Seroquel prolong sivuvaikutukset

Morotus
Olen nyt lopettamassa seroquel prolongin käytön viiden vuoden jälkeen ja olo on lähinnä järkyttynyt. Viime vuoden joulukuussa olin miesystäväni kanssa ulkomaan lomalla ja tuolloin puhuimme suhteemme ongelmista ja menneistä tapahtumista. Mies kertoi olevansa huolissaan lääkkeestäni ja ei uskonut sen olevan minulle hyväksi. Itse olin sivan samaa mieltä! Lääke määrättiin minulle unettomuuteen ja lievittämään ahdistusta, joka oli syntynyt edellisen suhteen päätyttyä käräjäoikeuteen. Narsistista ex-miesystävääni syytettiin minun tapon yrityksestä. En olisi halunnut aloittaa lääkitystä, koska vuosia aiemmin minulle oli määrätty mielialalääkkeitä helpottamaan vaikeaa elämäntilannetta ja lääkkeestä oli minulle enemmän haittaa kuin hyötyä. Suostuin kuitenkin kokeilemaan ketipinoria ja samantien alkoivat ongelmat. Kun olin ottanut lääkkeen, aloin krampata. Pulssi tuntui olevan tuhat ja kieli turposi. Olin kuin halvaantunut kehossani pystymättä liikkumaan ja samalla tuntui kuin kroppa olisi räjähtänyt jännityksestä. Kerroin asiasta lääkärille ja hän halusi minun alkavan käyttämään seroquel prolongia. Lääke on tullut maksamaan minulle tähän päivään mennessä noin 3000€, koska erityiskorvattavuutta unihäiriöihin ei ole.
Lääke toimi näin jälkikäteen katsottuna aluksi hyvin ja hoitava taho oli sitä mieltä, että se sopi minulle täydellisesti. Nyt olen tilanteessa, jossa olen hakeutumassa neurologin vastaanotolle tarkistuttamaan olenko oikeasti ok.
Söin lääkettä unettomuuteen 400mg iltaisin ja muutamia vuosia taaksepäin tunsin, että annos on liikaa ja en siltikään pystynyt nukkumaan. Heräilin 5-6 kertaa yössä. Annostusta vähennettiin 200mg ja tilanne rauhoittui.
Uuden vuoden tienoilla lääkettä alettiin ajaa alas 50mg tiputuksilla/kk. Tuntuu kuin alkaisin herätä painajaisesta keskelle painajaista. Lääkkeen aloituksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, kun tarkastelen menneitä vuosia. Minulla on ollut mystisiä poskisylkirauhas tulehduksia ja hampaani ovat tuhoutuneet. Olen purrut kiilteet hampaistani ja alahampaitani ei ole kuin tasaiseksi syöpyneet nököt jäljellä. Olen purrut useasti isoja vammoja kieleeni ja poskiini. Sain hammaslääkäriltä purentakiskot, jotka unohdin kotiini pariksi viikoksi ollessani matkoilla. Nuo kiskot ovat nyt niin löysät, etteivät pysy enää suusssni. Kärsin kivuista leuoissani ja niskoissa lähes päivittäin.
Rintani ovat myös kipuilleet ja ovat olleet usein kosketusarat. Nänneistä tulee toisinaan paksua valkoista töhnää. Kerran havaitsin patin kainalossani ja kävin tarkistus käynnillä rintasyöpälääkärillä. Hän totesi, että minulla on lisätissit kainaloissa ja jostain hormonaalisesta syystä nuo kainalon lisätissit olivat lievästi tulehtuneet. Vaiva meni onneksi ilman lääkitystä ohi.
Olen peloissani, koska nyt olen lukenut, että nämä vaivat voivat johtua tästä lääkkeestä. Menevätkö ne kaikki ohi, kun lääke on lopetettu kokonaan?
Muita muutoksia on ilmennyt muistissa! En muista kaikkia tapahtumia tai tuntuu kuin ne olisivat tapahtuneet toisin. Verbaaliset taitoni ovat myös yskähdelleet. Kaikista ikävintä asioista tekee se, että olen uskonut tulleeni hulluksi.
Alkoholin yhtrisvaikutuksista lääkkeen kanssa ei mielestäni tarpeeksi varoiteta! Pakkausseloste ja lääkärini informaatio asiasta on mielestäni puutteellista. Olen kerran tullut kolmesta kaljasta niin järkyttävään humalaan, että olen menettänyt muistini, käyttäytynyt agressiivisesti, vaarantanut itseni ja muut ja lopuksi sammunut. Tällaista käytöstä ollut noin 7 kertaa viimeisen vuoden aikana ja viimeisin oli pahin kaikista. Mitään mistään muistamatta olin huutanut ja riehunut ja päätynyt satuttamaan rakastani. Lopuksi olin syönyt lääkekaapin tyhjäksi ja löysin itseni sairaalasta. Olen keskustellut mieheni kanssa ja hänkään ei ymmärrä tällaista käytöstä minussa. Aivan kuin joku naps kävisi päässäni ja muutun toiseksi ihmiseksi. Itse en muista mitään näistä kohtauksista. Normioloissa kun riitelemme, pyrin aina kunnioittamaan toista. En esimerkiksi koskaan hauku tai kiroa. Mitä tämä on? Lisäksi olen illanviettojen jälkeen alkanut laskea alleni! Näin on käynyt muutaman kerran...todella nöyryyttävä tunne. Olen uskonut olevani vakavasti mielenvikainen, mutta nyt olen lukenut, että seroquel ja alkoholi yhdistelmä voi tappaa!
Onko kellään vastaavia kokemuksia?
Lisäksi olen vielä mm. kärsinyt jatkuvasta palelemisesta. Kesälläkin töissä käytin villapaitaa ja villasukkia!
Odotan kovasti neurologi aikaa, joka on parin päivän päästä.