Miksi elämä on vaikeaa?

Toivottavasti tämä pelittää!!!

Kauhujen talo ja vinkeät vehkeet. Moottoripyörät tappavat, se saatiin todistaa tulomatkalla Helsingistä. Eikä vain moottoripyörät, vaan synti. Ja syntiä sai nähdä ja todistaa niin riittävästi, että yöelämään minua ei saa enää kirveelläkään.

Olimme siis Madonnan keikalla ja yökerhossa ja baareissa torstain ja perjantain. Lost souls. Niitä siellä oli ja paljon. Ja minä aloin tärisemään. Koin sen kaiken niin kauheana.

Paha oli myöskin se, että muistin elävästi miksi inhosin äitiäni lapsena ja nuorena. Minulle tuli maha kipeäksi, oksetti ja ripuloitti, vaan äiti sanoi: no mitä sinä muka söit, että tulit kipeäksi, eikä suostunut pysäyttämään autoa ennen huoltoasemaa, johon oli tunnin matka. Minä pidätin ja juoksin vessaan ja istuin siellä oksentaen ja ripuloiden tunnin.

Paha oli myöskin se, että Petri täällä oli vetänyt vain viinaa oikein kunnolla ja putki on hyvällä alulla, kun hän jälleen tänään oli käynyt ostamassa keissin. Siksi että, hän menetti kolmensadan edestä lahjakortteja, jotka hän on saanut puoli-ilmaiseksi. Menetti ne, koska minä hukkasin tiistaina lompakkoni. Niin hänen täytyi käydä ostamassa keissi kaljaa.

Sekä äiti, että Petri risovat niin maan kunnolla, että saankohan edes nukuttua tänä yönä. Koiran vesiä ei ollut täytetty saati vaihdettu kolmeen päivään. Kun vein Nepsun ulos, se juoksi suoraan kakalle. Mies vain on kännänny.

Sanon sopimukseni irti. No en sano, vaan mieleni tekisi.

Miksi elämän pitää olla niin vaikeaa?

Petri aloitti juomaan ja minä sanoin, että se ei käy. Vein hänet omalle asunnolleni ja sanoin matkalla: nälkä lähtee syömällä, nainen juomalla. Petri oli kännännyt koko päivän. Olipa todella kiva tulla kotiin!

Yö meni unia nähden. Ei ollut unettomuutta. Uneksin, että olin telinevoimistelussa, jossa kokeiltiin keinulaudoilla voimistelua. Hallissa soi hengelliset laulut ja minä yritin sooloilla ja nauroin.

Tänään on sunnuntai, vaan enpä taida jaksaa tänään tehdä mitään. Sen verran rankka oli tuo viikonloppu. Taidan vain murjottaa ja kuunnella radiota. Siivoilla vähän ja käydä illalla kävelyllä.

En aio alkaa jakamaan elämääni juopon kanssa. Jos Petri tahtoo mieluummin pilata elämänsä juomalla kuin olla minun kanssani, se on hänen valintansa. Syyllisyyshän siitä tulee, kun hylkää rakkaan ystävän juomisen tähden, vaan niin se menee. Se on hänen valintansa. Hän tietää seuraukset. Olemme olleet tässä pisteessä ennenkin.

Petri on nukkunut omalla asunnollaan koko päivän. Minulla ei ole edes ikävä häntä, kun hän on antautunut kokonaan turmiolle ja rappiolle. Olen kamalan kiukkuinen ja vihainen, täynnä päättäväisyyttä ja kiukun tuomaa voimaa. En anna hänen pilata elämääni! En ala enää juomaan hänen kanssaan! En! En! En!

Tahtominen on myös voimia kuluttavaa. On uutta olla näin täynnä omaa tahtoa. Kaipaa jo keskusteluseuraa ja ymmärtävää ihmistä. Yksi päivä yksin tuntuu olevan liikaa. Alkaa todella kiertää ja jumittaa ympyrää, eikä saa mielenrauhaa. Tulee semmoinen olo, että tästäkö se minunkin vajoaminen alkaa.

Nepsu sai juuri ruoan. Parin tunnin päästä voidaan lähteä lenkille, kunhan ruoka on vähän laskeutunut. Lenkin jälkeen on hyvä mennä nukkumaan. Pääsee pahimmasta adrenaliinista eroon. Elämä on henkiinjäämiskamppailua. Voi kun mukavaa.

Hei Maranata! Millainen on olosi tänään? Tuletko taiteilemaan kahdelta? Varmasti vaikeaa, kun läheinen ihminen antautuu juomiselle noin täysin.

Oletko itse pystynyt vähentämään juomista? Mullakin meni viiniä noin viikon verran. Kovasti se rentoutti. Pari iltaa sitten loppui, enkä aio ostaa lisää ainakaan vähään aikaan.

Kovasti voimia.

Hei Tikruinen.

Olen tehnyt päätöksen, etten juo enää. Käynti Helsingissä oli piste i:n päälle. Näin sen verran rappiota, ettei yhtään tee mieli itse sille tielle lähteä.

En tiedä tulenko taiteilemaan. Voi olla.

Kuuntelin radiota puoli kolmeen. Kuitenkin heräsin yhdeksältä pirteänä hoitamaan asioita. Täytyi soittaa isälle ja pyytää rahaa lainaan. Isä ei ollut kauhean mielissään. Miksi miehet elämässäni ovat niin kiukkuisia raha-asioistaan? Luulevatko, että he voivat rahalla pelastaa elämänsä?

Isälle ei ole muutenkaan kiva soittaa, vaan nyt oli aivan pakko. Äitiä en voi vaivata, sillä hän on tukenut minua valtavasti taloudellisesti.

Tulitikut on loppu, enkä pääse tupakalle. Nyt olisi oikea hetki lopettaa. Saisi säästöön vähän rahaa ja pystyisi maksamaan velkoja takaisin, kun lopettaisi vain tupakanpolton. Mikä inhottava riippuvuus!

Kävin eilen Petrin luona. Kyselin ja hän sanoi, ettei hänellä ole paha olla. Kuitenkin olohuoneessa hän heti avasi television ja alkoi katsomaan sitä, vaikka minä olin käymässä, ettei tarvitsisi enempää jutella kanssani. Lähdin pois. En tiedä mikä meidän tulevaisuus on. Jotenkin tuntuu, ettei meillä ole rakkautta toisiamme kohtaan.

Petri ei tietenkään myönnä olevansa riippuvainen alkoholista. Eikä häntä voi saada sitä ymmärtämään, ellei hän itse sitä tahdo.

Kiitos Jeesus tästä päivästä.
Minä koitan tänään elää rohkeasti.
Ainakin haluta elää.
Kiitos, että siunaat meitä.

Toinen päivä kahdestaan koiran, Nepun kanssa. Neppu on ihana, laittaa pään kainaloon ja katsoo, että mitä äiti keksisi jotakin tekemistä. Luojan kiitos on koira!

Petri on kuin perseeseen ammuttu karhu. Puhelinsoitot menee riitelyksi, eikä yhtään huvita enää soitella. Voisin melkein arvata mistä on kyse:
- olen tullut uudelleen uskoon, hän on jäänyt siitä 'ulkopuolelle',, pelko, tuska, hätä
- olin viikonlopun Helsingissä, häntä ahdisti olla kotona toimettomana ja lamaantuneena kaljaa kiskoen
- on terapiatauko, joka päättyy onneksi tällä viikolla
- hän on menettänyt valtavat määrät rahaa
- häntä kiukuttaa kun hän ei kykene töihin, ja minä olen aikeissa mennä töihin
- hän pelkää, että minä jätän hänet.

Kaikkeen tähän hän reagoi linnoittumalla asuntoonsa ja olemalla kiukkuinen aamusta iltaan. Kun koitan häntä auttaa vaikka puhelinsoitolla, saan kuulla että häntä kiukuttaa kaikki yritykseni auttaa häntä. Mitään kun ei ole vialla ja minä olen syyllinen siihenkin jos jotakin olisi vialla. Vaikeaa todella!

En tiedä milloin hän leppyy. En tiedä hallitseeko hän lainkaan tunnetilojaan. En tiedä jatkammeko enää tämän episodin jälkeen. Minä tahtoisin liidellä Jumalaa kohti, vaan hän ei edes rakasta Jeesusta. Ja Raamatun mukaan sellainen ihminen, joka ei rakasta Herraa, on kirottu. En sitten tiedä, jokin käskee antamaan hänelle aikaa. Jokin pakokauhu suurimpiirtein käskee lopettamaan suhde.

Minä olen itsekin vaikea ihminen. Luulen, että me molemmat olemme narsisteja. Kiukku, että on tullut hylätyksi edes viikonlopuksi voi purkautua vihana ja syytöksinä. No ainakin Petrillä.

Yksinkertaisesti ajateltuna, minä odotan mieheltä hiukka kypsempää taitoa käsitellä pettymyksiä. Toisaalta mistä täältä maailmasta löytää enää kypsiä ihmisiä, kun sellaiset ihmiset eivät eroa rakkaistaan. Joten onko tyytyminen siihen mitä on löytänyt ja johon on ajan myötä kiintynyt?

Todella harvinaista olisi se, että ihmissuhteeseen kykenevä, kypsä ihminen olisi vielä vapaana kolmikymppisenä. Niinpä,,, spekulaatiota,,, vaikeaa.

Aivan ihanan nätti, aurinkoinen ja elämäniloinen kuva sinusta ! Mietin itsekin hetken, uskaltaisinko näyttää oman nassukuvani (tietenkin sellaisen 20 kiloa sitten otetun), mutta jänistin sitten kuitenkin.

Harmi, että teillä on Petrin kanssa noin hankalaa. Toivottavasti asiat selkiintyvät tai pääset jonkinlaiseen päätökseen. Uskon, että vaikka valitsisit elämän ilman Petriä, ei olisi lainkaan mahdotonta löytää uutta läheistä ihmistä. Tietenkin monet kolmikymppiset ovat jo kertaalleen eronneita, ja sen asian saattaa joutua toisessa hyväksymään.

Aurinkoista ja levollista mieltä iltaasi.

Sinunkin kuvasi Tikru on ihana. Kiitos kovasti kauniista sanoistasi.

Menin muka nukkumaan jo kahdeksalta, vaan eipä Nukkumatti ole muistanut minua vielä.

Mielessä risteilee monenlaista.

Olen lapsena pelännyt mielivaltaisia aikuisia ihmisiä. He suuttuvat äkkipikaisesti, loukkaantuvat helposti ja ovat henkisesti julmia. He eivät kestä kyseenalaistamista missään määrin, mutta he itse puhuvat pahaa toisista ja panettelevat. Jotakin samaa pelkoa koen nyt Petrin suhteen. Tiedän mitä minä en saisi tehdä, joten Petri ei ole aivan niin mielivaltainen, kun olivat nuo lapsuuteni aikuiset. Minä en saisi kirjoittaa hänestä mitään arvioivaa, en kyseenalaistaa häntä. Ja viime päivät hän on ollut julma ja vihainen. Jättänyt kaiken minun syykseni ja inhoten puhunut minulle.

Hänen vihansa on kamala. Minä pelkään häntä.

Lapsi minussa ylireagoi, minä tiedän sen. Se pelkää nyt kun Petri on vihainen niin kuin se pelkäsi silloin lapsena kauheita aikuisia, jotka julmuudessaan jättivät lapsen selviämään aivan yksin henkisesti kiduttavissa tilanteissa.

Näin kaksi unta. Toisessa olin jossakin vaihto-oppilaana ja minua seurattiin (lääkäri, poliisi) aiemman huumeidenkäytön takia. Limusiinit ajoivat kilpaa kaupungissa ja se ihmetytti.

Toisessa unessa olin taas jossakin ulkomailla ja siellä oli pieni baari. Baarin hoitaja ihastui minuun ja osti minulle helminauhan. Sen jälkeen hän alkoi puhumaan, että olemme vakavassa suhteessa.

Tiedä noita unia. Toisessa tanssittiin ja minä olin osaavinani tanssia. Tahdoin kuulua joukkoon, mutta enpä tainnut onnistua siinä tahdossani.

Uusi päivä.

Miten kului uusi päivä? Toivottavasti voit hyvin.

Kiitos Tikru!

Petri kävi psykologilla. Hän otti itse yhteyttä. Eikä ollut kiukkuinen. Kovasti minulla oli häntä ikävä, vaikka hyvin masentunut olinkin siitä kaikesta, mitä hän sanoi ja teki.

Vietettiin päivä yhdessä. Molemmat vähän suru puserossa, kun on ollut niin hankalaa viime ajat. Polteltiin tupakkaa, vaikka minä aioin lopettaa tupakanpolton. Käytiin kirppiksellä, minä kävin uimassa,, huh huh että oli kuuma päivä. Käytiin kaupungilla syömässä kiinalainen puoliksi ja tultiin kotiin.

Ennen seuraavaa kriisiä, kaikki on taas aika hyvin. Mutta täysin ennalleen onni tuskin enää tulee. Niin vakavasti harkitsin jo lopullista eroa. Elämää vain, ei sen kummempaa.

Nälkä kurnii vatsassa ja heikottaa. Syömään pääsee vasta kahden tunnin päästä. Kääk!

Heräsin melko aikaisin, yhdeksältä. Olen ollut aamun levoton, enkä osaa hoitaa rutiinejani koneella, niin kuin kotona yksin.

Jotenkin vain odotan, että pian lähdetään kaupungille. On korkea aika vierailla vakuutusyhtiössä, ja saada korvaukset vetäämään.

Verensokeri on laskenut siihen pisteeseen, että kohta alkaa kiukuttelu.

Yksi yö Petrin kanssa. Tuntui todella hyvältä olla Petrin kanssa pari päivää yötä myöten yhdessä, vaan Jumala lopulta sai ajattelemaan, että on jotakin vialla. Ei ole oikein asua yhdessä, ellei ole naimisissa. Ja on väärin mennä naimisiin miehen kenssa, joka ei rakasta Herraa.

Minä sanoin Petrille, että meidän täytyy asua erillään. Kyyneleet tulivat silmiin. Eron hetki satutti. Mutta Petri ymmärsi. Voi kyllä hän tietää, että minä pelkään Jumalaa ja Jeesus on minulle rakkaampi kuin mikään muu. Olen minä aina höpöttänyt hänelle, kuinka Jeesus on tärkeintä maailmassa, vaan että Jeesus konkreettisesti ohjaisi valintojani ja tekemisiäni, se on uutta.

Olen netissä kirjoitellut yhden kuuskymppisen uskovan naisen kanssa. Pidämme samalla sivustolla blogia. Hän on ohjannut ymmärrystäni ja hän paljon vaikutti päätökseeni muuttaa omalle asunnolleni. Kiitos hänelle. Hän ei kyllä tätä lue.

Nyt alkaa elämä omalla asunnolla. Kiitän Luojaa, että olen niin hyvässä kunnossa, että kykenen asumaan yksin. Ja kaikesta muustakin, että Petri on elämässäni ja me rakastamme toisiamme. Siitäkin, että on tukari olemassa, johon voi purkaa olojaan ja tilojaan. Että on kuntoutusta ja mtt-tapaamisia, että pääsee työkokeiluun ja on järjissään. Vaikka ja mistä on syytä olla kiitollinen.

Niin ihana Jumala on.

Hyvä että elämä näyttäytyi vähän valoisampana. Olen taas surulla lukenut päiväkirjaasi. Voimia sinulle ja oikein voima halaus. Tuokoon tämä päivä sinulle kaikkea hyvää!

Huomenta.

Hyvin nukuttu yö takana. Näin unta, että äiti osallistui karaokekilpailuun ja voitti sen.

Tänään ei ole mitään ohjelmaa. Jos ei sada niin Petri lähtee kaverinsa mökille. Minä jään yksin siis. Mutta ei se maata kaada, vähän vain tympäisee. Miksi en mene mukaan? En tiedä. Minua on pyydetty, vaan jotenkin tuntuu tärkeämmältä mennä huomenna kuntoutukseen.

Kivaa, että tulet kuntoutukseen huomenna.
Miten työkokeiluasiasi edistyy? Milloin pääset aloittamaan?

Hali. Koeta jaksaa.

Kiitos Tikru ja Toivis!

Työkokeilutapaaminen on maanantaina. Sen jälkeen varmaan alkavat etsiä minulle paikkaa.

Näinpäs vilkkaita unia. Prinssejä, joulua, ja viinaa.

Menin nukkumaan ennen kymmentä. Se onkin paras aika mennä nukkumaan mielestäni. Nukuin 12 tuntia, niin kuin aina.

Tänään on kuntoutusta. Se on hyvä asia.

Huomenta ja hali.

kävin
kaunista päivää toivon sulle ja onnea tulevaan työkokeiluun sitten kun se sieltä tulee!
miten petrin kanssa nyt menee?
kiva kun kävit mun päikyssä täälläkin

Kiitos Anrika ja Zo!

Petrin kanssa on mennyt hyvin. Olemme asumuserossa, vaan vielä kihloissa. Jotenkin tuntuu paremmalta nyt kun asutaan erillään. On ikävä toista ja lämpimämpi toista kohtaan niinä hetkinä, kun saa olla toisen kanssa.

Petri on tällä hetkellä kalassa. Minulla oli hyvä päivä. Siivosin yllätykseksi Petrille sen auton ja siivosin oman asunnonkin vimpan päälle. Sinne meni kuukausien postit roskiin ja löysin postien joukosta vaikka ja mitä. Esim 600 euron laskun, joka olisi pitänyt maksaa kuukausia sitten. Niitä vahingonkorvauslaskuja ku rikoin niitä autoja. Huoh.

Päivä meni nopeaa. Kirpparillakin kävin. Vein sinne eilen turhat vaatteeni myyntiin. Yksi paita oli mennyt. Jee! Menispä kaikki muutkin.

Aikaisin nukkumaan. Lupauduin menemään huomenna talkoisin. Ahi, ei yhtään viitsisi.

Talkootyöt menivät hyvin. Työkokeilupalaveri oli juuri. Ehkä jo ensi viikolla alkavat työt.

Jopas jotakin, mitenkähän siitä selviää? Hui!



Täytyy lähteä viemään lisää vaatteita kirpputorille myyntiin. Sitten kuntoutukseen jos ehtii.

"seuraava"

Tosi kiva kun pääset töihin, sä olet taistelija, selviät mistä vain! mä uskon että sun työkokeilu menee hyvin

tulin käymään