Diagnoosisi

Tässä ketjussa kaikki halukkaat voivat kertoa diagnoosinsa.

Minä aloitan...

-kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi 2
-yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
-sekamuotoinen persoonallisuushäiriö epävakain ja riippuvaisin piirtein

Keskivaikea/vaikea masennus
Yleistynyt ahdistuneisuush.
Agorafobia paniikkioirein

plus fyysiset.

Mutta nyt olen (mielestäni) psyykkisesti hyvässä kunnossa. Fyysisesti en.

Mulla on hoitoneuvottelu kohta niin saattaapi diagnoositkin muuttua tai
sitten niitä yleensä ollaan lisätty.
Mitä enemmän käyn psykiatrilla , sitä enemmän minulle lätkitään diagnooseja.


Tästä on jo aikaa kun psykiatri kirjoitti diagnoosikseni

1. Keski-vaikea masennus, toistuva (ensin se oli vaikea)
2. Sosiaalinen fobia
3. Sekamuotoinen persoonallisuushäiriö ( piirteitä vaativasta, estyneestä, passiivis-agressiivisesta ja epäluuloisesta luonnehäiriöistä)

Onko muuten epäluuloinen pesroonallisuuhäiriö sama kuin paranoidinen?

-
Vastauksista näkee, että diagnoosikäytäntö on perin merkillinen yleensäkin ja erityisesti vastaajien tapauksessa.

Ts. diagnoosit menevät liikaa päällekkäin. Jos on joku "kova" diagnoosi, putoaa lievempi samantyyppinen tietysti pois!
-

Viimeisin psykiatrian erikoislääkärin minulle antama diagnoosi, annettu tämän vuoden keväällä:
F60.1 Eristäytyvä persoonallisuus
F29 Määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö

Viimeisen 7 vuoden aikana minulle on diagnosoitu paljon muutakin:
Vaikea-asteinen masennustila, sosiaalisten tilanteiden pelko, persoonallisuushäiriödiagnoosi on vaihdellut, sekamuotoista, estynyttä sekä eristäytyvää. Psykiatrien lausunnoissa arveluja mahdollisesta maniatyyppisestä häiriöstä ja autismista. Psykologin mukaan minulla on passiivis-riippuvaisia piirteitä.

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
Vastauksista näkee, että diagnoosikäytäntö on perin merkillinen yleensäkin ja erityisesti vastaajien tapauksessa.

Ts. diagnoosit menevät liikaa päällekkäin. Jos on joku "kova" diagnoosi, putoaa lievempi samantyyppinen tietysti pois!
-

Ihmisellä voi olla useita persoonallisuushäiriödiagnooseja yhtäaikaan. Mutta todellakin "kovat " pudottavat lievemmät pois.

Itselläni on muuten psykoottinen masennus- diagnoosi. Lieneekä sekin kova diagnoosi, joka pudottaa aikaisemman persoonallisuushäiriödiagnoosin.

f20.00 paranoidinen skitsofrenia.mm.kuulen ääniä päässäni

ja ei oo dg:tä mutta estyneen persoonallisuuden kuvaus käy kuin nenä päähän muhun. halu ois muiden seuraan mutta eristyn silti kotiin koska uskon ettei muut halua olla seurassani. sit on diabetesdiagnoosi

[quote="(ihme)risto"]

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
Vastauksista näkee, että diagnoosikäytäntö on perin merkillinen yleensäkin ja erityisesti vastaajien tapauksessa.

Ts. diagnoosit menevät liikaa päällekkäin. Jos on joku "kova" diagnoosi, putoaa lievempi samantyyppinen tietysti pois!

Ei välttämättä, jos diagnoosit ovat samaa dimensiota. Mutta esimerkiksi kaksi erillistä ahdistus-diagnoosia on yleensä "liikaa".
-

ole persoonallisuushäiriötä diagnosoinut, kun se masennusdiagnoosi, psykoosin kanssa tai ilman ja toistuvana, on aina kummitellut päällä. Sanoi, ettei toisen tuommoisen häiriön aikana voi persoonallisuushäiriötä diagnosoida.

Olenkin ihmetellyt tukarin ihmisten monia diagnooseja, varsinkin silloin kun eläkettä vasta haettiin. Laskeskelin itsekseni eri persoonallisuushäiriöiden piirteitä, ja niitä oli omasta mielestä ainakin neljästä, ei kuitenkaan kaikista diagnoosiin tarvittavaa määrää.

Viimeksi, tarkkailujakson päätteeksi, sain osaston psykiatrilta määrittelemättömän masennuksen.

Psykiatri oli osittain samaa mieltä, kun sanoin, että minun diagnoosini voisi olla mikä vaan. Sanoi, että ei nyt ihan mikä vaan sentään.

Tällä hetkellä tärkein varmaan se F50.0 eli anorexia nervosa.
Muut: yleistynyt ahdistuneisuushäiriöt, keskivaikea-vaikea masennus, pakko-oireinen häiriö, vaativa persoonallisuus

Mulle sano psykiatri kerran kun olin osastolla, että
et sinä tuosta masennuksesta parane, koska se on sinun persoonaasi liittyvää.
(no jotenkin näin)
Olin pimahtanut siellä jotenkin ja raivonnut.

Että niin kuin minun luonteeni tulisi "parantua"
tai "kehittyä".

Sellaisen vaikutelman sain.
Ja pahan mielen.

mun diagnoosi on tällä hetkellä pms.

Joskus oli rajatila ja bipolaari. Noista parannuin ja nykyään lääkkeettömänä kärsin pms:stä ja masiksista joskus. Mutta yleensä olen ok.

Ne on aina vaihdelleet mutta viimeisimpien mukaan:

F41.2 Sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila
F60.9 Määrittelemätön persoonallisuushäiriö vaativin ja riippuvaisin piirtein (<- kuulostaapa komealta )

Vaikeasta masennuksesta on aikanaan lähdetty liikkeelle. Masennusta ei enää ole, mutta jäljellä on ihmissuhteisiin liittyvää ahdistusta. Diagnoosia en ole kysellyt. Olen sen verran hyvin tervehtymään päin ollut, ettei tunnu enää oleelliselta.

Suru ei ole diagnoosi eikä tilanteessani muutenkaan huono juttu, mutta mainitsen sen nyt silti. Suru tänäänkin näkemästäni mahdollisuudesta läheisyyteen, johon en kuitenkaan oireiltani saanut tartuttua.

Luullakseni olen psyykkisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan aikuisiällä eikä somaattisellakaan puolella ole valittamista.

depressiivisen persoonallisuuden nimellä kulkeva persoonallisuushäiriö. Netistä löysin kriteeritkin.
Oli eri kuin dystymia, persoonallisuushäiriöiden joukossa.
PL ei kyllä maininnut, ja taisi se olla kiistanalainen diagnoosi, ehkä ehdolla sellaiseksi vasta. Tulee varmaan, jos medikalisaatio etenee nykyiseen malliin.

siellä Amerikan psykiatriyhdistyksen kokouksessa. Nettiriippuvuus nyt ainakin oli yksi, ja minua kauhistutti kovasti tuo joku matematiikkavammaisuus tai vajavuus tai häiriö tai mikä lie, kun olen suorittanut vain lukion lyhkäisen matikan, enkä enää muista siitä mitään. Testi jos lykättäisiin eteen, niin matematiikkavajavuus olisi varma!

Minä saan ainakin tuon nettiriippuvuuden kun olen täällä 10+ tuntia päivässä.

My schizos are about to phrenia.

Adhd ja aiemmin oli masennus. Unihäiriöihin tahtoisin hoitoa, mutta en ole koskaan saanut, vaikken edelleenkään nuku kuin korkeintaan nelisen tuntia yössä. Tämä kyllä vaikuttaa kaikkeen muuhun sitten.

Unilääkkeiden sijaan minulle syötettiin monta vuotta mielialalääkkeitä, jotka aiheuttivat vakavia häiriöitä, kunnes neurologi kielsi niiden käytön minulle.

Raivostuttaa tuollainen. Potilasta ei kuunnella eikä uskota yhtään. Olisin luultavasti voinut paremmin kun en olisi koskaan mihinkään "hoitoon" hakeutunutkaan.

Oletko pyytänyt terveyskeskuslääkäriltä unilääkkeitä?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoona

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, rajatilatyyppi

Aiemmin lausunnoissani luki myös dissosiatiivinen häiriö, jonka nykyinen lääkärini pudotti pois.

Toistuvaa vaikeaa masennusta sekä piirteitä skitsotyyppisestä, depressiivisesta ja estyneestä persoonallisuushäiriöstä on listalla myös ollut. Joskus jopa pakko-oireinen häiriö, jota en kyllä itsessäni tunnista.

Fyysisenä sairautena epilepsia.

Mullakin oli pakko-oireinen työkyvyntestauslausunnossa kesällä.

-Paniikkihäiriö
-Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
-Bentsoriippuvuus

Näillä mennään

Esiteininä reaktiivinen masennus, sittemmin keskivaikea masis, epävakaa ja viimitteeksi keskivaikea muuttui toistuvaksi. Ei muuta.