se vanha maanantaikappaleihmisen vaiheita

Juu siirsin parvekkeelta sisään muutaman päivän tuulettumassa olleet petivaatteet ja sängyn. Pläähh. Kesäajat pitäisi elää öisin. Ystäväperhe herätti minut koko kesän ainoana terveenä päivänä ylös ja käytiin sienimetsässä. Yritin ajatella lasten parasta ja valita mahdollisimman helppokulkuisen ja hyttysvapaan maaston. Pientä epäilyä syntyi kun tunnistin pari Russula consobrinaa ja sanoin niitä syömäkelvottomiksi. Ei polttiasihaperoita kaiketi kukaan syö vapaaehtoisesti? No onneksi löytyi kanttarelleja ja kangashaperoita + seitikkien sukuisia kehnäsieniä. Tattejakin löytyi, mutta ainoat syömäkelpoisessa kunnossa olevat olivat niitä sappitatteja T.felleus tai jotain sinne päin. Eihän tässä voi heittää mitään varmaa tunnistusta tateista, kun tuo taksonomia on ollut kovan myllerryksen kohteena - varsinkin Leccinum-suvussa..

Juu. Ei mitään ihmeellistä. Pitkiä lenkkejä metsissä sienten perässä. Liikkumisesta tulee ensin huono olo. Puolisen tuntia pitää ainakin puskea väkisin. Pulssi ei nouse. Ei hikoiluta. Oksettaa ja huimaa. Lopulta sitä jaksaa kävellä vaikka kokopäivän. Jaksaminen ja vireys paranevat, mutta mielialaan liikkuminen ei juuri vaikuta. Pääasia on ettei ahdista enää yhtään. Vihdoin viime sunnuntaina näin sen valkoselkätikan, jota olen jo kymmenisen vuotta yrittänyt nähdä. Siinä se puuhakkaana pisti päreiksi vanhaa harmaaleppää. Tapitin sitä aikani lähietäisyydeltä. Kohautin olkapäitä ja jatkoin matkaa. Ei minkäänlaista onnistumisen tai pettymyksen tunnetta. Tylsää ja tasaista. Tajusin, että elämäni on ohi. Sellaisena kuin toivoin. Pidän itseni kuitenkin kiusallani hengissä muutaman vuosikymmenen.
Ei intoa, suunnitelmia tai unelmia. Vasemman käden nimettömään on tunto alkanut palata. Soitin eilen paremmin kuin vuoteen. Puolituntia. Kyllästyin. Tänään ei jaksa lähetä harventamaan metsien satoa. Jos vaikka yrittäisi siivota. Sotku on infernaalinen, elämässä ahdistuksen poistumisen myötä hieman miedompi. Sotku ja saasta.

juu juu. Käväsin kalassa. Mato-ongella. Pikkupoikain puuhastelua. Syöttelin taikinaa ja matoja pikkuisille ahvenille ja särjille. Huomenna saa taas parikymppiä rahaa. Alkaa tuo kaurapuuro- sienipaistos- vehnäleipä (itsetehty) menu jo kyllästyttää. Samat kolme ruokalajia yli kaksi viikkoa. Sama aika on ollut tilillä 0,37 euroa ja käteistä 0,45 Voisi ostaa kananmunia. Jauheliha on liian kallista. Tupakattomuus on pistänyt hermot kireälle. Lääkeannokset puolitin kuukausi sitten. Sekin vaikuttaa mielialaan. Pitäisi saada sossun päätös, että pääsisi näyttämään tuota tunnotonta kättä terveyskeskukseen. Yli kuukausi ollut puutuneena. No tätyy malttaa vielä sata päivää. Veronpalautukset helpottavat hetkeksi tilannetta.

Hyvä, että puuhaavat tuota sairauslomaa opiskelijoille. Itse rahoitin sairastamistani opintolainoilla. En kuulemma ollut oikeutettu sairauspäivärahoille. Nyt lyhentelen noita lainoja työttömyyskorvauksesta. En minä jaksa enää välittää mistään. Nälkä on asennekysymys. Hitto kun saisi tuon sätkien polttamisen himon pois. (ainoa nautintoni). Nikotiinipurkatkin ovat älyttömän kalliita tuloihini nähden.

juu taas. Enää ei jaksa soittaa. Eikä lähteä metsiin samoamaan. Tänään. Ei se palkitse. Hyvin nuo biologian opinnot ja varsinkin työtehtävät tappoivat innon kaikkeen luontoon liittyvään. Harvinaisia otuksia ja havaintoja tulee vastaan joka päivä. Valkoselkätikkahavaintokin oli täysin yhdentekevä. Täytyy kehittää jotakin muuta. Mistähän sitä vielä voisi innostua? Auttamistyötä tekisin mielelläni. Työkkärissä sanottiin, ettei ole siihen mahdollisuuksia. Ainakaan henkilökohtaiseksi avustajaksi. Koskaan. Hyvä, että asia tuli ilmi ajoissa. No kai sitä johonkin vapaaehtoishommaan ehkä vielä huolittaisiin.. Yliopistossa ainakin tein ilmaiseksi hommia niska limassa. No. Oma vika. Minua on aina käytetty hyväksi. Miksi tulevaisuukaan tekisi poikkeuksen kohdallani?

Moi! Tervehdys sulle! Luen päikkyäsi huomenna. EN jaksa nyt.

Ka. Ziina käväsit! Tukiasemalla juuri kukaan ei vieraillut päiväkirjassani. Lukijoita oli kyllä monia. Eipä tuossa nyt ole mitään ihmeellistä luettavaa.

Kävin äsken kaupassa. Näin vanhan opiskeluaikaisen tutun sisääntullessani. Ajattelin, että smaltalkataan vähän. Tyyppi kuitenkin poistui kaupasta kiireen vilkkaa aivan kuin olisi kummituksen nähnyt. Onneksi minulla ei ole paranoidisia taipumuksia:) Tuolle tyypille lainasin kerran viimeiset rahani (luuli, että olin äveriäs), että pääsi tapaaman tyttösiä opiskelubileissä. Näin tuo mielenterveyspotilaan leima vaikuttaa.. Jyvät erottuvat akanoista vai miten se J.Nasaretilainen asiaa kommentoi.

Mieliala on edelleen synkkä, mutta edelleenkään ei ahdista eikä ole paniikkihäiriöoireita. Taidan olla semmoinen luonnonoikku, että Venlafaxin + Mirtatsapin kuuri minulla toimii.

Juolahti mieleeni, että älkää säikähtäkö tuota kuvaa tuossa vasemmalla. Suhtautukaa siihen, vaikka samalla tavalla kuin Hugo Simbergin joihinkin maalauksiin

Minusta kuva on mainio!

Minulle kävi samanlailla kuin sinulle, että jäädessäni sairaslomalle opiskeluista, minut pakotettiin nostamaan koko opintolaina ja sitä sitten varattomana tosiaan vuosia makselin. Täysin järjetön juttu. Nyt on sitten opintolainat siihen tutkintoon käytetty sairastamiseen ja jossain vaiheessa pitäisi niitä opintoja jatkaa, millähän rahalla? :-O

Juu, olen lukenut päiväkirjaasi ja tulee ihan hurjasti kommentoitavaa mieleen, mutta en vaan ole saanut kirjoitettua. Letkeää tekstiä ja vaikutat harvinaisen mukavalta ihmiseltä. Hauska tutustua vaikka näin netitse.

Kiitos Youtube-linkistä!! Kaunista, kaunista. - Hey JOe sattui olemaan samalla sivulla ja Castles made of sand. Vähän lohtua tähän. En vieläkään jaksa kirjoittaa päikkyyni eilen sattuneesta ikävästä jutusta. Katsotaan, milloin.
Sulle Jaxuja!!
PS. monesti olen miettinyt Hendrixin kuolemaa: sehän tukehtui omaan oksennukseensa, koska ambulanssimiehet eivät käsitykseni mukaan halunneet kääntää
häntä kyljelleen....Pienestä se on kiinni tämä elämä.

Juu. Hendrixiä ajatellaan usein huumeiden kautta. Ei ollut heroiinikoukussa kuten esim. Metallican tai Red Hot Chilli Pepperin jäsenet.. Unilääkeonnettomuus tappoi.

Jimin sanoituksia aliarvioidaan usein. Tiedätkö Ziina, mistä Castles Made Of Sand oikeasti kertoo?

https://www.youtube.com/watch?v=Rezb626N_iE&feature=fvw

Jep. Linkki vanhasta kunnon Monterrey popista vuodelta 1967.

Kauneus on ennakkoluulottomien inehmoisten silmissä..

Statisti

En tiedä Castles made of sand-kipaleen taustaa.
Olet varmaan lukenut elämäkertansa. Oli hyvä minusta.

Menen päivälevolle. Oon ihan poikki.

Asutko Statist muuten Suomessa? Muistelen että et asu. Saatan muistaa väärin.

Heippa sinulle.

Luin koko päiväkirjan.

Muistan että sinulta olen saanut joskus yleisellä
kannustusta ja...niin

Minä en osaa sieniä poimia, en tunne niitä.

Yksin ei ole kiva jossain metässä pyllistellä.


Kiva jos lääkeyhdistelmä toimii
mulla ei toimi mikään.

Moi, pitkästä aikaa. Synkältähän se elämä täälläkin vaikuttaa vaikka nyt on kyllä taas toivoa paremmasta. Luin päikkysi ja silmiin pisti se, ettei se luonto enää sinua jaksa innostaa. Menee varmaan masennuksen piikkiin se. Mulla oli kauheita ahikohtauksia eilen ja todellakin toivon, että voit välttää sellaiset tai vastaavat. Ehkä sinäkin koet maailman aika synkkänä paikkana ja yhdentekevänä, minä ainakin koen niin. Luin juuri kirjan John E. Mack: Ufosieppaukset ja kyllähän asia alkoi kiehtomaan. Lueppas toi kirja, pistää vähän miettimään.


Fisherman

Hei !Luin päiväkirjasi . Vihdoin sain ajatukseni käännettyä pois omista asioista.

Ikävä , että luonto ei tuo sulle enää lohtua. Minulle se on rauhan ja lohdun tuoja. - Nautin paljon luonnossa liikkumisesta.
Minullakin tiukkaa rahan kanssa, mutta eiköhän tämä tästä. Z

Kuulehan Statist, oletko sinä se tumma nuori mies, joka käyt välillä niissä Tennispalatsin kahvitteluissa?

Oho. Täällähän on käyty kyläilemässä sillä aikaa, kun olen vaellellut haja-asutusalueilla omia kognitiivisia polkujani itiöemoja etsiskellessä. Välillä olen kyllä poikennut noista opituista ottipaikoista ja suunnannut kulkuni tuntemattomiin tiheikköihin ja paikkoihin, joihin tavallinen sunnuntaisienestäjä ei keksisi ikinä itseänsä tunkea. Harmi ettei tässä tapauksessa tunnu tuo vaihtelu virkistävän. No. Ehkä vähän kuitenkin sateiden muodossa. Juu eilen ajoitus oli kohdallaan ja kasasin melkein motin harvinaisen hyväkuntoisia voitatteja pannulle. Ryöppäsin myös kuormajuhdallisen sekalaisia rouskuja. Siihen menikin monta tuntia, koska kattiloideni kokoluokka sopisi lähinnä lapsien leikkimökkeihin. Välillä löytyy kunnianhimoisia puutiaisia ja hirvikärpäsiä, jotka ovat etsiytyneet iholleni paremman tulevaisuuden toivossa. Siinä pilasivat elämänsä. Sanoisin samaistuvani hiukan näiden eliömaailmamme pölynimurikkauppiaiden elämän kohtaloihin. No minulle annettanee vielä kuitenkin toinen mahdollisuus.

Ziina: Suomessa kärvistelen. Luin Jimin elämänkerroista sen Electic Gypsy- nimisen, joka on paras. Muitakin on. Hyvä, jos jotenkin pystyin olla avuksi. Oikeastaan se on kai niin, että jos ahdistaa niin pitäisi olla aina mahdollisuus johonkin muuhun ajateltavaan. Minun kohdallani semmoinen oli alkoholi. Se tie on nyt käyty toivottavasti loppuun. Parin tunnin hyvänolon tunteen jälkeen vielä päivien lisäbonus ahdistukseen masennukseen ja unettomuuteen. Tämä nyt on tämmöistä pinnallista filosofointia, mutta olen alkanut etsiä lyhytaikaisten mielihyväkokemusten sijasta pitempiaikaista mielenrauhaa. Siihen nuo lääkkeeni ovat ainakin minua auttaneet poistamalla sen saatanallisen ahdistuksen. Iloa en saa kuin muiden auttamisesta ja omista haaveista luopumisesta, mutta sekin on paljon parempi tila kuin jatkuva ahdistus. Luonto sinänsä ei ahdista. Tulee vain niin syviä pettymyksen tunteita siitä, ettei lapsuuden aikainen haave toteutunut ja monet eliöt muistuttavat sairastumisestani sekä epäonnistumisistani töissä ja opiskeluissa. (Olen biologi ”koulutukseltani”)

Fisherman: Kiitos kirjavinkistä! Täytyypi poiketa kirjastossa. Mietinkin jo miten sinutkin saisi tänne houkuteltua. Oikeastaan vastasin sinulle samalla kuin Ziinallekin. Vieläkö soitto sujuu? Itse soittelin ”unplugged” eilen sähkökitaralla Santanan Fillmoren2008 keikan tahtiin. Djangon tyyliin, koska vasemmassa nimettömässäni ja pikkurillissä ei edelleenkään ole kunnon tuntoa. No se teki asian vain kiintoisammaksi.

Possu: Tuskin olet missään minua nähnyt. Tämä ei varmaankaan ole pettymys: Olen varmaankin vielä salaperäisempi kuin tuo Tennispalatsin mystinen mies. Toiveessani on joskus ilmaantua johonkin tapaamiseen. Se edellyttää sitä, että minulla olisi varaa edes siihen kahviin 

Sien. : Kiitos vierailusta. Olen eläytynyt kirjoituksiisi aika voimakkaasti. Toivottavasti olo on jo parempi. En oikein osaa auttaa. Minulla on paljon itsetuhoisia ajatuksia, mutta se mitä olet kirjoittanut on saanut minut taas ajattelemaan asioita toisella tavalla.

Statisti

mielialani tänään: https://www.youtube.com/watch?v=Xb5WlydxYcg&feature=related

No minun ei tarvitse enää tarttua kitaraan. Kaikki mitä olen tavoitellut on tehty jo.. tämä on aikuisten oikesti kaunista.

https://www.youtube.com/watch?v=ZgMEPk6fvpg

Kostoni kaltaisilleni hipeille:
https://www.youtube.com/watch?v=ddZNSAYX8pk
https://www.youtube.com/watch?v=YIK7jBIwxnA&feature=related
ja Beatleille..
https://www.youtube.com/watch?v=TUNXBfTDVjE&feature=related

Moi Tulin vastavierailulle. Vstasin sulle päikkyyni. Soittelen kohtalaisissa määrin bluespohjaista rockia edelleen. Tilasin uuden kitaran, Stratocasterin. Ks. päikkyni

Vastavierailulla minäkin.- En ole huomannut mitään leimaa sinussa tällä palstalla.
Siinä tapauksessa minäkin olen leima otsassa hyväksikäyttökokemuksineni.- Mun takaumat ilmeisesti juontuvat osittain ed. kokemuksista. - Kaikki on vaan niin hemmetin surullista.Varhaiset menetykset on rankkoja.
Tsemppiä sulle! Toivottavasti polvet paremmat sulla!!

Juu. Tänään ei oikein jaksa mitään: tätä kuuntelen.

https://www.youtube.com/watch?v=62pLY5zFTtc&feature=PlayList&p=BB362F4193AB74CE&index=1

Elokuvaa nekemättömille tämä ei kerro mitään..

https://www.youtube.com/watch?v=ALB-QEJGkbQ&feature=PlayList&p=BB362F4193AB74CE&index=2

Tämä rikkoo aina sydämeni.

Sinulla on mielenkiintoinen musiikki maku.
Itse kuuntelen laidasta laitaan.
Nyt soi Enya, aika siirappia,mutta ihan kaunista.

Mulla on kyllä yksi Björkin levy.