16 toisiinsa sidottua kirjoitusta

PITKÄ INTRO

Alla olevilla 16:lla toisiinsa liittyvillä lyhyillä kirjoituksilla, jotka alkavat tämän viestin jälkeen, on useita tarkoituksia. Osa näistä tarkoituksista käy ilmi väitelauseiden muodossa teksteistä itsestään, mutta se mikä jää suoraan sanomatta on ilmennettävä toisin. Eräs olennainen pyrkimys näiden kirjoituksien luomisessa onkin ollut pohdiskella sitä kuinka esittää lukijalle valtavan laajan kokoisia selityksiä mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Ajattele asiaa vaikkapa niin, että yritin selittää koko maailman, mutta lopetin kesken 16 kirjoituksen jälkeen.

Poimintoja otsikoista:

• Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti
  
• Tietokanta kuljeskelusta
  
• Oraakkelilääkäri ja Seroquel
  
• Rekisteritiedoista huolehtiminen
  
• Ei-suomenkieliset lääkärit
  
• Luottamus siihen miltä asiat näyttävät

Tässä vaiheessa mielesi todennäköisesti löysi (kehitti) yhteyksiä otsikoiden välillä, mutta et varmaankaan saanut sovitettua niitä tässä lyhyessä ajassa mihinkään tiettyyn tarinaan, minkä olet kuullut ennenkin? Itseasiassa mitään perinteistä yhtenäistä kertomusta alulla, keskiosuudella ja lopulla varustettuna ei edes ole tulossa.

Se minkä kerron, voisi ymmärtää riittävän täydellisesti vain, jos esittäisin kirjoitusten väliset yhteydet kolmiulotteisesti. Ohjelmoijana ja päivittäin tietoa ja tietovirtoja käsittelevänä en ole voinut muuta kuin päätyä siihen väistämättömään huomioon, että tietoa on aivan mahdoton lajitella järkevästi hierarkisessa puurakenteisessa muodossa. Tämän huomaa jokainen, joka pyrkii lajittelemaan vaikkapa kirjanmerkkejään sellaisten tyypillisten pääotsikoiden alle kuin vaikkapa viihde, uutiset, urheilu ja terveys. Eivät ne yksittäiset kirjanmerkit vain kertakaikkiaan suostu pysymään yhdessä kategoriassa, vaan ne tekisi usein mieli laittaa kahteen tai useampaan yhtä aikaa.

Näissä 16 kirjoituksessa viitataan useassakin niistä hoitolaitokseen, lääkäreihin ja hoitajiin. Voin sen kertoa, että olen todellakin ollut niin sanotulla suljetulla psykiatrian osastolla vajaan kolmen viikon ajan. Kerron sen ehkä sitten myöhemmin milloin tämä ajankohta oli, mutta se ei ollut lähiaikoina kuitenkaan.

Syynä siellä olooni oli, minulle kerrotun mukaan, tarkkailtava oleminen. Lauritsalan iltalukion rehtori oli käytännössä lähetyttänyt minut (ystävällisten) poliisiherrojen kotonta noutamana lääkäriin ja sieltä kuulemma varmuuden vuoksi pidempijaksoiseen tarkkailuun. Alkuperäisenä syynä oli yksi omilla koulun käyttäjätunnuksilla suojattuun verkkoon kirjoittamani viesti, jossa mainitsin vertauksenomaisesti siitä kuinka ihmisillä on pahan ja hyvän käsitteet menneet siinä määrin sekaisin, ettei pahuus saisi heissä aikaan samoja tunnereaktioita kuin silloin pahuus oli vielä ”puhdasta pahuutta” (jos sellaista aikaa varsinaisesti olikaan). Esitin siinä yhteydessä vertauksen, että jos siinäkin koulussa tapahtuisi niin sanottu kouluammuskelu, ei se kovin kauaa nykynuoria hetkauttaisi. En tosin näillä sanoilla sitä sanonut ja paino on sanalla vertaus.

Sittemmin olen keskustellut kyseisen rehtorin kanssa asiasta, eikä minulla ole tällä hetkellä intresseissäni käsitellä hänen toimintaansa kovin pitkällisesti. Nyt tiedän varmuudella hänenkin tietävän, että kirjoittelen runsaasti, eikä minun kirjoituksistani kannata sellaisenaan käydä panikoimaan. Kaksi päivää viesti ehti lojua koulun kurssin keskustelupalstalla ennen kuin mitään varsinaisesti tapahtui. Myöhemmin sain tietää, että a) kaikille kurssieni opettajista poissaoloni syy tuli täysin yllätyksenä ja b) koulun verkon salasanani oli joku muuttanut heti samaisena päivänä ’homopetteriksi’ (tai joku sellainen). Nuo kaksi asiaa vain kuriositeettina, ohimennen mainiten, sillä niistä ei näissä kirjoituksissa kerrota.

Tuo kolme viikkoa suljetulla osastolla olivat monessakin mielessä erittäin hyödyllinen kokemus. Se oli erinomainen esimerkki siitä kuinka amatöörimäisesti ja neuvottomasti kaupungin toimintaan liittyviä asioita hoidetaan jälleen yhdessä paikkaa, sekä yhteen paikkaan kohdistuen. Ei olisi ollenkaan mahdotonta kehittää se jälleen sellaiseksi kuin hyvä, rauhaisa ja jopa minun hyväksymiäni tuloksia tuottava hoitolaitos voisi olla, mutta se voi vaatia kaupunginvaltuuston, lautakuntien jäsenten ja muiden asioista päättävien tai kantaaottavien vaihtoa tai lobbausta. Tästä olen kirjoittanut yhden täyspitkän tekstin, jonka julkaisen hiukan myöhemmin, kunhan ensin saan tuntumaa siitä kuinka käsittelette tätäkin viestiäni.

Käsittelen näissä esille laittamissani kirjoituksissa mm. samanmielisyyttä, teknologiaa, verkostoja, natseja, massatapahtumia, lääkäreitä, tietokantoja, ihmismieltä, Internetiä, tietoa, nyansseja, strategioita, ulkomaalaisuutta, moderointia, rahoitusta, politiikkaa, vilppiä, psykologiaa, oraakkeliliutta, raportteja ja absurdiutta. Sanoinko jo nyansseja? Taisin sanoa. Nyanssit ovat tärkeintä mitä on. Jos niistä ei huolehdita, millään ei ole mitään väliä.

Nämä kirjoitukset on kirjoitettu seuraavanlaisen prosessin kautta kulkien:

• aamulenkin aikana mietiskelty sopivia kerronnan alkusiemeniä ja kirjoitettu niitä ylös 18 kappaletta
  
• kirjoitettu läppärillä nämä 18 ideaa ”auki”
  
• luettu kaikki tekstit webkameralle
  
• hylätty 2 kirjoitusta
  
• tagitettu tekstit
  
• kokeiltu Excelillä (kuva) ja MindRaiderilla (kuva), josko niiden avulla saisi esitettyä kirjoitusten väliset yhteydet (ei hyödyttänyt suuresti, joten seuraavaksi syötän kirjoitukset tageineen harjoituksen vuoksi semanttisille tietokannoille)

Kirjoituksien välisten yhteyksien osoittaminen on vielä vaiheessa, mutta niitä esittämistapaa on mielenkiintoista miettiä, sillä palkinto eli pystyminen esittämään useista eri aihealueista ammennettuja sisältöjä ymmärrettävästi, muistettavasti, niitä yhteyksiä pois jättämättä ja paljon uutta kertoen, on erittäin hyödyllinen taito. Toki myös hyvä kolumni tai vieraskirjoitus voisi täyttää nämä ehdot erinomaisesti, mutta riippuu suuresti esitystavasta, kuinka pian ja kuinka paljon lukija unohtaa lukemastaan tai muulla tavoin havainnoimastaan. Jos luettu ei vaikuta millään tavoin lukijan toimintaan, niin sitten luetun voi ajatella jääneen pelkäksi viihteeksi, vaikka kyse olisi miten vakavasti kirjoitetusta vakavasta aiheesta.

Ai niin, jäi mainitsematta, että pääsin sieltä osastolta pois, kun eivät havainneet minussa mitään jatkotarkkailun tarvetta. Sentään se maininta oli päätynyt noihin raportteihinkin. Muilta osin nuo raportit ovatkin kovin aukkoisia, mistä eräs noista kirjoituksista kertookin.

Webkameralla luetut versiot ovat toisiinsa nähden melko samanlaisia. Tekstin ”Ihmisten mukaansaaminen massatapahtumiin” kohdalla vilautin paria kuvaa. Itselleni asettamista aikarajoista johtuen tekstit eivät ole toisiinsa nähden täysin koherentteja, paitsi siinä tapauksessa, jos oma tietoa haalinut mielesi täydentää luettua sopivasti. Webkameraraversioinnit voit halutessasi katsoa kätevimmin ”Harjoittelun maailma” –blogistani ( http://harjoittelunmaailma.tumblr.com ) tai sitten YouTube-playlististäni (https://www.youtube.com/user/markoseppaseen ).

Jos jokin kirjoituksistani herättää kirjoittamaan aiheesta, joka ei aivan sovi näiden kirjoituksien määrittelemiin raameihin, voi selkeyden vuoksi olla parasta avata uusi keskustelu.

16 KIRJOITUSTA ALKAVAT TÄSTÄ

Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti
tagit: puolue, lehti, julkisuus, pyrkimys, intressi, uskonto, jäsen, sosiaalinen, verkosto, sana, kriteeri

Mitä tarkoittaa puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti? Onko se vain sitä, että ollaan julkisesti ilmoitettu olevansa suosimatta minkään tietyn poliittisen puolueen julkilausumia? Pitkälti kyllä ja niin sanotut riippumattomat lehdet jakavatkin melko lailla tasaisesti julkisuusaikaa eri puolueille. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö lehdellä itsellään, jos sitä ajatellaan oikeushenkilönä, olisi täysin samanlaisia tai lähes samanlaisia intressejä tai pyrkimyksiä kuin puolueilla tai puolueen niin sanotulla siivellä.

Ajattele tässä kohdin uskontoja. Niillä voi olla näennäisesti kovin vaikeasti yhteensovitettavia maailmankuvia tai näkemyksiä maailman luomisesta tai maailmassa elämisestä, mutta yksittäisiä yhteisiä piirteitä voi silti olla löydettävissä runsaasti. Käytetyt ilmaisut ja erilaiset sanaperheet vain hämärtävät sitä mihin niillä todella viitataan. Erityisesti silloin kun eri uskonnot pyrkivät haalimaan lisää jäseniä itselleen, voi niiden keinovalikoimassa nähdä runsaasti yhtäläisyyttä. Uskonnothan eivät vain itsestäänselvästi ole olemassa, vaan niitä on erikseen pidettävä yllä ja vaalittava niitä.

Uskonnot ja puolueet koostuvat ihmisistä, jotka taasen koostuvat ajatuksista. Sillä ei oikeastaan ole mitään erityistä väliä, mitkä ovat uskontojen ja puolueiden itsensä määrittelemät ”erottelukriteerit”, siis miten vaikkapa yksi puolue eroaa toisesta, sillä se mikä varsinaisesti ihmisiä yhdistää on puolueisiin, sekä puolueisiin kuulumattomien ihmisten ajatuksien yhtenäisyys.

Kun esim. joku nimeltä tietty perussuomalaisten julkkisjäsen kertoo Kauppalehdessä, että häneltä evättiin laina hänen puoluetaustansa vuoksi, niin tapahtuiko todella näin vai oliko vain puoluerajattomasti katsottu sopivaksi välittää perussuomalaisten kautta vinkki muulle yhteiskunnalle millaiseksi yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Siis.. puolueet ja muut yleisesti tunnetut ryhmittymäthän ovat vain eräänlaisia konverttereita tai suodattimia; yhden kautta voi olla hankalaa välittää tietynlaista näkemystä, toisen kautta jotain toisenlaista.

Luottamus siihen, miltä asiat näyttävät
tagit: luottamus, ulkoasu, huijaus, lehti, media, teknologia, ryhmä, jäsen, kriteeri, nyanssi

Ihmisten luottamus tietolähteisiin perustuu paljolti siihen miltä asiat näyttävät. Jos nettipankin sivu näyttää suunnilleen siltä miltä nettipankin sivu yleensä näyttää, niin sitten se varmaankin on ihan oikea nettipankin sivu. Tai jos jokin painettu lehti näyttää siltä, miltä se yleensä näyttää, niin sitten se varmaankin on ihan oikea kyseisen lehden painos.

Siltikin, nykypäivänä teknologia, ohjelmistot ja muu tarvittava ovat niin kehittyneitä ja helppokäyttöisiä, että on lähinnä petkuttajan omasta halusta kiinni haluaako hän luoda helposti feikiksi tunnistettavan teoksen vai hioa petoksesta niin hienon, ettei alan ammattilainenkaan sitä osaa aidosta tunnistaa.

Petkuttajan tai petkuttajien kohteena ei välttämättä ole volyymiltään mahdollisimman suuri kohderyhmä, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin; sellaisilla kriteereillä valittu ja yksilöllisesti kohdistettuna, että haaviin päätyy vain muutaman kymmentä ihmistä tai ehkä vain yksi ainoa.

Ihmisten mukaansaaminen massatapahtumiin
tagit: samanmielisyys, verkosto, globaali, vahvuus, heikkous, kommunikaatio, sosioekonominen, internet, natsi, lapset, performanssi, ideologia

Ihmisten mukaansaaminen massatapahtumiin, jotka kestävät päivän, kaksi päivää tai kymmeniä vuosia, ei ole ilmeisesti kovinkaan vaikeaa. Helsingissäkin on järjestetty performanssi, jossa ihmiset riisuutuivat alasti ja makoilivat pitkin pituuttain ulkosalla. Ympäri maailmaa on järjestetty tapahtumia, joissa esivalmisteluna on netissä sovittu jokin kohtauspaikka, jossa järjestetään pysähtyneisyyden performanssi eli tiettynä ajanhetkenä kaikkien osallistujien liike pysähtyy aloilleen useiksi minuuteiksi esim. päiväsaikaan metroasemalla.

Entäpä jos massatapahtumassa ei olekaan kyse toiminnasta, jota ei yleisesti katsottaisi huvittavaksi? Vähän laajemmin uutisia seuraava havaitsee uutisointeja teinityttöjen, teinipoikien tai aikuisten ihmisten yhteisistä päätöksistä esim. hakata joku tai kiusata joku netin kautta hengiltä.

Natsisaksan aikana samanmielisiä ihmisiä löytyi miljoonittain ja kun nuo tappajat ajelivat autoillaan väkijoukon ohi, jopa pienet lapsetkin hurrasivat heille.

Omatoimisuus kokeiluissa
tagit: terveydenhoito, lääkitys, ravintolisät, ruoka, kokeilu, lääkäri, argumentointi, sosioekonominen, nyanssi

Ovatko omatoimiset itselle tuttujen lääkkeiden, ravintolisien tai ruokien kanssa tehdyt kokeilut aina huonompia kuin lääkärin tekemät päätökset esim. jonkin lääkeaineen kokeiluista? Lääkärien kykenevyyshän perustuu pitkälti siihen millaisia potilaita hänellä käy ja kuinka huolellisesti hän heitä viitsii tai ehtii tutkia. Se, että on titteliltään lääkäri ei kerro mitään hänen ymmärryksestään lääkkeiden ja eri aineiden ja kehon interaktioiden suhteen. Itseasiassa, edes se, että on titteliltään farmaseutti ja täten työskentelee päivittäin erityisesti lääkkeiden parissa, ei kerro mitään hänen ymmärryksestään lääkkeiden ja eri aineiden ja kehon välisten interaktioiden suhteen.

Potilas tai asiakas on siinä mielessä samassa asemassa lääkärin kanssa, että kumpikaan ei yleensä ole suorassa kontaktissa niiden henkilöiden kanssa, jotka todella ovat kyseistä lääkettä tutkineet, kenties jopa itse olleet paikalla sitä suunnittelemassa.

Pakote tai houkute sukulaisia kohtaan
tagit: samanmielisyys, vahvuus, heikkous, verkosto

Jos ideologinen paine on liian suuri, voisiko jopa lähisukulainen olla pakotettu pettämään sinut, kenties jopa julkisesti valehtelemaan?

Mielleyhtymätietokanta
tagit: data, tietokanta, psykologia, mielleyhtymä, sana, muisto, tieto, kartta, nyanssi

Ihmismieleen pystyy tallettamaan suuret määrät tietoa, mutta se mitä esimerkiksi yksittäisistä tapahtumista helpoiten ja ensimmäiseksi nousee esiin, on usein jopa vuosien ajan samana pysyvää. Juuri tästä syystä voidaan luoda melko stabiilina sisällöltään pysyvä tietokanta, johon on merkitty a) mikä toimi mielleyhtymän herättäjänä ja b) mikä mielleyhtymä siitä heräsi. Tämä toimii erityisen hyvin silloin, jos tämä mielleyhtymä on sellaisten asioiden välillä, joille voidaan antaa lyhyt nimi.

Tyypilliseen relaatiotietokantaan tälläistä tietoa talletettaessa jokin helposti tunnistettava nimi on oltava, sillä muuten koostuvaa tietokantaa on kovin hankala ihmisen ymmärtää. Jos tarkoitus on luoda karttaa siitä minkälaisia ajatuksia jollekin ihmiselle tyypillisesti herää mistäkin asiasta ja tietty suurehko karkeus on hyväksyttävissä, on tämä metodi melko hyvin toimiva.

Satelliittikuvainvite
tagit: data, valvonta, yritys, kutsu, sisäänpääsy, palvelu, visuaalinen, kommunikaatio, teknologia

Olisiko kovinkin mahdotonta uskoa, että reaaliaikaista satelliittikuvaa halutuista paikoista mistäpäin tahansa maapalloa pääsee tällä hetkellä tarkastelemaan kymmeniä tuhansia ihmisiä? Moniin netin julkisiin, startup-yrityksien betaversioiden invite-only palveluihin pääsee helposti tutustumaan kunhan vain pyytää sisäänpääsyä, mutta jos palvelu on liian radikaali tai uskalias laajan yleisön käytettäväksi saattamiseen, palvelua ei julkisesti ole ehkä edes olemassa. Mitä siitäkin seuraisi, jos kaikki pääsisivät katselemaan satelliitin kautta, onko kuutostiellä ruuhkaa, millainen sää on Portugalissa juuri nyt tai onkohan jalkapallokentällä ketään tuttuja pelaamassa juuri nyt?

Tietokanta kuljeskelusta
tagit: data, ennustaminen, tietokanta, havainto, seuranta, raportti, internet, kommunikaatio, tieto, käyttäytyminen

Jos luotaisiin tietokanta siitä kuinka kauan suunnilleen joku henkilö käyttää mihinkin asioihin aikaa ja missä hän sitä aikaa kuluttaa, voitaisiin tämän tiedon pohjalta tehdä ennustuksia hänen tulevasta käyttäytymisestään. Käytännössä tämä vaatisi useiden satojen ihmisten tai vähintään kymmenien ihmisten havaintoja, jotta aukkokohdat tulisi minimoitua, mutta mitä helpommaksi varsinaisen havainnon raportointi tehtäisiin, sitä helpompaa olisi netin sosiaalista väestöä houkutella tempaukseen mukaan.

Eräs tapa raportoida havainto on ladata kännykkään pieni ohjelma tai käydä pikaisesti jossakin mobiililla nettisivulla, joiden ainoa tarkoitus on siinä, että kännykkä lähettää keskuspalvelimelle viestin, jota voi sanoin kuvata näin: ”kohde on lähellä minua (alle 50 m)”. Havainnoijan ei sillä erää tarvitse tehdä muuta, mutta sitten kun hänellä on parempaa aikaa, hän voi käydä tuon sosiaalisen verkoston omilla nettisivuilla täydentämässä viestiään jollain sanallisella kuvauksella.

Tarvittava ohjelmistokoodi tuon viestin lähettämiseen raportoijan kännykästä on alle 10 ohjelmointiriviä, lyhyttä riviä. Valmiita palveluita havaintojen organisoimiseen ja erilaisten kuvaajien piirtämiseen löytyy runsaasti. Vain tiettyä koodillista yhteenparsimista ja eri palveluiden toiminnan saumakohtien eliminointia tarvitaan, mutta siitä selviää uteliaalle luonteella.

Mielenterveyshoitajien koostumus
tagit: terveydenhoito, hoitaja, empatia, kovuus, työ, lapset, elämä, viihtyvyys, käyttäytyminen, nyanssi, kriteeri

Mistä aineksesta mielenterveyshoitajat ovat koostuneet? Vai onko se väärä kysymys; pitäisikö pikemminkin kysyä, miksi pakkohoitolaitoksen väki on koostunut sellaisesta väestä kuin se on? Entä kuinka nämä työntekijät ovat kokeneet oman tarpeellisuutensa? Onko heidän kovinkin vaikea sovittaa yhteen mahdollisen tarpeen vaativaa kovuutta ja ajoittaista empatiaa? Onko siinä ympäristössä helpompi ohjata toimintaa käskyttämällä kuin joillain pehmeämmillä metodeilla? Mihin perustuisivat valinnat eri tilanteissa käskyttämisen ja neuvottelemisen välillä?

Kuinka monelle hoitajalle tuo työ on vain yksi lisätienesti sataman ahtaushommien lisäksi? Kuinka moni tekee ihan vaan ”jotain työtä”, jotta voi sitten loppuajan kasvattaa omia lapsiaan ja nauttia varsinaisesta elämästä? Kuinka moni naishoitaja taistelee naiseutensa ja kovuutensa yhteensovittamiseksi? Kuinka moni leipiintynyt hoitaja uskoo nähneensä ja tietävänsä jo kaiken mahdollisista liian paljolti sen perusteen vuoksi, että hän on ollut työssään niin pitkään? Kuinka paljon työviihtyvyyteen vaikuttaa osastovastaavan toiminta ja kuinka se vaikuttaa potilaisiin? Kuinka moni idealistinen ja hyvää tarkoittava hoitaja tulee vaiennetuksi?

Ei-suomenkieliset lääkärit
tagit: kieli, ammatti, lääkäri, terveydenhoito, vaikutelma, nyanssi, päätelmä, argumentointi, strategia, potilas, asiakas

Mielestäni suomenkieltä ei-riittävän hyvin puhuva ulkomaalaistaustainen henkilö soveltuu erinomaisesti sellaisiin ammatteihin, joissa hänen ei tarvitse tehdä ihmisten terveyttä tai hyvinvointia koskeviä päätöksiä ja erityisesti perustella päätöksiään ja päätelmiään reaaliajassa. Lääkäriksi tai psykiatreiksi heitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää, sillä se on työtä, jossa vaaditaan tai ainakin pitäisi vaatia pitämään erityisen hyvää huolta yksityiskohdista ja nyansseista. Se on vaikeaa natiivisti suomenkieltä taitavillekin, mutta erityisen vaikeaa se on ulkomaalaisille. Niin sanottu tavallinen kansalainen tai täysin toisen alan ammattilainen voi kuvitella, että he tietävät mitä tekevät, mutta se luulo perustuu lähinnä havainnoijan omaan liian vähäiseen tietämykseen kyseisestä alasta.

Voidaan myös kysyä, onko joillain kaupungeilla ollut johonkin strategiaan kuuluvaa, sijoittaa tiettyihin virkoihin tai toimiin henkilöitä, jotka suoraan asiakkaiden kanssa välttävällä kielenkäytöllään hidastavat tai ehkäisevät asioiden etenemistä?

Vilpillinen sähköpostipalveluntarjoaja
tagit: internet, kommunikaatio, data, moderointi, monitorointi, vaikutelma

Jos internetpalveluntarjoajasi on vilpillinen eli sinua kohtaan epäluotettava, mutta jotain toista kohtaan myötäilevä, hän voi asettaa sähköpostiliikenteellesi seurannan ja tarjota sen monitorointimahdollisuuden, sekä kenties myös muokkauspalvelun jollekin kolmannelle osapuolelle. Palauta tässä kohdin mieleesi se Sonerankin tapaus, jossa sähköpostiliikennettä seurattiin pitkän aikaa, eikä tästä vuotanut mitään tietoa kenellekään pitkään aikaan. Mieti myös kuinka ihmistä siihen on täytynyt osallistua, jotta salainen seuranta saataisiin toimimaan. Kaksi? Kolme? Kymmenen?

Jos sitä joka sähköpostiliikennettä kontrolloi ajattelee moderaattorina, hän voisi toimia niin sanottuna man-in-the-middle –toimijana ja halutessaan muokata sähköpostiliikennettäsi siten, että kuvitellessasi keskustelevasi jonkun henkilön kanssa sähköpostitse, ei todellisuudessa yksikään lähettämäsi viesti mene hänelle sellaisenaan, eikä yksikään häneltä saamasi viesti saavu sinulle sellaisenaan. Tällöin, luullessasi saaneesi vastauksen johonkin asialliseen kysymykseesi, sinun nimissäsi lähti haistatteleva viesti vastaanottajalle ja kun vastaanottaja sitten vastaa siihen haistatellen, moderaattori siivoa siitä haistattelun pois ja muokkaa viestistä kauniin ja nätin.

Tietenkin tämä jälkimmäinen man-in-the-middle –tekniikka paljastuisi aivan liian helposti, mutta osaisitko olla varuillasi siltä varalta, että aina silloin tällöin jokin yksittäinen viesti muiden joukossa jää saapumatta tai sinun viestisi ei menekään perille ja jäät viikkokausiksi ihmettelemään mikä on kun ei vastausta kuulu?

Nova Groupin tapaus esisuunniteltu
tagit: politiikka, rahoitus, tuki, verkosto, psykologia, sana, vilppi

Oliko Nova Groupin sinne tänne rahan jakelu suunniteltu jo vuosia sitten tuotavan esiin juuri tällä ajoituksella kuin se nyt on tuotu? Ja oliko jo tuolloin aikomuksena tehdä kansalle tiettäväksi, että rahaa on aina jaettu poliittisille päättäjille isompia ja pienempiä summia, ja täten se ei sinänsä ole mitään ihmeellistä ja uutta? Toki ihmiset ovat sellaista ounastelleet aina, mutta olennaisena tarkoituksena tässä voisi olla muuntaa sanan korruptio konnotaatioita tuki-sanan konnotaatioiden suuntaan. Tuen osoittaminen yleensäkin on juuri nyt verkostoitumisen aikakauden aikaan erityisen tapetilla. Sana korruptio kuulunee menneeseen maailmaan?

Hymyilevä ja petollinen hoitaja
tagit: terveydenhoito, hoitaja, potilas, sopimus, uhkaus, kommunikointi, argumentaatio, teknologia, psykologia, internet

Jos hymyilevä ja yleensä rennohko hoitaja pakottaa allekirjoittamaan niin sanotun hoitosuunnitelman, jossa pääteesiinä on, että potilas suostuu irtautumaan kommunikaatiovälineistään, sanoen, että ”teemme kuitenkin näin vaikket allekirjoittaisikaan”, niin mihin kaikkeen tälläinen hoitaja olisi valmis sellaisessa tapauksessa, jossa häneen itseensä kohdistuu jokin pakotekeino? Provosoivasti kysyen: ”Pystyisikö tälläinen yleensä hymyilevä ja rennohko hoitaja vaikkapa tappamaan?”

Oraakkelilääkäri ja Seroquel
tagit: lääkäri, lääkitys, terveydenhoito, ajattelu, tieto, oraakkeli, laitos, keskustelu, teknologia, ohjelmistot, argumentointi

Jos lääkäri toteaa aistiharhojen ynnä muiden sellaisten hoitoon tarkoitetun, tai ainakin lääkkeen tuotekuvauksen mukaan tarkoitetun, Seroquelin annoksen nostamisen olevan tarpeen sillä perusteella, että potilas ei pysty ilman apuvälineitä kuten internettiä tai tietokonetta selittämään jotain monimutkaista asiaa, voiko tuollaiseen lääkäriin luottaa? Vai onko kyse jonkinlaisesta lääkärin oman egon suojelusta eli hän mieluummin vetoaa lääkityksen tarpeeseen kuin kävisi reaaliajassa perustelemaan päätöksiään? Saattaisihan osoittautua, että hän ei osaa perustella omia väittämiään?

Kannattaakin koetella lääkäriä ja testata hänen osaamistaan, vaatia perusteluja. Jos saat hänet perustelemaan, voit ehkä piankin huomata, että hänen selityksensä kiertävät ympyrää, eikä hän täten varsinaisesti perustele yhtään mitään. Voi myös olla, että kyseinen lääkäri kokee olevansa oraakkeli, joka oikeasti kuvittelee tietävänsä mitä tekee, vaikka todellisuudessa potilaan vastausvaikeus liittyy siihen, että hänen laitoksen ulkopuolinen ajattelunsa tukeutuu tarkoituksellisesti esim. erilaiseen tiedonhakukoneisiin, mielikuvakarttapalveluihin, asiahakemistoihin, yms.

Lääkärien vajaat raportit
tagit: lääkäri, raportti, rekisteri, terveydenhoito, käyttäytyminen, oppiminen, sihteeri, muokkaaminen, suodatin

Kirjoita ylös keskustelut, jotka olet käynyt lääkärien ja muiden terveydenhuollon niin sanottujen ammattilaisten kanssa. Se miten asiat ovat tapahtuneet, ei välity heidän itsensä kirjoittamistaan raporteista. Se määrä tietoa mikä niistä raporteista puuttuu tai jää kertomatta on valtaisa. Usein raporteista kuvastuu, että raporttien kirjoittaminen itsessään on ikään kuin välttämätön paha ja mieluummin he tekisivät varsinaista työtään. Toisaalta, on myös paljon sellaisia henkilöitä, jotka kirjoittavat mielellään raportteja, koska siinä samalla mieleen palautuu tehty työ ja tulee pohdiskeltua joitain asioita yksityiskohtaisemmin. Se on työssä oppimisen kannalta kehittävää ja hyödyllistä. Ammattisihteerien käyttö kirjaamassa tutkimustilanteita ei ole järkevä ratkaisu.

Kuitenkin, ammattihenkilöiden kirjoittaessa itse raporttinsa, kuka mitenkin, älä koskaan ole niin naiivi, että jos jälkeenpäin pyydät raportit itsesi luettavaksi, että niistä välittyisi mitään mikään uhkaisi heidän uraansa. Se olisi todella naiivia. Yleensäkin, vaikka raportteja olisi useilta eri henkilöiltä, ei niistä pääsääntöisesti voi koostaa mitään kokonaista ja eheää kertomusta. Jos potilas suutahtaisi ja heti perään lauhtuisi, raporttiin jäisi todennäköisesti merkinnäksi vain toinen näistä eli ”potilas suutahti”.

Rekisteritiedoista huolehtiminen
tagit: rekisteri, raportti, data, käyttäytyminen, poliisi, viive, uutinen, haitta, muokata, laitos, suodatin

Pidä huolta eri rekistereissä olevien tietojesi siisteydestä. Monet yksittäiset virkailijat kirjoittavat usein ihan kiusallaan sellaisia lausuntoja, jotka sellaisenaan olisivat jonkin yksityiskohdan osalta merkityksettömiä, mutta jos koskaan päädyt lööppiin uutiseksi, ne voivat olla tuhoisia. Varsinkin jos samaisia ”pikkuvirheitä” on useissa rekistereissä. Rekistereissä olevien tietojen korjaaminen voi olla vaikeaa ja hidasta. Sana byrokratia voi nousta tässä yhteydessä mieleen, mutta se ei oikeastaan olisi hyvä sanavalinta siinä mielessä, että se viittaisi jonkin instanssin tyypilliseen toiminnan jähmeyteen.

Hidastelu voi johtua myös siitä, että asiakas eli tietojen pyytäjä ei jostain syystä ja jonkun tai joidenkin mielestä ole pidetty. Tästä voi seurata, että tietojen lähetys niin sanotusti unohtui tai sitten kun tiedot saa, niin sitten varsinaista asiasisältöä ei edes kerrota, vaan on vain listattu pelkät standardiotsikot, jotka eivät sellaisenaan kerro juuri mitään. En tiedä liittyykö tämä ei-pidetty henkilö –teoria siihen kun taannoin pyysin mielenkiinnosta omat tietoni Lappeenrannan poliisilaitokselta, siis ilman mitään erityistä syytä tai tarvetta, mutta se muutaman otsikkorivin sisältänyt papru, jonka he raaskivat kahden kuukauden odotuttamisen jälkeen lähettää sisälsi todellakin vain pelkät standardinimikkeillä varustetut otsikkotiedot. Nerokasta. Sentään niitä oli vähän.