Jaahas kakkonen

Yksinäisyyteni totta vai kuvitelmaa?

Tota oon tässä pohtinut, mul on periaatteessa elämä hyvin, on miesystävä, vanhemmat, pari ystävää...
Mut silti oon enimmistön aikaa yksin, onko mun ongelma se että en osaa olla yksin vaiko masennuksen tuoma yksinäisyyden tunnne vaiko todellinen yksinäisyys???

Kyl mää oon oikeestikkin yksinäinen, se on myönnettävä.
Tänäänkin oon ollu lähes koko päivän yksin.
Miks yksinäisyys on niin vaikeaa, onko se sitä että omat synkät ajatukset valtaa mielialaa???

Harmittaa, kun tuntuu että elämä valuu hukkaan, istuskelen vaan yksinäni tietokoneen ääressä.
Mut en saa oikeen elämästä otetta, en jaksa olla sosiaalisempi tai muuten aktiivisempi esim. harrastaisin vaik liikuntaa.

En jaksa muutakuin istua nököttää koneella ja valittaa.

Ihan mukava päivä tähän mennessä, kävin aamupäivällä vanhemilla ja sitten kaverin tykönä. Ja illalla ehkä tulee miesystävä kylään, toivottavasti

Vähän on ahdistanu ja ollu pakkooireita, kait noi pakkooireet on ahdistuksen purkua, enpä tiiä.

Miesystävä poikkesi lähti juuri, tää päivä on ollu loppujen lopuks hyvä päivä, on ollu lähes koko ajan jotain tekemistä.
Ei sekään ahista et nukkumaan menoon on viä tunti aikaa.

Tämmönen hyvä päivä on harvinaista herkkua mulle.

Kävin, jaksut sinne

Mää pelkään montaa asiaa...
Pelkään että ihmiset huutelee mulle kun oon kaupungilla
Pelkään että mulle tapahtuu jotain pahaa
Pelkään että kolon itteni liikenteessä
Pelkään että asuntoni palaa
Pelkään että tuun hulluksi
Pelkään että en tarkistele tarpeeksi kun lähden kotoa
Pelkään elää
Pelkään muutosta
Pelkään kuolemaa
Pelkään pelkään ja pelkään

Kävin vaan lukemassa ja moikkaan. Hyvää oloa ja voimia.

Kiva kun kävit Falco2!


Mulla oli taas eilen illalla , itsari yritys suunnitelmia. AAttelin et huomenna otan yliannoksen pillereitä ja viiniä ja painun terveyskeskukseen. Ja siten pääsen lataukselle. Tuntu jotenkin lohduttavalta ajatukselta että joutus lataamoon, vaik mistäs mää tiedän mimmoista siä on kun en oo ikinä ollu.

Muutenkin järki sanoo että tommonen pillereillä leikkiminen on tyhmää, voisinhan mennä päivystykseen suoraan ja sanoa että mulla on itsemurha ajatuksia.

Tervehdys!! Kävinpäs lukemassa. Voimia !

Mua pelottaa tää päivä, oon yksinäni koko päivän, miks mulle yksinäisyys on näin vaikeaa???
. Harmittaa kun ei osaa olla yksinään, istun vain koneella ja masennun.
Tarvii varmaan yrittää kattella myös töllöö ja imuroidakin tarvis.

Lähdinkin pyöräileen ja tapasin yhen kaverin ja juttelin sen kanssa pitkän aikaa. Sekin sano että mee lääkäriin noista itsemurha ajatuksista. Mut en vaan mee, mun on pahal olla myönnän sen mut jotenkin tässä yritän kitkuuttaa.
En oo ikinä osastolla ollu joten sekin on pieni kynnys, hakeutua hoitoon.
Mulla on sellanen tunne että oon sisältä täysin hajalla, mua ei masenna paljoo, mut ahdistaa jonkin verran. Ja toi on voimakkain tunne tällä hetkellä että oon hajalla.

En oikeestaan ees tiedä mitä tarkoitan tolla että oon hajalla

Otin äskön 2 temestaa, on sen verran pahaolla ja ahdistaa. En tiä mikä mun oikein on?
Mun tekis mieli porata mut en uskalla, jos se itku ei sit lopukkaan... En uskalla tuntea ees yksinäni.
En tiedä mitä ees kirjoittaisin, mun on vaan niin paha olo.