Ahdistus on pelkoa???

"Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun tai paniikin tunnetta, joka on hyvin samankaltainen pelon tunteen kanssa. Se eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on jokin todellinen ulkoinen vaara, kun taas ahdistuneisuudessa sitä ei ole tai ainakin sairastunut itse ymmärtää pelon tunteen suhteettomuuden varsinaiseen uhkaan nähden."

http://www.poliklinikka.fi/?page=7356044&id=3162130



Jos ahdistus on siis pelkoa, niin tiedättekö te mitä pelkäätte?

Mulla on varmaan elämän pelkoa ja yksinäisyyden pelkoa

-
a h d i s t u s

(saks. Angst, engl. anxiety), somaattisen jännityksen sävyttämä epämieluisuuden tila ja tunne, joka on responssi sisäiseen ja/ tai ulkoiseen uhkaan ja joka liittyy mahdolliseen epäonnistumiseen tai vaaraan yms. Freudin esipsykoanalyyttisen teorian (-1897) mukaan angst oli kumuloitunutta libidoa (toksinen teoria).

Strukturaalisessa teoriassa (1923-) oli kahdentyyppistä ahdistusta (1926):

1) Primaari- tai automaattinen angst liittyi egon hajoamisen pelkoon, joka johtui vietti-yllykkeiden (id) hallitsemattomuudesta (ja näkyi mm. painajaisunissa).

2) Signaali-angstin tehtävä oli psyykkisen balanssin häiriintymisen ennakoiminen: se mobilisoi defenssit suojaamaan egoa primaari-angstin ja vaarallisten vietti-impulssien (ynnä niiden johdannaisten) kokemiselta.

Ahdistuksessa fokus on paljolti tulevaisuudessa (angst varoittaa seurauksista), kun taas syyllisyydentunnoissa (yliminä) painotus on menneisyydessä.

Spesifejä ahdistuksia ovat mm. ero- eli separaatioahdistus (joka liittyy turvaobjektin menetyksen pelkoon), kastraatioahdistus (seksuaalisuuteen liittyvät vahingoittumisen yms. pelot), paranoidinen eli persekutorinen ahdistus (”pahan” objektin hyökkäyksen pelko) ja foobinen ahdistus (mm. agorafobia, klaustrofobia, sosiaalinen fobia ym.).

Realistinen tai objektiivinen ahdistuneisuus olisi responssia todelliseen ulkoiseen vaaraan. – Suhteellisen "puhtaana" ahdistus ilmenee mm. paniikkioireissa, jotka ovat suhteellisen "vapaata" ahdistusta (free-floating anxiety).

Kootusti: Psykoanalyyttisen teorian mukaan ahdistus tulee:

1) vietinomaisten yllykkeiden hallitsemattomuuden uhasta (primaari-angst) (ja/tai)
2) suhteellisen sitomattomasta psyykkisestä kiihtyneisyydestä (traumaattinen angst) (ja/tai)
3) vietinomaisten yllykkeiden mobilisoitumisen uhasta, mikä käynnistää defenssit (signaali-angst).

Eksistentialismissa ahdistus on ihmisen maailmassa olemiseen liittyvää epävarmuutta yms.
-

Tiedän mitä pelkään, mutten tiedä sen syvällisempää syytä, enkä ole siitäkään varma että pelkäänkö jotain "syvempää" ja laajempaa mikä vain esiintyy tiettyjen asioiden, tilanteiden pelkona.

Siis esim. pelkään sos.tilanteita mutta sehän liittyy tavallaan nolostumisen pelkoon. Pelkään fyysisiä oireita, pelkään tekeväni jotakin typerää, pelkään nolaavani itseni totaalisesti. Mutta, olisiko taustalla pelkoa siitä etten ole tarpeeksi hyvä ja riittävä, täydellinen.

Olen tarkka ja vaativa, usein, monissa asioissa ja ehkäpä pelkään etten ole tarpeeksi kaunis, terve, upea, viisas ja vaikka mitä. Sitten nolottaa, jos en ole riittävän hyvä, yhtä hyvä kuin muut tai teen virheen.

Esim. kouluvirheet, työvirheet (pienet) pyörivät päässäni pitkään, enkä voinut ymmärtää miten saatoin tehdä virheitä, koska pitäisi olla virheetön. Järjellä tiedän kuitenkin ettei tarvitse olla eikä voi olla virheetön.


Pelkään myös useita julkisia paikkoja, sairauksia, kuolemaa, tulevaakin, vähän kaikkea. Yleistä pelkoa ja kai se sitten laajemmin sanottuna on elämän pelkoa ja itsenä olemisen pelkoa.


Olisi ihanaa kun oppisi ottamaan elämän rennommin, enkä olisi niin vaativa.

Ahdistus on tunne, joka ilmaisee sisäistä ristiriitaa. (Näin siis jos ahdistuksella tarkoitetaan ahdistuksen tunnetta. )

Ahdistus ei ole pelkoa, pelko on pelkoa.

Etenkin sellainen pelko, jossa ihminen ei tiedä mitä hän pelkää, aiheuttaa helposti ahdistusta. (Ristiriita tietämättömyyden ja tietämisen tarpeen/halun välillä.)

(ja kai myöhemmistäkin traumoista) sanottiin jossain, että ne tallentuu prosessimuistiin ja koteloituu semmoisiksi psykoottisiksi taskuiksi.
Sitten ne voivat jossain tilanteessa aktivoitua, siis se trauma- tilanteeseen liittynyt ahdistus, ja kai varmaan jotain muistikuviakin.

Hypokondriasta sanotaan, että se on yritystä sitoa vaikkapa tuollaista epämääräistä ahdistusta. Se on helpompi kai kestää, kun on joku kohde, sairaus vaikka, mitä pelkää.

-
H y p o k o n d r i a t
__________________________________________________________

h y p o-,

(kr. hypo), etuliitteenä yhdistää ilmauksia kuten vähemmän, alle, puutteellinen yms. Esim. hypomaaninen on vähemmän maaninen kuin maaninen.
__________________________________________________________

h y p o|k o n d r i a

(kr. hypo|khondria alimman kylkiluuruston alla oleva vatsan osa), ”luulosairaus”. Antiikin (temperamentit) käsitys oli, että hypokondriumissa sijaitseva perna oli melankolian lähde. Melankoliset kärsivät usein myös maha- ja suolistovaivoista. – Nykyään somatisaatiohäiriö, jossa ihminen on takertunut suhteellisen normaaleihin ruumiillisiin vaivoihin niitä liioitellen tai luullen että ne ovat vakavan sairauden oireita.
__________________________________________________________

h y p o k o n d r i a vrt. s a i r a u s f o b i a,

hypokondrinen ei tavallisesti helpotu, jos hänen pelkonsa osoittautuvat tutkimuksissa turhiksi. Hän voi ajatella, että häntä ei ole tutkittu tarpeeksi tai että häntä huijataan. Foobinen helpottuu ainakin väliaikaisesti, kunnes ”sairaus” ehkä uusiutuu tai joku toinen sairaus tai häiriö tulee tilalle. Hypokondrian luonne on delusionaalinen, sairausfobian neuroottinen. sosiaalinen fobia.
__________________________________________________________

hypokondriset monosymptomaattiset psykoosit,

monosymptomaattiset hypokondriset psykoosit, mm. ruumiin hajuun (olfaktorinen referenssisyndrooma) tai rumuuteen tai elinten kokoon (dys-morfo-fobia) liittyvät harhat. Klassinen on delusionaalinen parasitonoosi eli Ekbomin sairaus (1937), jossa kuvitelmana on, että parasiitit (madot ym.) ovat vallanneet sisikunnan. Potilaat ovat usein tuoneet lääkärille näytteitä sairaudestaan (pölyä, ihonkappaleita ym.) tulitikkulaatikossa (match-box sign). Ruotsalainen neurologi Karl-Axel Ekbom (1907 - 1977) kuvasi häiriön vuonna 1937. (Toinen Ekbomin sairaus on RLS, restless legs syndrome, 1945).
-

Selittämättömät somaattiset oireet useimmiten aiheutuvat ravintoainepuutoksista. Näin on päässyt käymään siksi, että luotettavia tutkimuksia ihmisen ravitsemustilan selvittämiseksi ei ole olemassa.

hanna74 kirjoitti:
Jos ahdistus on siis pelkoa, niin tiedättekö te mitä pelkäätte?

Oliko tämä uusi ajatus sinulle? Ahdistus on pelkoa jolla ei ole kohdetta. Jos olisi niin se olisi pelkoa eikä ahdistusta.

semmoinen hypokondria-aiheinen ketjukin... Tai kai siellä kirjoittavilla ja minullakin sitten on vaan tuo sairausfobia, tai sairauden pelkoa ajoittain, jos hypokondrinen tulkitsee kehon toimintaan liittyvät normaalit tuntemukset sairauden merkeiksi, eikä lakkaa pelkäämästä tutkimustenkaan jälkeen.

Trisse,
oli uusi oivallus. Vaikka oon monia kertoja lukenu ahdistuksesta niin nyt se vasta uppos pääkoppaan.