Alitajunta, tietoisuus ja muuta mukavaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alitajunta
(Lainaukset ovat tuolta sivulta.)

"Alitajunta tai piilotajunta on käsitteellinen ilmaus siitä mielen osasta, joka sisältää tietoja joita ei ole annettu varsinaiseen tietoisuuteen, eli tajuntaan."
Ajatus on hyvä, mutta sanavalintaan olisi syytä kiinnittää huomiota, tietoisuus ja tajuaminen ovat kaksi eri asiaa. Tajuamisesta esimerkiksi huumorintaju: Ihminen havaitsee esitetyn asian olevan vitsi. Jos ei tajua, hän ei tule tietoiseksi vitsistä. Toisena esimerkkinä todellisuudentaju: (No, tämä menee samoin kuin tuo huumorintaju.)
Asian tajuaminen siirtää sen tietoisuuteen tiedostamattomasta.
Jos ihminen on tajuton, hänen tietoisuutensa ei kartu.

"Usein esimerkiksi tarkkailtavana olemisen tunteen selitetään johtuvan siitä että jonkun ihmisen tuijottavat silmät ovat heijastuneet kiiltävästä pinnasta, mutta tajunta ei ole sijoittanut siihen huomiotaan, jolloin alitajunta antaa vain epämääräisen tunteen tajuntaan. Yleisesti ottaen ko. esimerkki kuvaa aika hyvin alitajunnan toimintaa."
(Taas käytetään sanoja/käsitteitä päättömästi.) Tunne tarkkailtavana olemisesta voi olla myös harhatunne, eli oikeasti kukaan ei tarkkailekaan. Esimerkki on kyllä ainakin suuntaa antava tajuamisen ja huomion yhteydestä. Ihminen ei voi tajuta niitä asioita, joihin ei kiinnitä huomiota.

"Nykypsykologiassa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että osa ihmisen psyykkisistä prosesseista tapahtuu automaattisesti ja tiedostamatta."
Tämä lienee itsestäänselvä asia. Kas kun siitä ollaankin yhteisymmärryksessä(?).

"Psykoanalyyttisessa tutkimuksessa ei käytetä sanaa "alitajunta" (saks. Unterbewusstsein). Sigmund Freud torjui sen artikkelissaan "Das Unbewußte" (1915). Suomen kielessä suositeltavin käännösratkaisu on tiedostumaton, mutta myös muotoja "tiedostamaton" ja "piilotajunta" näkee jopa Freud-suomennoksissa käytettävän, vaikka niitä ei voi pitää yhtä täsmällisinä."
Okei, eli siis meillä on "tiedostumaton" näiden muiden käsitteiden lisäksi. Huh huh, menee monimutkaiseksi.

"Piilotajunta-käsitettä käytti puolestaan erityisesti Carl Jung, joka esitti, että henkilökohtaisen piilotajunnan lisäksi on olemassa myös kollektiivinen piilotajunta."
Kollektiivinen piilotajunta vaikuttaa järkevältä käsitteeltä, kollektiivinen = yhteisöllinen. Jos yhteisön kukaan avoin, toimelias ja ilmaisukykyinen (muitakin ominaisuuksia varmasti tässä tarvitaan) jäsen ei kiinnitä huomiota asiaan, se jää tajuamatta ja siirtyy yhteisön tiedostamattomuuteen.

Seuraavilla sanoilla merkityt käsitteet olisi varmaan syytä määritellä täsmällisesti (sanamuotoja olisi varmaan syytä viilata):
Tietäminen
Tietoisuus
Tiedostamaton
Tiedostumaton
Tajuaminen
Alitajunta
Piilotajunta
Käsittäminen
Ymmärtäminen
Jotain muita mitä?

Mielestäni ali- tai piilotajuisen ajatusprosessin tärkeyttä korostetaan tai ainakin on korostettu psykologiassa liiaksi, koska ihminen on mielestäni itsetietoinen eläin, ellei sitten ole vaikea psykoosi päällä! Suggestiiviset ilmiöt ovat kyllä mielenkiintoisia, koska silloin ihminen ei esimerkiksi jonkun uskonlahkon jäsenenä enää ymmärrä parastaan.

G y v e r:

Kollektiivinen piilotajunta vaikuttaa järkevältä käsitteeltä,
kollektiivinen = yhteisöllinen. Jos yhteisön kukaan avoin, toimelias ja
ilmaisukykyinen (muitakin ominaisuuksia varmasti tässä tarvitaan) jäsen
ei kiinnitä huomiota asiaan, se jää tajuamatta ja siirtyy yhteisön
tiedostamattomuuteen.

Vaikuttaa älyttömältä käsitteeltä, kuten tulkintasikin. Kuka kantaa yhteisössä ko. tiedostamatonta?
-

Pertti Luukkonen kirjoitti:

G y v e r:

Kollektiivinen piilotajunta vaikuttaa järkevältä käsitteeltä,
kollektiivinen = yhteisöllinen. Jos yhteisön kukaan avoin, toimelias ja
ilmaisukykyinen (muitakin ominaisuuksia varmasti tässä tarvitaan) jäsen
ei kiinnitä huomiota asiaan, se jää tajuamatta ja siirtyy yhteisön
tiedostamattomuuteen.

Vaikuttaa älyttömältä käsitteeltä, kuten tulkintasikin. Kuka kantaa yhteisössä ko. tiedostamatonta?
-

Nyt Pertti Luukkonen laittoi pahan!

Pertti Luukkonen kerkesi eilen taas siteeraamaan mua Tukarilla, mutta tähän se sitaatti taas sopiikin: "Psykologiasta voi keskustella kuka vaan!"

Hermiitti kirjoitti:

Pertti Luukkonen kirjoitti:

G y v e r:

Kollektiivinen piilotajunta vaikuttaa järkevältä käsitteeltä,
kollektiivinen = yhteisöllinen. Jos yhteisön kukaan avoin, toimelias ja
ilmaisukykyinen (muitakin ominaisuuksia varmasti tässä tarvitaan) jäsen
ei kiinnitä huomiota asiaan, se jää tajuamatta ja siirtyy yhteisön
tiedostamattomuuteen.

Vaikuttaa älyttömältä käsitteeltä, kuten tulkintasikin. Kuka kantaa yhteisössä ko. tiedostamatonta?
-

Nyt Pertti Luukkonen laittoi pahan!

Oletko varma?

Luukkoselle: Kaikki yhteisön jäsenet kantavat yhteisön "tiedostamatonta". (En ole ihan varma näistä sana-käsite -vastaavuuksista, siksi lainausmerkit.)

Gyver, juu mielenkiintoinen pohdiskelu kieltämättä. Pointsit siitä! Tosin jos me kaikki tiedostamatta esimerkiksi vihataan Perttiä, niin onko se silloin tiedostamatonta?

Hermiitti kirjoitti:Gyver, juu mielenkiintoinen pohdiskelu kieltämättä. Pointsit siitä! Tosin jos me kaikki tiedostamatta esimerkiksi vihataan Perttiä, niin onko se silloin tiedostamatonta?

Tuo on jo pahempi kysymys, täytyy pohtia sitä unien jälkeen.

-
tiedostamaton vrt. piilotajuinen (piilotajunta),

_________________

tietoinen (tietoisuus) – tiedostamaton

(engl. un|conscious; saks. un|bewusste), tietoisuus (lat. conscientia), tietoisuuden tasot.

Tietoisia ovat ne mielensisällöt, jotka ihmisellä ovat aktuaalisti tietoisia tai jotka voi helposti saada tietoisiksi (muistista).

Esitietoisia ovat mielensisällöt, jotka ihminen saa tietoisiksi muistelulla.

Tiedostamattomia ovat mielensisällöt, joita ei saa tietoisiksi vaikka haluaisi. Ne ovat myös dynaamisesti piilotajuisia. Tiedostamattomuus ei merkitse tajuttomuutta.

-

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
tiedostamaton vrt. piilotajuinen (piilotajunta),

termit merkitsevät samaa, mutta erilainen käyttötarkoitus ja konteksti tuovat merkityseroja. Kognitiivisessa psykologiassa käytetään termiä tiedostamaton mm. tietoisuuden "ahtaus”-mielessä. Piilotajuinen on psykoanalyysin termi, ja tällöin viitataan dynaamiseen tiedostamattomaan, mm. torjuntaan. Lauri Rauhala preferoi käsiteparia tietoinen – tiedostamaton, koska siinä viitataan merkitysten selkeysasteen vaihteluun ja koska piilotajuisessa painottuu ajatus kellarimaisesta piilopaikasta. Toisaalta dynaaminen tiedostamaton on usein juuri kepposiakin tekevä piilotajunta! (freudilaiset lipsahdukset, parapraksiat). Hermoprosessit ovat tiedostamattomia, eikä niitä saakaan tietoisiksi.

_________________

tietoinen (tietoisuus) – tiedostamaton

(engl. un|conscious; saks. un|bewusste), tietoisuus (lat. conscientia), tietoisuuden tasot.

Tietoisia ovat ne mielensisällöt, jotka ihmisellä ovat aktuaalisti tietoisia tai jotka voi helposti saada tietoisiksi (muistista).

Esitietoisia ovat mielensisällöt, jotka ihminen saa tietoisiksi muistelulla.

Tiedostamattomia ovat mielensisällöt, joita ei saa tietoisiksi vaikka haluaisi. Ne ovat myös dynaamisesti piilotajuisia. Tiedostamattomuus ei merkitse tajuttomuutta.

Chileläis-italialaisen psykiatrin ja psykoanalyytikon Ignacio Matte Blancon (1908 - 1995) mukaan tietoinen logiikka on "epäsymmetristä" (sekundaariprosessi-ajattelu). Piilotajuisen logiikka taas on "symmetristä", jolloin kaksi ristiriitaistakin asiaa voi olla ikään kuin rinnakkain. Tällöin erilaiset tiivistymät, siirtymät ja symbolisaatiot vallitsevat (primaariprosessi-ajattelu).

-

Oliko lähdeteoksena Kliinisen psykologian ENSYKLOPEDIA vai hatustako nykäsit?

tajunta – tajuttomuus,

tajuisuuden asteet; tajunta (lat. conscientia, engl. consciousness), tajuttomuus (kr. koma syvä uni, lat. coma, engl. un|consciousness). Tajunnan aste riippuu aivojen aktivaatiotasosta, mm. RF:n, ARASin ja RAS:n sekä aivokuoren yhteyksistä ja toiminnoista. Täysin tajuinen on valveilla ja tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Somnolenssissa (uneliaisuudessa) tajunta on heikentynyt, ja stuporissa ihminen ei vastaa tavalliseen kommunikaatioon mutta voi reagoida voimakkaampiin ärsykkeisiin. Tajuttomuudessa reagointi on edelleen heikentynyt. Tajuisuuden heikentyminen merkitsee myös alentunutta tietoisuutta.
__________________________________________________________

t a j u t t o m u u s,

(kr. koma syvä uni, lat. coma, engl. un|consciousness), tajunnan asteen voimakas heikentyminen, jossa ihmisen reagointi ärsykkeisiin on vahvasti heikentynyt. Arkikielessä tajuttomuudella tarkoitetaan syvää tajuttomuutta, koomaa, jossa ihminen on (liki) regoimaton.

Neurologiassa tajuttomuudessa erotetaan eri asteita, ja tavallisin arviointimenetelmä on Graham Teasdalen & Bryan J. Jennettin (1974) Glasgow Coma Scale (GCS), vaihteluväli 3 – 14, syvempi kooma).

-

Mikäs se ketjun muuta mukavaa osa oli?

Luukkonen sano sää, kun olet niin lukenut mies!

Sitä muuta mukavaa odotellaan vielä, tästä ei muuten ota selvää Erkkikään. 'Muuta' saisi tipahtaa taivaasta ja pian.

Kumpi tulee ensin, muna vai kana?
Minä tiedän asian, mutten tajua sitä. (Ilmankos tieto lisää tuskaa.)
Minä tajuan asian, mutten tiedä sitä. (Ei näin.)
Onko tässä mitään järkeä?

Seuraava: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus
"Tietoisuus tarkoittaa joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuutta tai yksilön tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään."
Eli siis kumpaa?
Tuo jälkimmäinen vaihtoehto on hauska: Tietoisuus tarkoittaa yksilön tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään.

Sivuraide: Mikä on elämys?
Wikipedia vastaa: ( http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4mys )
"Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa arkipersoonaa, tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen."
AHAA: Persoonallisuushäiriöitä parannetaan siis tuottamalla ihmiselle uusia elämyksiä, eikä jauhamalla samaa vanhaa ******.

muistissa? Itselle sattui tosi paha yksissä juhlissa, esittäytyessä exän
pikkuserkulle tai vastaavalle. Kaikki kyllä ällistyi ihan totaalisesti, kun sanoin olevani exän mies. Ihan hirveä tilanne!

mutta terapeutti ei suostu. Yhden unen olisi halunnut kuulla, mutta en sitten kertonut kiusallakaan, kun ei muutkaan unet aiemmin kelvanneet. Se oli uni, missä näin oman diagnoosini.

Jotkut unet muistaa jopa lapsuudesta, kuten sen unen, minkä näin parivuotiaana, kun pikkusisko haettiin synnytyslaitokselta kotiin! Hirveä järkytys, kun vauva pääsikin äidin syliin, enkä minä. Unessa jouduin sitten lentokoneen siivelle istumaan, kun muut pääsivät sisään, vauva tietysti myös!

Silloin kun sairastuin toisen kerran työuupumukseen ja masennukseen, näin järkyttävän unen myös: junista, jotka kaikki olivat menossa Auschwitziin. Hyviä vaihtoehtoja ei ollut, ei sairastuminen ja eläke eikä töissä pysyttelykään.

Jos terapeutti olisi kiinnostunut, näkisi unia ehkä enemmän tai ainakin muistaisi.

Unihan on siis kuningastie piilotajuntaan Freudin mukaan. Minusta "psykoottiset" ajatukset on mielenkiintoisia myös, mutta ei niistä nyt tässä.

Joskus on kiva miettiä huvikseen piilotajuista vietti-impulssia defenssin takana, jos sen defenssin sattuu jälkikäteen tunnistamaan.
Arvailuahan se vaan tietysti on.

Minä luulen, että käsiten piilotajunta tai tiedostamaton on aika reilusti mystifioitu. Luin jostain, että kyse on varsin arkipäiväisestä asiasta.

Esimerkiksi vieraan kielen sanat ovat piilotajunnassa, kun juttelemme Suomessa suomea, mutta Lontoon torilla ne ovat ihan tietoisessa käytössä.

torjuttiin silloinkin, kun Freud sen esitti. Ei haluttu uskoa, ettei ihminen olekaan herra omassa talossaan!

En torjunut, vaan kritisoin normaalin asian vääntämistä mystiseksi.

-
Hepun esimerkissä vieraan kielen sanat ovat ehkä pikemminkin esitietoisuudessa eivätkä missä tapauksessa dynaamisessa tiedostamattomassa, jolloin voi olla joku erityinen este, joka tuottaa esimerkiksi parafrakseja.

Voisi olla selvempää nimittää dynaamista tiedostamatonta piilotajuiseksi. Muu olisi tiedostamatonta, olipa se joskus ollut tietoista ("tajunnan ahtaus) tai ei.
-

-
Missäs trauma-amnesian hävittämät muistot ovat, tiedostamattomassako ?

Pertti, mikä on parafraksi?

Possu, se on just se freudilainen lipsaus Luukkosen ENSYKLOPEDIAN mukaan!

Piilotajunta on kuin tietokoneen kovalevy. Ohjelma käy hakemassa sieltä tietoja, jos ne eivät satu olemaan koneen aktiivisessa muistissa. Ohjelma pystyy hakemaan vain sen ymmärtämässä formaatissa olevia tietoja, muu on "piilotajuista". Joku toinen ohjelma lukee sitten toisia tietoja jne...

Sama se on ihmisellä. Piilotajunnasta löytyy tietoja riippuen mikä "moodi" on päällä. Toisessa moodissa löytyy toisenlaisia tietoja.

Tämä on Hepun teoreema.

Heppuhej, teoriasi mukaan piilotajunta perustuu siis muistijälkiin? Itse ajattelen taas prosessointimuistia ja säilömuistia. Piilotajunta lienee tahaton ajatusprosessi, joka tulee unissa esiin.