Mimmosia teijän asunnot on?

Voi paska vois suoraan sanoo mun kämpästä, en oo imuroinu varmaan pariin viikkoon ja muutenkin likasta on, ei se kämppä ny kauheen sekasin oo mutta paskanen

Teko syitä kyl löytyy, liian kuuma asunnossa 27 astetta, ei huvita, ei kiinnosta, ennemmin istun tylsistyneenä netissä.

Muuten asunto on yksiö keskellä pikkukaupunkia, onneks on puu ikkunan edessä et on vähän luontoo, eikä toisen talon betoni seinää.

Hanna kuule, ei kahden viikon imuroimattomuus ole vielä kovin paha. Mullakin alkaa olla saman verran edellisestä imuroinnista, mutta ei vaan jaksa, vaikka allergiaoireetkin alkavat jo vähän vaivata. Välillä olen jaksanut imuroida kolmesti vuodessa ja tiskit ovat pisimmillään lojuneet puolitoistakin vuotta - nykyisin sentään löytyy hieman enemmän puhtia, mutta saan kyllä asiaan tukeakin.

Kotini on pieni kaksio viiden kilometrin etäisyydellä keskikokoisen kaupungin keskustasta. Asunnossa on hyvin persoonallinen pohjaratkaisu, mikä toisaalta tekee siitä ihanan ja toisaalta rajoittaa sisustusta. Asun viidennessä kerroksessa, ja minulla on oma sauna ja parveke. Asuinaluetta ympäröi laaja puisto- ja metsäalue, jota tosin rakennetaan koko ajan (mälsää).

Masentuneena ei kyllä itselläkään tullut imuroitua. Opin siivoamaan vasta psykoosissa, kun 'tarkistajat' eli lääkärit kävivät kotona tarkastamassa tilanteeni. Niitä varten siivosin joka päivä, etten vain joutuisi hullujenhuoneelle. Jotakin hyvää lääkäreistä siis = )

Asunto on pieni yksiö. Rakastan tätä omaa koloa. Yks parhaimmista juttuista elämässäni.

Olen yrittänyt siivota minkä jaksan. Mutta vaatekasoja tuolit täynnä, ja lattioiden pyyhkiminen ottaa koville.
Äiti lupasi auttaa.
Muuten on tympinyt kämpän kuumuus. Ensi kesäksi pakko saada tää myynti-
kuntoon ja ostaa viileämpi.

Kaksio, makkari aina siisti, olkkari tahtoo räjähdellä mut siivoan usein ja kunnolla. Ei jää tiskivuoria, pyykkikasoja, villakoiria... Ympäristö vaikuttaa vointiin!

Tummanvihree kirjoitti:Ympäristö vaikuttaa vointiin!

... Ja vointi joillakuilla laiskoilla ympäristöön. Noidankehä.

^ Tikru niinpä...

No se nyt on ihan yksilöllistä, kuinka paljon vointi vaikuttaa. Mulla ei oo ollut vaikeuksia syvimmässäkään masiksessa ja ahdistuksessa hoitaa kotia. Pikemminkin se on toiminut terapiana, kun on täytynyt tehdä jotain konkreettista. Tän takia on ollut lääkärien kanssa ongelmia... "Et sä lääkkeitä tarvii kun hoidat kotityöt!" Ei se kaikilla oo mikään mittari!

Tummanvihree. Olet oikeassa. Monetkin pystyvät ahkeruuteen myös masentuneina. Korjasin virheeni aikaisempaan viestiini.

Mulla on iso koti: neliöitä 160 ja alakerrassa varasto 70 neliöö, mutta aina tää on kuin pommin jäljiltä. Ollut siitä lähtien, kun sairastuin masennukseen yli 10 vuotta sitten. Ja tuntuu, etten saa tätä oikein koskaan pysymään järjestyksessä. Okei, mulla tai meillä on ihan liikaa tavaraa. Kun joku kävis karsimas pois kaiken sen, mitä meillä ei tarvita, niin sitten se vois olla vähän helpompaa. Ja joku olis kaupassa hillitsemässä: älä osta, älä osta

Olen sitä mieltä, että jos ulkoiset puitteeni olisivat paremmassa järjestyksessä, voisin sisäisesti paremmin. Mutta en jaksa saattaa tätä huushollia sellaiseen järjestykseen saatikka, että jaksaisin pitää sen järjestyksen.

Yleensä on pieni kaaos eli kirjat ja lehdet kasaantuu pöydille ja vaatteet nojatuoliin. Nyt meidän talossa tehdään ikkunaremonttia. Sen vuoksi siivoan aamuisin ettei remonttimies saa nähdä mun normisotkuja. Silmänpalvontaa, tiedän ja senkin tiedän ettei mun tartteis oikeestaan välittää siitä, mitä tuntematon ihminen ajattelee mun kodista.

Koti on yksiö Kalliossa. Pidän tosissani tästä asunnosta, vuokra vaan on kova.

Tämä asunto on liian pieni (keittiö lähinnä) mutta silti kestää ikuisuuden siivota.
Yleensä täällä siistiä toisin kuin joskus muinoin.

Olin maalla, tulin kotiin joten ei ole onneksi paljoa siivottavaa. Roskat täytyy viedä, lakanat vaihtaa jossakin vaiheessa ja pestä pyykkiä.

Tämä on kivasti sisustettu, siis minun mielestäni
Olkkarin pöytä on täynnä mäkin ketsuppeja
Kävin siispä taas mäkissä

Pieni ja paskanen. Liian likainen esimerkiksi vieraita varten ja likaisuus häiritsee itseänikin vaihtelevasti. Siivous ei toistaiseksi oikein onnistu minulta.

Toisaalta likaisuus on hoidettavien asioideni listalla ehkä sijalla 25, joten olkoon tällainen. On kaikesta huolimatta minullekin silti tärkeä paikka, saa hiljentyä ja rauhoittua.

Rintamamiestalo ja perinteinen piha ja puulämmitteinen sauna. Talo on tuntunut kodilta ihan heti, vaikka se onkin vielä uusi koti. Vitsi että oon tästä kodista kiitollinen, täällä on hiljaista ja tarpeeksi tilaa ja kotoisaa. Ja hyvä sisäilma. Astman vuoksi on ollut pakko opetella pitämään koti kohtuullisen siistinä, mut onnistuminen siinä on kyllä useinkin miehen ansiota. Jos olis ylimääräistä rahaa, tilaisin siivoojan ja itse siivoilisin sitten vaan mitä lisäksi huvittaa. Nautin siitä että tietyissä asioissa on siistiä, toisista asioista taas en välitä yhtään. Musta on mukavaa kun lelut ja leikit leviää myös olohuoneeseen.

Ajankohtainen asia! Juuri tänään (tai siis eilen, olen taas valvonut) valitin terapeutille sitä, että kun mitään ei saa tehtyä kotona. PERIAATTEESSA mulla on aivan ihana koti, kämpäksi en sitä osaisi enää kutsua, mutta sen siivo vaihtelee kyllä sen mukaan mikä on vointi. Ymmärrän hyvin tuon, että toisilla masennus aiheuttaa sen, ettei jaksa kertakaikkiaan mitään, toisilla taas jotenkin se ympäristön siistiminen "siistii mieltä". Äitini esim. sanoo, että kun siivoaa ympäristöä, saa mieleensäkin jotenkin selkeämmän järjestyksen.

Siis minulla on saunallinen rivitalokaksio, joka (heh, näin selitän itselleni) olisi vallan siisti ja kotoisa ilman sotkevia lemmikkejä, siis tällä hetkellä kolmea kania. (Hmm... kanitko ne sen tiskivuoren ova aikaansaaneet?)

Osittain kotoisuus tulee lemmikeistäkin. Kun olen muualla, ajattelen vaistomaisesti kävellessäni, että pitää varoa kaneja, ja olen näkevinäni aina muka vilahduksen kanista, joka on oikeasti ihan kotona, ei kyläpaikassa tai vanhempien luona.

Olen tyytyväinen asuntooni, saisi vain sijaita lähempänä keskustaa. Toisaalta ja toisaalta... pidän siitä maaseutumaisesta miljööstä, mikä ympäröi asumustani.

rosemary...............sinähän olet kuin minä, mutta tunnuksesta päätellen vastakkaiasta sukupuolta. ai niin lemmikki on täällä kissa. tämä asunto on edellee ydinsodan jäljiltä. mutta kun ei oo innostusta alkaa siivoomaa.