Ensimmäinen oma loma

Mulla on viikko lomaa. Ensimmäinen loma elämässäni, jonka aikana teen niin kuin itse haluan. Olen nimittäin kotona. En lähde maalle vaikka äiti on pyytänyt viikkotolkulla.

Kuika se tuntuukaan vaikealta. Nauttia ihan vaan itseä varten. Olen järjestänyt itselle tekemistä ja en tiedä mikä jännittää eniten. Nyt on ihan oksettava olo. Äiti kertoi maalta sukulaiseten riidoista. Tuli pelottava olo. Ahdistun ihan kamalasti, kun ihmiset riitelevät. Tulee sellainen olo että minun pitäisi olla siellä ettei mitään pahaa tapahdu. Hullua

Minusta on hyvä, että olet osannut ottaa omaa lomaa, kun tarvitset sitä.

Olisit iloinen vaan, että ei tarvitse olla maalla kuuntelemassa sukulaisten riitoja. Ei siellä mitään pahaa tapahdu, ja jos tapahtuu, niin etpä sin sille mitään kuitenkaan voisi, voisit olla uhrina joukossa? Älä murehdi tuollaisia turhaan.

Kerrothan mitä lomallasi tapahtui? Nauti!

Hyvältä kuulostaa tuo tekemäsi ratkaisu, tai irtiotto. Onnittelut. Toivotan hyviä löytöjä itsesi parissa

Kiitoksia Possu ja Vilsu

Tiistaihin saakka olin enemmän ja vähemmän epätodellisen olon vallassa. Äidin kanssa puhelimessa tuli taas selväksi, etten saa häneltä mitään tukea päätöksissäni. Se suretti. Onneksi tiistaina terppa sai minut vähän aikuisempiin tunnelmiin ja olo tuli paremmaksi. Kun jään lomalle, huomaan miten vähän minulla on kontakteja muihin ihmisiin ja se ahdistaa valtavasti. Samaan aikaan alan huomaamaan, että ystävä jonka olen tuntenut koko ikäni ei ehkä jatkossa olekaan ystävä. Aika näyttää, miten siinä käy. Yksinäisyyden tunne vaan on ihan tapissa ja sitten suojaudun siltä kuten lapsena.

Huomenna olen menossa teatteriin. Yksin ensi kertaa eläissäni Perjantaille on luvassa lainaneuvotteluja pankin kanssa. Vähän jänskättää. Teatteri enemmänkin. Pankkiasia ei niinkään, vaikka iso päätös sekin on. Äiti tekikin jo kantansa selväksi. Onneksi terppa tukee minua suuressa päätöksessäni. Hulluahan tämä on, mutta nyt tuntuu helpommalta kun työt alkaa jo ensi viikolla. Yritän nyt nauttia tästä loppuviikosta.

Mahtaako mitään lohduttaa, mutta olen ollut teatterissa, konserteissa, elokuvissa, museoissa ja matkoilla yksin. No ehkä olen vaan huono huomioimaan muita, itsekeskeinen, epäsosiaalinen ja omissa oloissani viihtyvä. Eihän se yksin jonnekin meneminen tunnu oudolta muuta kun itsestä, omassa päässä, muut siihen mitään huomiota kiinnitä. Ja tuskin olet ainoa, joka on yksin esityksessä. Nautinnollista teatterireissua kuitenkin! Hienoa, että olet saanut itsestäsi niin paljon irti, että lähdet yksinkin.

Teatterissa käyti. Näytelmä oli hyvä ja muutenkin kaikki meni suht OK. Väliajalla oli vähän orpo olo. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen.

Eilisellä terapiatunnilla puhuttiin minun kesän aikana kirjoittamastani päiväkirjasta. Olen vieläkin ihan "sekaisin" niistä kaiksita asioista. Se mitä terppa sanoi minulle tuntuu ihan älyttömän hyvältä. Olen itkeskellyt pitkin päivää, kun on niin hyvä olla

Tänään kävin pankissa hakemassa asuntolainaa. Sekin jännitti ja vaikka mitä asioita tuli mieleen. Nyt pitäisi sitten osata miettiä kaikki lainaturvat, korkokatot, täystakuut jne. Miten sitä osaa päättää, mikä on viisainta

Menin vähän lukkoon, kun tuli puhetta takauksesta. Tarvitsen sellaisen aika pienelle summalle. Äiti antoi ymmärtää etteivät takaa. Hän on vihainen kun muutan kauemmas heistä. Se asia kyllä järjestyy muutenkin, mutta tuli sellainen ikävä olo. Myös tuo lainaturva sairauden varalta mietityttää. Mahtaakohan sitä edes saada jos on mielenterveysongelmia. Nyt vaan täytyy rauhassa miettiä tätä laina-asiaa. Kyllä se siitä järjestyy.