Psykoterapia ja aivot

---

Psychoterapeutic Treatments (2009):
Textbook of Psychoterapeutic Treatments. [with online access]. Edited by Glen O. Gabbard. 53 Contributors.
Washington, DC & London, England: American Psychiatric Publishing, Inc. – xx + 876 p.

Viamontes, George I. & Bernard B. Beitman (2009):
Brain Processes Informing Psychotherapy. Kirjassa *Psychoterapeutic Treatments (2009: 781 - 808).
-

jokin sisältökin? Jos oli, niin voisiko sen palauttaa? En ehtinyt nähdä.
Muistan nähneeni jonkun jutun, että terapialla olisi havaittavissa olevia vaikutuksia aivoihin.

-
n e u r o p s y k o a n a l y y s i,

1990-luvulla syntynyt tieteiden välinen suuntaus, joka juontuu Sigmund F r e u d i n keskeneräiseksi jääneeseen fysiologiseen psykologiaan eli Projektiin (Entwurf einer Psychologie, 1885), joka julkaistiin saksaksi vuonna 1950 ja englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1954 sekä uutena käännöksenä vuonna 1966. Neuropsykoanalyysi liittyy myös debattiin psykoanalyysin tieteenteoreettisesta luonteesta. David R a p a p o r t i l l e psykoanalyysin tarkoitus oli olla psyyken luonnontiedettä. Hieman kuin anteeksi pyydellen hän esitti kuitenkin puhtaasti psykologisen mallin! John G e d o l l e psykoanalyysi on täysin biologinen tiede. Suomessa Pentti I k o n e n ja Eero R e c h a r d ovat suoraan irrottautuneet kaikesta luonnontieteellisestä niin käytännön työssä kuin teoretisoinneissa ja edenneet hermeneuttiseen suuntaan.

Neuropsykoanalyysin puolestapuhujia ovat olleet varsinkin etelä-afrikkalainen neuropsykologi Mark Leonard S o l m s (1961–) ja hänen vaimonsa Karen K a p l a n-S o l m s. Suunta on saavuttanut suurta suosiota, ja Suomessakin monet ovat siihen hurahtaneet. Neuropsykoanalyysi ei kuitenkaan anna mitään lisä-arvoa yli perinteisen neuropsykologian – korkeintaan uuden sanaston. Joka tapauksessa Leibnitzin kuilu säilyy.
_________________________________________________________
-
n e u r o p s y k o l o g i a,

termin esitti vuonna 1913 kanadalainen neurologi sir William O s l e r (1849–1919) Johns Hopkins Hospitalin Phipps Clinic’in avajaispuheessa (Specialism in the General Hospital). Neuropsykologian alkuna pidetään hieman keinotekoisesti vuotta 1861, jolloin ranskalainen kirurgi Pierre-Paul B r o c a (1824–1890) löysi ruumiinavauksessa potilaalta (Leborgne, Monsieur Tan Tan) vamman vasemman aivopuoliskon otsalohkon alaosasta. (Broca ei ainakaan heti tajunnut löydöksensä merkitystä.) Potilaalla oli ollut vaikeuksia puheen tuottamisessa (Broca: aphemie), ja kyseinen alue lokalisoitiin myöhemmin motoriseksi puhealueeksi, jonka häiriöt tuottivat ekspressiivistä eli Brocan afasiaa. Kuva täydentyi vuonna 1874, kun suuri saksalainen neuropatologi Carl W e r n i c k e (1848–1905) lokalisoi sensorisen afasian alueen vasemmasta ohimolohkosta, jonka vauriot tuottivat puheen käsittämishäiriötä (Wortbegriff) eli Wernicken afasiaa. Kuuluisia neuropsykologeja ovat olleet mm. Karl Spencer L a s h l e y (1890–1958), neuvostoliittolainen Aleksandr Romanovitš L u r i j a (1902–1977) ja kanadalainen Donald Olding H e b b (1904–1985).
_________________________________________________________

Siis mitä "etua" neuropsykoanalyysi voisi tarjota yli perinteisen neuropsykologian?
-

kuvaukseen analyysista piilotajunnan (?) tai tiedostamattoman tutkimusmenetelmänä! Ei siihen enää mitään neurologiaa kaivata lisäksi, menetelmä on semmoisenaan hieno ja sopiva sellaisen tutkimiseen, mitä muilla menetelmillä ei edes voi tutkia. Sanokoot aivoalueiden kuvaajat mitä tahansa, jonkun alueen aktivoitumisesta on valovuosia siihen, että välitetään tunteita ja ajatuksia toiselle ihmiselle, analysoitavalta analyytikolla.

-
Ihmisellä on ns. peilisoluja aivojen otsalohkossa ja päälakilohkon alaosassa. Tältä pohjalta on syntynyt uusi termi, "neurobiologinen empatia".

Viamontes & Beitman (2009) esittävät, että aivojen tunteminen auttaa terapeuttia ymmärtämään kunkin potilaan mieltä.

Täyttä huuhaata tällainen; uskokoon ken haluaa hölmönä käydä.
-

-

Peilisolujen tarkoitushan on edesauttaa oppimista. Teknistä sellaista, niiden avulla ihminen (kuin myös muut eläimet, joilla näitä soluja on) pystyy oppimaan tehokkaasti katsomalla kuinka joku toinen suorittaa tehtävää. Millähän lailla peilisolujen oletetaan empatiaan liittyvän ?

eliö kirjoitti:-

Peilisolujen tarkoitushan on edesauttaa oppimista. Teknistä sellaista, niiden avulla ihminen (kuin myös muut eläimet, joilla näitä soluja on) pystyy oppimaan tehokkaasti katsomalla kuinka joku toinen suorittaa tehtävää. Millähän lailla peilisolujen oletetaan empatiaan liittyvän ?

P e i l i s o l u t

Italialainen tutkijaryhmä - johtajana Giacomo R i z z o l a t t i - löysi peilisolut sattumalta vuonna 1995. Ryhmä rekisteröi marakattien neuraalista aivotoimintaa, kun ne tekivät kurottamisliikkeitä. Tällöin tietyt solut aktivoituivat. Mutta samat solut aktivoituivat, kun tutkija teki samanlaisia liikkeitä!

Seuranneissa tutkimuksissa myös ihmisillä todettiin peilisoluja, ja myös laajemmalla alueella: niitä on premotorisen korteksin alaosassa, primaarilla motorisella korteksilla, Brocan alueella ja päälaenlohkon alaosassa.

Tutkimukset alkoivat liikkeistä. ja laajenivat kosketukseen ja kasvojen ilmeistä luettuihin tunteisiin. Implikaatiot lastenkasvatukseen ja kehityspsykologiaan sekä psykoterapiaan ovat ilmeisiä. (Tästä ehkä myöhemmin.)
-

Jaahas, tänne foorumin alueelle oli ilmestynyt tällainen keskustelu, nyt vasta huomasin. Paljon minulle uutta tietoa, kiitos Luukkonen. Noista nimistä minulle ainoa entuudestaan tuttu (Freudin lisäksi) on Wernicke.

"Wernicke encephalopathy: an acute neurological syndrome of ophthalmoparesis, ataxia, and encephalopathy brought on by thiamine deficiency. Wernicke's encephalopathy can occur combined with Korsakoff psychosis, which is a subacute dementia syndrome. It is then called the Wernicke-Korsakoff syndrome."
(Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Wernicke )

"Wernicke-Korsakoff syndrome (also called wet brain, Korsakoff psychosis, alcoholic encephalopathy, Wernicke's disease, and encephalopathy - alcoholic)[1] is a manifestation of thiamine deficiency, or beri-beri. This is usually secondary to alcohol abuse. It mainly causes vision changes, ataxia and impaired memory. "
(Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Wernicke-Korsakoff_syndrome )

Eli siis tiamiinin(B1-vitamiini) puutos(merkittävä vajaus) on todettu aiheuttavan psykoosia(psykoottisia oireita).

Ihmisen ravitsemuksestaan tarvitsemia ravintoaineta tunnetaan noin 40. Aivot ihan varmasti tarvitsevat noita muitakin ravintoaineita B1-vitamiinin lisäksi.

Lista välttämättöminä pidetyistä ravintoaineista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Essential_nutrient
Aivojen ravintoaineiden käytöstä ei taida olla paljoakaan luotettavaa tieteellisesti tutkittua tietoa, vai onko? Luontaistuoteihmisten 'kautta' tulevaa, etupäässä kokemusperäistä tietoa on todella paljon, mutta sen tiedon luotettavuus on kyseenalaista. Ne tutkimukset, joissa ihmisille syötetään yhtä ravintoainetta, ovat suorastaan idioottimaisia. Jos ihmisellä on vajausta joistain ravintoaineista, niin käytännössä kysymys on samanaikaisesta useiden ravintoaineiden vajauksesta. Ei ole mikään yllätys, että tutkimuksissa ei saada myönteisiä tuloksia. Ravintoainelisien imeytyvyystehokkuus on myös yksi varsin kiistanalainen asia.

Stressi(ylikuormitus) aiheuttaa ravintoaineiden vajausta. Ravintoaineiden vajaus aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä. Häiriintynyt aivotoiminta aiheuttaa mielen hajoamista, joka puolestaan lisää stressiä. Kierre on valmis.

-
W e r n i c k e, Carl (1848–1905),

saksalainen neuropatologi. Teoksensa Der aphasische Symptomencomplex. Eine psychologische Studie auf anatomischer Basis (1874) hän viitotti afasia-tutkimusta yli neljäksikymmeneksi vuodeksi. ______________________________________________________.
-
W e r n i c k e n. e n k e f a l o p a t i a,

Wernicken aivotauti, Wernicken mukaan; hän kuvasi häiriön vuonna 1881. Ks. Wernicken – Korsakovin oireyhtymä.
__________________________________________________________
-
W e r n i c k e n–K o r s a k o v i n. o i r e y h t y m ä,

Wernicken enkefalopatian pitkä-aikaisvaikutukset; nykyään usein vain Korsakovin syndrooma. Wernicken enkefalopatian syynä on useimmiten pitkäaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuva B1-vitamiinin puute, oireina mm. horisontaalinen nystagmus, ataksia ja sekavuus. Hoitamattomana tila voi johtaa Korsakovin psykoosiin, johon liittyy mm. väliaivo-leesio. Keskeisenä on amnestinen oireyhtymä, jota potilas paikkaa konfabulaatiolla. Muu kognitiivinen toiminta on suhteellisen hyvin säilynyttä, toisin kuin dementiassa.
-

ettei tuo Wernicke-Korsakovin oireyhtymä kyllä taida psykoterapiaan tai analyysiin liittyä, eikä nillä taida olla korjattavissakaan, jos B-vitamiinin puutteesta johtuu.

-
Minä vaan:
Tutkimukset alkoivat liikkeistä. ja laajenivat kosketukseen ja kasvojen ilmeistä luettuihin
tunteisiin. Implikaatiot lastenkasvatukseen ja kehityspsykologiaan sekä
psykoterapiaan ovat ilmeisiä. (Tästä ehkä myöhemmin.)

Täytyisikö vanhemmat ja terapeutit laittaa ensin teatterikouluun ilmeitä oppimaan, jotta lapset ja potilaat "oppisivat" tunnetiloja?
-

olisivat kyllä oikean psykoterapian tarpeessa, ainakin masentuneet äidit. Äidin ilottomilta, ilmeettömiltä tai peräti itkuisilta ja surullisilta kasvoilta lapsi ei saa sellaista peilausta, että on hyvä ja äidille arvokas ja kykenee tuottamaan tälle iloa. Minusta tuosta puhuttiin siinä Myllärniemen masennuskirjassa ja varmaan narsismikirjassakin, terveen narsismin eli itsetunnon kehityksen yhteydessä.

En oikein usko, että lapseen uppoaa vanhemman teatterikoulussa opettelema näytelty ilme. Mutta tunteiden tunnistamista ja käsittelyä varmaan jokainen voisi opetella lisää. Vaikka niinkuin siinä Mattilan artikkelissa tunteista.

-
Olimme samaan aikaan Lapinlahden mielentilatutkimusosastossa.
-

oli, että tutkittavina?

Joko kohta sen Mattilan kirjan arviointi valmistuu, ja mistä sen voi lukea? Kirjaa en ole kirjastosta vieläkään saanut. Monesti onkin kärsivällisyys loppunut, ja olen sitten mennyt kirjakauppaan.

-
Olen vasta sivulla 42, kun innoistuin kirjoittamaan "Rajatilaa", joka saattaa tulla julki jo tämän vuoden puolella. Arvostelu saattaa mennä Therapeian Psykoterapia-lehteen, ellei sitten hesariin, mitä yritetään. (Laitan "Rajatilat" sinulle, jos saan osoitteen.)

Graafikko Sanna Nyqvist on ("sattumalta") valinnut kansikuvan kehykseen värin, joka on hyvin lähellä Lüscherin rakkaus-testin 1-väriä, deep purple, jonka merkitys on "devotion and bonding".

Eikä kun : Kiva niin. Vai miten se nyt menikään...?
Tietysti laitan osoitteen!