näki persoonallisuushäiriöiden syntyvän siten, että henkilö fiksoituu jollekin psykoseksuaalisen kehityksen varhaisemmista tasoista, esim. passiivinen ja riippuvainen oraaliselle tasolle, pakko-oireiset anaaliselle jne.
Uudemmassa psykodynaamisessa ajattelussa, ego- ja selfpsykologiassa, persoonallisuushäiriöihin liittyvä rajatilapatologia nähdään seurauksena häiriöistä 1-3 -vuotiaan lapsen kehitysvaiheessa, jota kutsutaan separaatio-individuaatiovaiheeksi eli eriytymis-yksilöitymisvaiheeksi.
Itseä ja hoitavaa ihmistä koskevat mielikuvat alkavat eriytyä ja yksilöllinen identiteetti muodostua. Kehityksen häiriytyessä mielikuvat eivät eriydy riittävästi, eikä lapselle synny riittävää itsearvostusta, jolloin yksilö jää korostuneen riippuvaiseksi toisten hoivasta tai heidän hyväksikäyttämisestään.
Kehitys voi häiriytyä monesta syystä, esim. turvattomien kasvuolosuhteiden, traumaattisten erokokemusten, vanhempien oman epävakauden (=persoonallisuushäiriön?) tai lapsen ja vanhempien persoonallisuuden yhteensopimattomuuden (!) takia.
Erilaiset psykoterapeuttiset hoitomuodot ovat keskeisiä. Terapeutti tarjoaa potilaalle huolenpidon ja välittämisen kohteeksi tulemisen tunnetta pitkäjänteisesti, pitää huolta tavoitteiden realistisuudesta ja välttää manipuloiduksi tulemista. Terapeutti edustaa turvallisesti rajoja asettavaa rauhallista ja vakaata samastumiskohdetta. Psykoterapia voi tarjota potilaalle mahdollisuuden häiriintyneen separaatio-individuaatiokehityksen korjaantumiseen.
Tuoreissa vertailevissa tutkimuksissa sekä kognitiivis-behavioraalisella että psykodynaamisella psykoterapialla on saatu hyviä hoitotuloksia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa.
Lähde: Psykiatria, Lönnqvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen, Partonen (toim.); Duodecim, 5. uudistettu painos 2007
Uudemmassa psykodynaamisessa ajattelussa, ego- ja selfpsykologiassa, persoonallisuushäiriöihin liittyvä rajatilapatologia nähdään seurauksena häiriöistä 1-3 -vuotiaan lapsen kehitysvaiheessa, jota kutsutaan separaatio-individuaatiovaiheeksi eli eriytymis-yksilöitymisvaiheeksi.
Itseä ja hoitavaa ihmistä koskevat mielikuvat alkavat eriytyä ja yksilöllinen identiteetti muodostua. Kehityksen häiriytyessä mielikuvat eivät eriydy riittävästi, eikä lapselle synny riittävää itsearvostusta, jolloin yksilö jää korostuneen riippuvaiseksi toisten hoivasta tai heidän hyväksikäyttämisestään.
Kehitys voi häiriytyä monesta syystä, esim. turvattomien kasvuolosuhteiden, traumaattisten erokokemusten, vanhempien oman epävakauden (=persoonallisuushäiriön?) tai lapsen ja vanhempien persoonallisuuden yhteensopimattomuuden (!) takia.
Erilaiset psykoterapeuttiset hoitomuodot ovat keskeisiä. Terapeutti tarjoaa potilaalle huolenpidon ja välittämisen kohteeksi tulemisen tunnetta pitkäjänteisesti, pitää huolta tavoitteiden realistisuudesta ja välttää manipuloiduksi tulemista. Terapeutti edustaa turvallisesti rajoja asettavaa rauhallista ja vakaata samastumiskohdetta. Psykoterapia voi tarjota potilaalle mahdollisuuden häiriintyneen separaatio-individuaatiokehityksen korjaantumiseen.
Tuoreissa vertailevissa tutkimuksissa sekä kognitiivis-behavioraalisella että psykodynaamisella psykoterapialla on saatu hyviä hoitotuloksia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa.
Lähde: Psykiatria, Lönnqvist, Heikkinen, Henriksson, Marttunen, Partonen (toim.); Duodecim, 5. uudistettu painos 2007
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Oma kommentti ja lisäys:
Siinä kirjassaan Lahjakkaan lapsen tragedia Alice Miller kuvasi hienosti vanhempien persoonallisuushäiriön vaikutusta lapsen persoonallisuushäiriön synnyttäjänä. Ja ymmärtämättömän, nolaavan kasvatuksen. Ja lapsen käyttämisen omien tarpeiden täyttäjänä, oman itsen ja omien kunnianhimoisten, toteuttamatta jääneiden haaveiden toteuttajana.
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
"Minusta DSM:n BPD:n kriteereistä 'persoonallisuutta' kuvaavat 1, 2, 3, 6 ja 7); muut enemmän tai vähemmän 'oireita' (4, 5, 8 ja 9).
Mitä mieltä olette?"
Rajatilaa pitkään sivusta seuranneena olen aika tavalla samaa mieltä. Ainakin siinä tapauksessa vihaisuus ja suuttumus lievenivät lääkkeillä ihan oleellisesti, samoin ahdistuneisuus, tuskaisuus, ja taipumus 'minipsykooseihin'. Ajattelu selkiytyi, ja muuttui ikään kuin todellisuudentajuisemmaksi. Kyllä aika moni epävakaaseen liittyvä asia on oire ainakin päätellen siitä, että ne ovat lievitettävissä esim. ssri-lääkehoidolla. Nykyisinhän jo tiedetäänkin, että esim. raivarit voivat helpottaa lääkityksellä.
Minusta ajatus, että ne kaikki olisivat 'luonteenpiirteitä', on myös aika pessimistinen. Ikään kuin ei olisi mitään tehtävissä, eikä mikään olisi lievitettävissä. Oireisiin taas voidaan hyvinkin löytää helpotusta, ja sitä kautta helpottaa elämää, koska oireet pahimmillaan aiheuttavat aikamoista kärsimystä potilaalle itselleen. Onneksi ovat oireita, joille pystytään tekemään jotakin.
Mitä mieltä olette?"
Rajatilaa pitkään sivusta seuranneena olen aika tavalla samaa mieltä. Ainakin siinä tapauksessa vihaisuus ja suuttumus lievenivät lääkkeillä ihan oleellisesti, samoin ahdistuneisuus, tuskaisuus, ja taipumus 'minipsykooseihin'. Ajattelu selkiytyi, ja muuttui ikään kuin todellisuudentajuisemmaksi. Kyllä aika moni epävakaaseen liittyvä asia on oire ainakin päätellen siitä, että ne ovat lievitettävissä esim. ssri-lääkehoidolla. Nykyisinhän jo tiedetäänkin, että esim. raivarit voivat helpottaa lääkityksellä.
Minusta ajatus, että ne kaikki olisivat 'luonteenpiirteitä', on myös aika pessimistinen. Ikään kuin ei olisi mitään tehtävissä, eikä mikään olisi lievitettävissä. Oireisiin taas voidaan hyvinkin löytää helpotusta, ja sitä kautta helpottaa elämää, koska oireet pahimmillaan aiheuttavat aikamoista kärsimystä potilaalle itselleen. Onneksi ovat oireita, joille pystytään tekemään jotakin.
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Osuva kommentti!
Mirri kirjoitti:"Minusta DSM:n BPD:n kriteereistä 'persoonallisuutta' kuvaavat 1, 2, 3, 6 ja 7); muut enemmän tai vähemmän 'oireita' (4, 5, 8 ja 9).
Mitä mieltä olette?"
Rajatilaa pitkään sivusta seuranneena olen aika tavalla samaa mieltä. Ainakin siinä tapauksessa vihaisuus ja suuttumus lievenivät lääkkeillä ihan oleellisesti, samoin ahdistuneisuus, tuskaisuus, ja taipumus 'minipsykooseihin'. Ajattelu selkiytyi, ja muuttui ikään kuin todellisuudentajuisemmaksi. Kyllä aika moni epävakaaseen liittyvä asia on oire ainakin päätellen siitä, että ne ovat lievitettävissä esim. ssri-lääkehoidolla. Nykyisinhän jo tiedetäänkin, että esim. raivarit voivat helpottaa lääkityksellä.
Minusta ajatus, että ne kaikki olisivat 'luonteenpiirteitä', on myös aika pessimistinen. Ikään kuin ei olisi mitään tehtävissä, eikä mikään olisi lievitettävissä. Oireisiin taas voidaan hyvinkin löytää helpotusta, ja sitä kautta helpottaa elämää, koska oireet pahimmillaan aiheuttavat aikamoista kärsimystä potilaalle itselleen. Onneksi ovat oireita, joille pystytään tekemään jotakin.
Kummallista, että auktoritatiivisessa kirjassa kukaan asiantuntevista kirjoittajista ei ole notaarannut Stonen tekstissä tuota mainitsemaani kohtaa; muita kylläkin.
Myös suomalainen hoitosuositus on täynnä epämääräisyyksiä, vaikka sitä on ollut iso porukka tekemässä.
-
Temperamentti, luonteenpiirre ja...
rajatilapatologia?
Minusta tuo lainaamani psykiatrian kirja ei suhtaudu LAINKAAN noin pessimistisesti persoonallisuushäiriöihin yleensäkään eikä rajatilaankaan kuin te luonteenpiirteinenne. Sanasta luonteenpiirre tulee lähinnä, ensimmäiseksi mieleen synnynnäinen temperamentti, jonka eroavuuksissa ei tietysti pitäisi olla mitään patologista, lääkittävää ja terapoitavaa.
Rajatila ja persoonallisuushäiriöt yleensäkin nähtiin tuossa psykiatria -kirjassa kuitenkin kehityksen häiriintymisenä, yksilöitymis-eriytymisvaiheen epäonnistumisena, joka on mahdollista terapian ja uusien samastusten avulla korjatakin.
Enpä siis olisi ensimmäisenä Mirrin tavoin pelkästään tarjoamassa pilleripurkkia oireiden vaimentamiseksi, jos pysähtynyt tai häiriintynyt kehitys on terapialla ja samastuksien avulla käynnistettävissä uudelleen!
Saman kehitysvaiheen ongelma ja siten rajatilatasoinen, oli Myllärniemen masennuskirjan mukaan muuten myös masennus. Masennuksessa, niinkuin persoonallisuushäiriöissäkin, keskeistä on itseä ja objektia koskevien sisäisten mielikuvien osittainen eritymättömyys ja sen takia kyvyttömyys käsitellä menetyksiä. Narsistinen problematiikkakin liittyy sekä masennukseen että rajatilaan ja muihin persoonallisuushäiriöihin.
En kyllä ymmärrä, miten hylkäämisten välttäminen, ihmissuhteiden ja identiteetin ja tunne-elämän epävakaisuus ja tyhjyyden tunne olisivat persoonallisuuden, siis luonteen(?) piirteitä.
Noista oireista taas, minusta suisidaalisuuden ja suuttumisen voisi kummankin ihan hyvin nähdä vain impulsiivisuuden erilaisina ilmenemismuotoina.
Minusta tuo lainaamani psykiatrian kirja ei suhtaudu LAINKAAN noin pessimistisesti persoonallisuushäiriöihin yleensäkään eikä rajatilaankaan kuin te luonteenpiirteinenne. Sanasta luonteenpiirre tulee lähinnä, ensimmäiseksi mieleen synnynnäinen temperamentti, jonka eroavuuksissa ei tietysti pitäisi olla mitään patologista, lääkittävää ja terapoitavaa.
Rajatila ja persoonallisuushäiriöt yleensäkin nähtiin tuossa psykiatria -kirjassa kuitenkin kehityksen häiriintymisenä, yksilöitymis-eriytymisvaiheen epäonnistumisena, joka on mahdollista terapian ja uusien samastusten avulla korjatakin.
Enpä siis olisi ensimmäisenä Mirrin tavoin pelkästään tarjoamassa pilleripurkkia oireiden vaimentamiseksi, jos pysähtynyt tai häiriintynyt kehitys on terapialla ja samastuksien avulla käynnistettävissä uudelleen!
Saman kehitysvaiheen ongelma ja siten rajatilatasoinen, oli Myllärniemen masennuskirjan mukaan muuten myös masennus. Masennuksessa, niinkuin persoonallisuushäiriöissäkin, keskeistä on itseä ja objektia koskevien sisäisten mielikuvien osittainen eritymättömyys ja sen takia kyvyttömyys käsitellä menetyksiä. Narsistinen problematiikkakin liittyy sekä masennukseen että rajatilaan ja muihin persoonallisuushäiriöihin.
En kyllä ymmärrä, miten hylkäämisten välttäminen, ihmissuhteiden ja identiteetin ja tunne-elämän epävakaisuus ja tyhjyyden tunne olisivat persoonallisuuden, siis luonteen(?) piirteitä.
Noista oireista taas, minusta suisidaalisuuden ja suuttumisen voisi kummankin ihan hyvin nähdä vain impulsiivisuuden erilaisina ilmenemismuotoina.
Viimeinen muokkaaja, minätäällä pvm Pe Syys 04, 2009 6:33 pm, muokattu 1 kertaa
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
"Enpä siis olisi ensimmäisenä Mirrin tavoin pelkästään tarjoamassa pilleripurkkia oireiden vaimentamiseksi, jos pysähtynyt tai häiriintynyt kehitys on terapialla ja samastuksien avulla käynnistettävissä uudelleen!"
Minätäällä, näetkö sinä vaikeiden oireiden lievittämisen lääkehoidolla pessimisminä? Minusta se on hyvin toivorikasta, koska rajatilaisen ihmisen oireilu voi tehdä hänen elämästään aikamoista kärsimystä. Pitäisikö hänen kitua oireidensa kanssa vuosia odottaen pitkän terapian vaikutuksia?
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siinä, että psykoterapiaa pitäisi tarjota ja käyttää. Mutta voi vierähtää parikymmentä vuotta ennen kuin potilas itse alkaa olla 'kypsynyt' siihen malliin, että hän on valmis hoidattamaan itseään sitoutumista ja kärsivällisyyttä vaativalla terapialla. Miten hänen oireitaan siihen asti lievitetään, vai eikö mitenkään?
Ja toinen asia: vaikean persoonallisuushäiriön aiheuttamat oireet voivat olla niin vakavia, ettei terapia kertakaikkiaan onnistu ilman hyvän lääkehoidon tukea. Psykoterapia voi etenkin alkuvaiheessa jopa pahentaa oireita niin, ettei rajatilainen ihminen kestä sen aiheuttamaa painetta. Siitä tietysti seuraa se, että hän livistää tiehensä terapiasta todeten, ettei terapeuttikaan ymmärrä häntä eikä osaa mitään...
Minusta on aikamoinen onni, jos vaikean persoonallisuushäiriöisyyden oireita pystytään lievittämään lääkehoidolla. Ongelmana voi kuitenkin olla, ettei potilas oikein itse käsitä miksi hänen pitäisi 'turvautua pilleripurkkiin', koska hänen mielestään hänen kurjan olonsa syy kuitenkin löytyy muualta kuin hänestä itsestään. Sitä suuremmalla syyllä rajatilaisuuden oireiden lievittämistä lääkehoidolla pitäisi tukea, ei vastustaa. Toimiva lääkehoito kun voi olla varsinainen 'avain', joka saa rajatilaisen ihmisen ajattelun selkiytymään niin, että hän pystyykin ymmärtämään esim. terapian tärkeyden.
Minätäällä, näetkö sinä vaikeiden oireiden lievittämisen lääkehoidolla pessimisminä? Minusta se on hyvin toivorikasta, koska rajatilaisen ihmisen oireilu voi tehdä hänen elämästään aikamoista kärsimystä. Pitäisikö hänen kitua oireidensa kanssa vuosia odottaen pitkän terapian vaikutuksia?
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siinä, että psykoterapiaa pitäisi tarjota ja käyttää. Mutta voi vierähtää parikymmentä vuotta ennen kuin potilas itse alkaa olla 'kypsynyt' siihen malliin, että hän on valmis hoidattamaan itseään sitoutumista ja kärsivällisyyttä vaativalla terapialla. Miten hänen oireitaan siihen asti lievitetään, vai eikö mitenkään?
Ja toinen asia: vaikean persoonallisuushäiriön aiheuttamat oireet voivat olla niin vakavia, ettei terapia kertakaikkiaan onnistu ilman hyvän lääkehoidon tukea. Psykoterapia voi etenkin alkuvaiheessa jopa pahentaa oireita niin, ettei rajatilainen ihminen kestä sen aiheuttamaa painetta. Siitä tietysti seuraa se, että hän livistää tiehensä terapiasta todeten, ettei terapeuttikaan ymmärrä häntä eikä osaa mitään...
Minusta on aikamoinen onni, jos vaikean persoonallisuushäiriöisyyden oireita pystytään lievittämään lääkehoidolla. Ongelmana voi kuitenkin olla, ettei potilas oikein itse käsitä miksi hänen pitäisi 'turvautua pilleripurkkiin', koska hänen mielestään hänen kurjan olonsa syy kuitenkin löytyy muualta kuin hänestä itsestään. Sitä suuremmalla syyllä rajatilaisuuden oireiden lievittämistä lääkehoidolla pitäisi tukea, ei vastustaa. Toimiva lääkehoito kun voi olla varsinainen 'avain', joka saa rajatilaisen ihmisen ajattelun selkiytymään niin, että hän pystyykin ymmärtämään esim. terapian tärkeyden.
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Mirrille vaan vastaukseksi...
että ihan samantasoisesta, rajatilatasoisesta ongelmasta siinä sinunkin (ja minun) masennuksessasi on kyse kuin persoonallisuushäiriöissä.
Ilmeisesti sinä aina ensin ajattelet sitä vaikeasti narsistista puolisoasi (jos nyt muistan oikein sinun joskus kertomaasi) persoonallisuushäiriöistä puhuessasi. Ja sen perusteella olet valmis näkemään hoidon erittäin vaikeana, jos ei nyt peräti toivottomana tehtävänä, ja lääkityksen olennaisena, kun ovat raukat, toisin kuin masentuneet, niin kyvyttömiä kestämään terapian rasituksia ja paineita,
ja muutenkin niin hankalia ihmisiä. Kyllähän jatkuvasti tai toistuvasti masentunutkin muuten varmaan läheisten kärsivällisyyttä ja hermoja rassaa.
Persoonallisuushäiriöihin kuuluu kyllä myös sellaisia diagnooseja kuin vaikkapa estynyt, riippuvainen ja vaativa eli pakko-oireinen persoonallisuus. enkä kyllä näkisi näitä ollenkaan niin pahoina ja toivottomina tapauksina kuin sitä sinun narsistiasi. Tuossa psykiatrian kirjassa muuten on jokaisen eri persoonallisuushäiriön kohdalla erikseen tietoja heille soveltuvista terapiamuodoista ja niiden tuloksista, samoin kuin soveltuvasta lääkityksestä, sen tarpeellisuudesta ja eduista ja haitoistakin.
Ilmeisesti sinä aina ensin ajattelet sitä vaikeasti narsistista puolisoasi (jos nyt muistan oikein sinun joskus kertomaasi) persoonallisuushäiriöistä puhuessasi. Ja sen perusteella olet valmis näkemään hoidon erittäin vaikeana, jos ei nyt peräti toivottomana tehtävänä, ja lääkityksen olennaisena, kun ovat raukat, toisin kuin masentuneet, niin kyvyttömiä kestämään terapian rasituksia ja paineita,
ja muutenkin niin hankalia ihmisiä. Kyllähän jatkuvasti tai toistuvasti masentunutkin muuten varmaan läheisten kärsivällisyyttä ja hermoja rassaa.
Persoonallisuushäiriöihin kuuluu kyllä myös sellaisia diagnooseja kuin vaikkapa estynyt, riippuvainen ja vaativa eli pakko-oireinen persoonallisuus. enkä kyllä näkisi näitä ollenkaan niin pahoina ja toivottomina tapauksina kuin sitä sinun narsistiasi. Tuossa psykiatrian kirjassa muuten on jokaisen eri persoonallisuushäiriön kohdalla erikseen tietoja heille soveltuvista terapiamuodoista ja niiden tuloksista, samoin kuin soveltuvasta lääkityksestä, sen tarpeellisuudesta ja eduista ja haitoistakin.
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
Sinun masennuksestasi en tiedä, mutta minun masennukseni hoidossa lääkitys on tärkeä - ollut jo vuosikausia, ja ilmeisesti myös tulee olemaan. Eihän asia niin ole, että persoonallisuushäiriö tekisi lääkehoidosta tärkeän, vaan psyykkiset oireet johtuivat ne sitten masennuksesta tai persoonallisuushäiriöstä.
Niinpä en oikein ymmärtänyt mitä mahdoit tarkoittaa vetoamalla sinun ja minun masennukseen. Minä tosiaankin kirjoitin persoonallisuushäiriöstä, joka oireilee niin vaikeasti, että oireita pitäisi lievittää lääkehoidolla potilaan olon helpottamiseksi. Ja ymmärrän oikein hyvin, etteivät kaikki persoonallisuushäiriöt ole niin vaikeita ja aiheuta niin vakavia oireita, että lääkehoitoa tarvittaisiin. Mutta ymmärrätkö sinä, että persoonallisuushäiriön oireet voivat olla tosissaan vaikeita potilaalle itselleen, ja ne voivat tarvita lääkkeellistä lievitystä, jotta hänen elämänsä olisi siedettävää? Jos ymmärtäisit, tuskin vähättelisit lääkehoidon merkitystä oireiden lievittäjänä.
Kirjoitat minulle kuin vanhalle tutulle kertoessasi miten arvelet minun 'aina' ajattelevan, joten olisi tietysti kiva tietää millä nimimerkillä mahdoit olla Tukiasemalla.
Niinpä en oikein ymmärtänyt mitä mahdoit tarkoittaa vetoamalla sinun ja minun masennukseen. Minä tosiaankin kirjoitin persoonallisuushäiriöstä, joka oireilee niin vaikeasti, että oireita pitäisi lievittää lääkehoidolla potilaan olon helpottamiseksi. Ja ymmärrän oikein hyvin, etteivät kaikki persoonallisuushäiriöt ole niin vaikeita ja aiheuta niin vakavia oireita, että lääkehoitoa tarvittaisiin. Mutta ymmärrätkö sinä, että persoonallisuushäiriön oireet voivat olla tosissaan vaikeita potilaalle itselleen, ja ne voivat tarvita lääkkeellistä lievitystä, jotta hänen elämänsä olisi siedettävää? Jos ymmärtäisit, tuskin vähättelisit lääkehoidon merkitystä oireiden lievittäjänä.
Kirjoitat minulle kuin vanhalle tutulle kertoessasi miten arvelet minun 'aina' ajattelevan, joten olisi tietysti kiva tietää millä nimimerkillä mahdoit olla Tukiasemalla.
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
"Persoonallisuushäiriöihin kuuluu kyllä myös sellaisia diagnooseja kuin vaikkapa estynyt, riippuvainen ja vaativa eli pakko-oireinen persoonallisuus. enkä kyllä näkisi näitä ollenkaan niin pahoina ja toivottomina tapauksina kuin sitä sinun narsistiasi. Tuossa psykiatrian kirjassa muuten on jokaisen eri persoonallisuushäiriön kohdalla erikseen tietoja heille soveltuvista terapiamuodoista ja niiden tuloksista, samoin kuin soveltuvasta lääkityksestä, sen tarpeellisuudesta ja eduista ja haitoistakin."
Minätäällä, tämän ketjun otsikkona on rajatilat. Luotan siihen, että tässä otsikossa minun käyttämäni sana persoonallisuushäiriö ymmärretään ketjun otsikon mukaisesti, eikä sitä laajenneta muihin kuin rajatiloihin. Nuo mainitsemasi persoonallisuushäiriöt eivät käsittääkseni kuulu tämän otsikon alle, vaan tässä puhutaan B-ryhmän persoonallisuushäiriöstä - ainakin otsikosta päätellen.
Minätäällä, tämän ketjun otsikkona on rajatilat. Luotan siihen, että tässä otsikossa minun käyttämäni sana persoonallisuushäiriö ymmärretään ketjun otsikon mukaisesti, eikä sitä laajenneta muihin kuin rajatiloihin. Nuo mainitsemasi persoonallisuushäiriöt eivät käsittääkseni kuulu tämän otsikon alle, vaan tässä puhutaan B-ryhmän persoonallisuushäiriöstä - ainakin otsikosta päätellen.
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Vaikeita neurooseja
-
minä täällä:
Persoonallisuushäiriöihin kuuluu kyllä myös sellaisia diagnooseja kuin
vaikkapa estynyt, riippuvainen ja vaativa eli pakko-oireinen
persoonallisuus. enkä kyllä näkisi näitä ollenkaan niin pahoina ja
toivottomina tapauksina kuin sitä sinun narsistiasi. Tuossa psykiatrian
kirjassa muuten on jokaisen eri persoonallisuushäiriön kohdalla
erikseen tietoja heille soveltuvista terapiamuodoista ja niiden
tuloksista, samoin kuin soveltuvasta lääkityksestä, sen
tarpeellisuudesta ja eduista ja haitoistakin.
Mutta ei pitäisi kuulua: Klusteri C:n häiriöt ovat pikmminkin laaja-alaisia tai vaikeita neurooseja.
-
minä täällä:
Persoonallisuushäiriöihin kuuluu kyllä myös sellaisia diagnooseja kuin
vaikkapa estynyt, riippuvainen ja vaativa eli pakko-oireinen
persoonallisuus. enkä kyllä näkisi näitä ollenkaan niin pahoina ja
toivottomina tapauksina kuin sitä sinun narsistiasi. Tuossa psykiatrian
kirjassa muuten on jokaisen eri persoonallisuushäiriön kohdalla
erikseen tietoja heille soveltuvista terapiamuodoista ja niiden
tuloksista, samoin kuin soveltuvasta lääkityksestä, sen
tarpeellisuudesta ja eduista ja haitoistakin.
Mutta ei pitäisi kuulua: Klusteri C:n häiriöt ovat pikmminkin laaja-alaisia tai vaikeita neurooseja.
-
No enpä tietenkään...
kykene PL:n kanssa kiistelemään siitä, ovatko C-ryhmän persoonallisuushäiriöt sellaisia ollenkaan, vai vaikeita neurooseja. Kai siinä ICD 10:ssä ja DSMIV:ssä tekijöillä on joku peruste ollut nuokin jutut persoonallisuushäiriöihin laskea? (Raja pakkoneuroosin ja vaativan persoonallisuushäiriön välillä ei varmaan liene ihan helppo juttu, mutta monissa diagnooseissa raja onkin kai liukuva ja puhutaan jonkinlaisesta jatkumosta, kuten vaikkapa skitsofreniakirjon diagnooseista.) Etiologia, sikäli kun siitä tiedetään? Ja nuo yhteiset yleiset kriteerit, pitkäaikaisuus ja laaja-alaisuus, alku nuoruudessa jo viimeistään jne?
Niin, Mirri, PL:kin kyllä tuolla aiemmassa viestissään listasi muitakin, klusterin A ja C persoonallisuushäiriöitä, joten en tosiaan ymmärtänyt, että tässä ketjussa sitten saa kirjoittaa vain tiukasti klusterin B häiriöistä. Niistä kaikille persoonallisuushäiriöille yhteisistä jutuista, etiologiasta ja yleisistä kriteereistä, siis EI saa kirjoittaa. Vahinko, kun ne minusta juuri ovat niitä kiinnostavimpia asioita, varsinkin etiologia, sikäli, että sillä on vaikutusta hoitoonkin!
Minä taas käsitän tuon rajatilaotsikon väkisellä laajemmin, analyyttisen tasodiagnostiikan mukaan rajatilatasoisina häiriöinä, joita ovat siis (lähes?) kaikki persoonallisuushäiriöt ja masennuskin kai, jos se on tuommoinen separaatio-individuaatiokehityksen häiriö.
Ja hei, eikö edistäisi suvaitsevaisuutta ja ymmärtämistä, että ne kauheat BPD ja NARSISTINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ olisivat vain osaltaan ilmentymiä rajatilatasoisesta problematiikasta, siis individuaatio-separaatiovaiheessa syntyneitä häiriöitä, joita on mahdollista terapialla korjata, samoin kuin masennustakin?
Niin, Mirri, PL:kin kyllä tuolla aiemmassa viestissään listasi muitakin, klusterin A ja C persoonallisuushäiriöitä, joten en tosiaan ymmärtänyt, että tässä ketjussa sitten saa kirjoittaa vain tiukasti klusterin B häiriöistä. Niistä kaikille persoonallisuushäiriöille yhteisistä jutuista, etiologiasta ja yleisistä kriteereistä, siis EI saa kirjoittaa. Vahinko, kun ne minusta juuri ovat niitä kiinnostavimpia asioita, varsinkin etiologia, sikäli, että sillä on vaikutusta hoitoonkin!
Minä taas käsitän tuon rajatilaotsikon väkisellä laajemmin, analyyttisen tasodiagnostiikan mukaan rajatilatasoisina häiriöinä, joita ovat siis (lähes?) kaikki persoonallisuushäiriöt ja masennuskin kai, jos se on tuommoinen separaatio-individuaatiokehityksen häiriö.
Ja hei, eikö edistäisi suvaitsevaisuutta ja ymmärtämistä, että ne kauheat BPD ja NARSISTINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ olisivat vain osaltaan ilmentymiä rajatilatasoisesta problematiikasta, siis individuaatio-separaatiovaiheessa syntyneitä häiriöitä, joita on mahdollista terapialla korjata, samoin kuin masennustakin?
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vielä lääkityksestä...
että esim. klusterin A persoonallisuushäiriöiset, samoin kuin kai yleensä narsistisen persoonallisuushäiriönkään omaava, ellei epäonnistu totaalisesti ja masennu, eivät yleensä ITSE KÄRSI persoonallisuushäiriöstään, vaan pitävät sitä egosyntonisena ja yleensä myönteisenä luonteenominaisuutenaan, ovat siitä ylpeitä. Minkäänlaista tarvetta hakeutua psykiatrin diagnosoitavaksi ja vielä vähemmän käyttää näihin ihailtaviin luonteenominaisuuksiinsa jotain lääkitystä heillä ei yleensä myöskään ole.
Minusta on vahinko, että rajatiladiagnoosia voidaan käyttää potilaan laimaamiseen. Hankalan rajatiladiagnoosin saanut potilas on sitten aina hankala potilas, vaikka ei olisikaan! Totaalinen anarkia ja sekamelska vallitsee narsismin käsitteen ja narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa. Suoranainen ajojahti, jollain narsistien uhrien tuki -palstan tapaisilla palstoilla, maallikoiden huseeratessa ex-puolisoidensa mustamaalaajina terminologiasta ja diagnostisista kriteereistä, etiologiasta nyt puhumattakaan, välittämättä.
Minusta on vahinko, että rajatiladiagnoosia voidaan käyttää potilaan laimaamiseen. Hankalan rajatiladiagnoosin saanut potilas on sitten aina hankala potilas, vaikka ei olisikaan! Totaalinen anarkia ja sekamelska vallitsee narsismin käsitteen ja narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa. Suoranainen ajojahti, jollain narsistien uhrien tuki -palstan tapaisilla palstoilla, maallikoiden huseeratessa ex-puolisoidensa mustamaalaajina terminologiasta ja diagnostisista kriteereistä, etiologiasta nyt puhumattakaan, välittämättä.
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
"Ja hei, eikö edistäisi suvaitsevaisuutta ja ymmärtämistä, että ne kauheat BPD ja NARSISTINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ olisivat vain osaltaan ilmentymiä rajatilatasoisesta problematiikasta, siis individuaatio-separaatiovaiheessa syntyneitä häiriöitä, joita on mahdollista terapialla korjata, samoin kuin masennustakin?"
Onko B-ryhmän (vaikeita) persoonallisuushäiriöitä mahdollista korjata terapialla?
Käsittääkseni se asia ei ainakaan ole riippuvainen suvaitsevuudesta ja ymmärtäväisyydestä, jotka ovat kai ihan eri asia kuin vaikean persoonallisuushäiriön korjattavuus/parannettavuus. Eihän se, että vaikeaa ja laaja-alaista persoonallisuushäiriötä pidetään vaikeahoitoisena ja 'paranemattomana' ole suvaitsemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä. Monen ammatti-ihmisen mielestä se on aikamoinen realiteetti.
Mutta mitä lievempi häiriö sitä parempi ennuste.
Onko B-ryhmän (vaikeita) persoonallisuushäiriöitä mahdollista korjata terapialla?
Käsittääkseni se asia ei ainakaan ole riippuvainen suvaitsevuudesta ja ymmärtäväisyydestä, jotka ovat kai ihan eri asia kuin vaikean persoonallisuushäiriön korjattavuus/parannettavuus. Eihän se, että vaikeaa ja laaja-alaista persoonallisuushäiriötä pidetään vaikeahoitoisena ja 'paranemattomana' ole suvaitsemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä. Monen ammatti-ihmisen mielestä se on aikamoinen realiteetti.
Mutta mitä lievempi häiriö sitä parempi ennuste.
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
Minätäällä, ymmärsinköhän oikein, että sinua harmittaa narsistisen persoonallisuushäiriön laittaminen 'samaan nippuun' esim. tunne-elämältään epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa, koska haluaisit ajatella niiden olevan persoonallisuushäiriöinä hyvin etäällä toisistaan?
Onhan siinä 'samassa nipussa' kuitenkin myös epäsosiaalinen persoonallisuushäiriökin, ja huomiohakuinen...
Onhan siinä 'samassa nipussa' kuitenkin myös epäsosiaalinen persoonallisuushäiriökin, ja huomiohakuinen...
Mirri- Viestien lukumäärä : 311
Join date : 10.08.2009
Mirri, lue viestini 54:
-rajatilojen, samoin kuin narsistisen persoonallisuushäiriönkin hoidossa, uusimman Psykiatria -kirjan (2007, Duodecim) mukaan ERILAISET PSYKOTERAPIAT ovat KESKEISIÄ hoitomuotoja. Lääkitystä ei hoidon yhteydessä juurikaan mainita edes, paitsi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon.
- Häiriintynyt/keskeytynyt separaatio-individuaatiovaiheen kehitys on mahdollista käynnistää uudestaan terapeuttiin tapahtuvien samastumisten avulla.
- sekä kognitiivis-behavioraalisella että psykodynaamisella psykoterapialla on tuoreimpien TUTKIMUSTEN mukaan saavutettu hyviä tuloksia rajatilojen hoidossa (viestini 54 edellä)
- Häiriintynyt/keskeytynyt separaatio-individuaatiovaiheen kehitys on mahdollista käynnistää uudestaan terapeuttiin tapahtuvien samastumisten avulla.
- sekä kognitiivis-behavioraalisella että psykodynaamisella psykoterapialla on tuoreimpien TUTKIMUSTEN mukaan saavutettu hyviä tuloksia rajatilojen hoidossa (viestini 54 edellä)
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Ja vielä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä....
En minä sitä vieroksu eikä minua häiritse sen sijoittaminen klusteriin B DSM IV:ssä, mutta ICD 10:ssä se on ryhmässä muut määritellyt persoonallisuushäiriöt. Minusta siinä ei samalla tavalla ole niin selkeää joku impulssikontrollin heikkous ja siitä seuraavat sosiaalisen elämän, ihmissuhteiden ja työelämän ongelmat kuin rajatilassa esimerkiksi. Ongelmia tietysti on, lähipiirissä ja uhrien kanssa.
Narsistinen problematiikka liittyy olennaiseti niin masennukseen kuin terapeutti-psykiatrini mukaan kaikkiin muihinkin mielenterveyshäiriöihin, joten ei narsismi minua häiritse siinäkään mielessä, ja olen siitä omasta mielestäni aika paljon asiantuntevaa kirjallisuuttakin lukenut ja siitä terapeuttinikin kanssa keskustellut.
Narsistinen problematiikka liittyy olennaiseti niin masennukseen kuin terapeutti-psykiatrini mukaan kaikkiin muihinkin mielenterveyshäiriöihin, joten ei narsismi minua häiritse siinäkään mielessä, ja olen siitä omasta mielestäni aika paljon asiantuntevaa kirjallisuuttakin lukenut ja siitä terapeuttinikin kanssa keskustellut.
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
Olen aika pettynyt... tulin varalle tukariin, kun ajattelin, että tämä keskustelupalsta alkais jo siistiä keskustelua.
Mintska- Viestien lukumäärä : 19
Join date : 05.09.2009
Mintska, häiritseekö tämän...
ketjun keskustelu ja väittely jotenkin sinua? Asiastahan tässä keskustellaan vain.
Henkilöön ja sinä sanoit silloin sitä -inttämiseen menevät ketjut ovat asia erikseen, enkä minäkään niitä viitsi lukea. Tässä sen sijaan puhutaan rajatiloista, persoonallisuushäiriöistä ja niiden hoidosta ja diagnosoinnista. Mikä siinä on niin pahaa? Eikö asioista saisi keskustella, ihan sivistyneesti, ja olla eri mieltä?
Henkilöön ja sinä sanoit silloin sitä -inttämiseen menevät ketjut ovat asia erikseen, enkä minäkään niitä viitsi lukea. Tässä sen sijaan puhutaan rajatiloista, persoonallisuushäiriöistä ja niiden hoidosta ja diagnosoinnista. Mikä siinä on niin pahaa? Eikö asioista saisi keskustella, ihan sivistyneesti, ja olla eri mieltä?
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
Kun puhuttaisiinkin sivistyneesti, mutta täällä haukutaan keskustelijoita ja mennään henkilökohtaisuuksiin.
Mintska- Viestien lukumäärä : 19
Join date : 05.09.2009
Ei kyllä tässä ketjussa...
eikä minusta PL, Mirri enkä minäkään. Tuo riitelyketju oli ihan erikseen, ja siitä olen kanssasi samaa mieltä. Siinä en nähnyt mitään järkeä.Ihan lapsellista. Mutta hei, tässä ketjussa puhutaan asioista, ei ihmisistä!
minätäällä- Viestien lukumäärä : 370
Join date : 27.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
Pertti Luukkonen kirjoitti:Pertti Luukkonen kirjoitti:
___________________________
DSM-IV-TR:n 301.83 borderline personality disorderin (BPD) diagnostiset symptomaattiset kriteerit (2000: 710 ym.)
Ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvä läpitunkeva epävakauden malli (pattern) ja tuntuvaa impulsiivisuutta. Alkaa varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja esiintyy monissa yhteyksissä ainakin viidellä) seuraavanlaisista tavoista (5+ /9):
(1) Kiihkeitä yrityksiä välttää todellinen tai kuviteltu hylkääminen. Huom. Älä sisällytä tähän suisidaalista käyttäytymistä tai itsen silpomista, joka on kriteerissä 5.
(2) Epävakaiden ja intensiivisten ihmissuhteiden malli (pattern), jolle on tyypillistä vaihtelut ihannoinnin ja vähättelyn ääripäiden välillä.
(3) Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä.
(4) Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, päihteiden käyttö, holtiton ajaminen, ahmiminen). Huom. Älä sisällytä tähän tähän suisidaalista käyttäytymistä tai itsen silpomista, joka on kriteerissä 5.
(5) Toistuva suisidaalinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkat tai itsen silpominen.
(6) Affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (esim. intensiivinen jaksoittainen epämieluisuuden tunne, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin).
(7) Krooniset tyhjyyden tunnot.
(8) Asiaankuulumatonta voimakasta suuttumusta tai vaikeutta kontrolloida suuttumista (esimerkiksi toistuvaa äkkipikaisuutta, jatkuvaa vihaisuutta, toistuvia tappeluita).
(9) Ohimenevää stressiin liittyvää paranoidista ajattelua tai vakavaa dissosiatiivista oireilua.
-
_________________________________________________________
Minusta DSM:n BPD:n kriteereistä "persoonallisuutta" kuvaavat 1, 2, 3, 6 ja 7); muut enemmän tai vähemmän "oireita" (4, 5, 8 ja 9).
Mitä mieltä olette?
- .
Eri mieltä ykkösestä.
1. Oire. Muuttuu tilanteen, stressin ymv. mukaan olemattomasta vaikeaan.
2. ja 3. joo, persoonallisuutta tai siis sen häiriötä.
4. Juu, oire aivan samoin kuin ykkönenkin.
5. Juu, oire, ja 6. sekä 7. kyllä, persoonallisuutta, eli sen häiriötä. 8. ja 9. samaa mieltä myös, oireita.
Lääkkeet auttaa kyllä aika rajoitetusti, sanoo empiirinen kokemukseni, sekä asiantuntijalääkäri. Univaikeudet saapi korjattua, mielialaa ei saa tasattua muuta kuin yhdistelemällä hevosannoksen eri lääkkeitä siten että potilas on käytännössä huumattu tokkuraan. Masennuksen ja ahdistuksen saa osalla kuriin masislääkkein. Minulle ei ole koskaan auttaneet, niin mielelläni kuin olisinkin toivonut että apu tulisi purkista. Toiveajattelua ollut se. Tehokkaassa hoidossa näyttää käyvän niin että siltä porukalta jolla lääkkeitä on, ne pystyy ajamaan alas puoli vuotta-vuosi hoidon aloituksesta.
eliö- Viestien lukumäärä : 64
Join date : 24.08.2009
Vs: R a j a t i l a t
(4) Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, päihteiden käyttö, holtiton ajaminen, ahmiminen). Huom.
Mitäköhän muita "potentiaalisia itselle vahingollisia alueita" voisi olla? Tunnistan päihteiden käytön ja voin helposti kuvitella että löytyisi toinenkin muttei mikään noista eikä tule muuta mieleen. Varmaan tosin nettikirjoittelukin alueeksi käy - diagnostiset määritelmät vaan kulkee jäljessä...
Mitäköhän muita "potentiaalisia itselle vahingollisia alueita" voisi olla? Tunnistan päihteiden käytön ja voin helposti kuvitella että löytyisi toinenkin muttei mikään noista eikä tule muuta mieleen. Varmaan tosin nettikirjoittelukin alueeksi käy - diagnostiset määritelmät vaan kulkee jäljessä...
Trisse- Viestien lukumäärä : 401
Join date : 26.08.2009
Sivu 3 / 11 • 1, 2, 3, 4 ... 9, 10, 11
Sivu 3 / 11
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa