Acting out???

Nyt ei muisti pelaa, mitä toi acting out nyt tarkoittikaan? Mieluummin vastaus sillee rautalangasta väännettynä, kiitos. Esimerkitkin olis kivoja

Muistan erään kaverin, joka meni lääkäriin hakemaan veepeetä. Lääkäri totesi kaverin terveeksi ja käski mennä töihin. Lähtiessään kaveri pyörtyi vastaanottohuoneen ovelle.

Tulkitseon tuon tempun acting-outiksi.

Miksihän minulle on jotenkin hirveän vaikeaa nähdä eroja näiden erilaisten defenssien välillä? Vanhalla tukarilla oli muistaakseni joku hyvä ketju defensseistä, ois pitäny lukea se tarkkaan. Onko tässä acting outissa siis aina teko (näytteleminen, vai onko se sitäkään)jonka kautta tuo defenssi tapahtuu? Esimerkiksi jos terapiassa terapeutti lähestyy jotain liian raskasta aihetta, ja asiakas vaihtaa puheenaihetta, johdattaa terapeutin pois siitä liian raskaasta (kestämättömästä?) aiheesta, niin onko se acting outia?

ÄÄh mä en näitä ymmärrä. Toisaalta, oon miettinyt et ei kait mun tarviikaan niin ymmärtää, koska enhän mä itseäni hoida. Mutta, sanoittaako teidän terapeutit teille omia defenssejänne, kun te ihmiset olette joidenkin (ei tämän) ketjujen perusteella niin tietoisia niistä? Tai sitten ootte käyneet terapiassa pidempään kuin minä, tai luette paljon alan kirjallisuutta.

Mun terapeutti on sanonut mulle että älyllistän ja että väistelen asioita. Älyllistäminen on defenssi, sen tiedän, onko asioiden väistäminenkin?

että henkilö reagoi pikemminkin toiminnan kuin harkinnan kautta ottamatta huomioon toimintaan liittyviä kielteisiä seurauksia.

Minusta puheenaiheen vaihtaminen ei oikein ehkä acting outia ole, mutta se olisi kai, jos nukkuisi liian pitkään ja jättäisi terapiatunnille menemättä, kun tietää, että on ikävä asia käsiteltävänä. Tai saa terapia-
suhteen ristiriidan tai muun jutun aikaiseksi ihmissuhteissaan terapian ulkopuolella ja toistaa tuota ongelmallista juttua elävässä elämässään.

Välttämisestä ei sanottu mitään, mutta eihän se laajamittaisena mikään hyvä keino suhtautua asioihin voi olla, kai?

-
Acting out (ageeraus)

Acting out (ageeraus, ajeeraus [saks. agieren]) on 1) alun perin psykoterapia-tilanteessa transferenssin mobilisoima vastarinnan muoto, jossa asiakas toimii impulsiivisesti muistamisen sijaan. – 2) Acting outin käyttö on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia tekijöitä.
______

Asiakas toimii*, "ajaa ulos" sisäisiä ristiriitojaan tai toisin sanoen on omien tiedostamattomien yllykkeittensä ajama osin dramaattiseen tyyliin. Acting out voi tapahtua terapian "sisällä", josta välillä käytetään nimitystä acting in, tai terapian "ulkopuolella". Terapeutti voi osaltaan olla aktioissa mukana, osin responssina potilaan acting outiin, jolloin hän mit-ageeraa.

Esimerkkeinä terapian sisällä tapahtuvasta acting outista voivat olla mm. maksujen unohtamiset, asiakkaan jatkuvat myöhästelyt ja terapiaan tulon unohtamiset tai muut DNA:t (did not attend). Asiakas ei tavallisesti tiedosta toimiensa irrationaalistuutta vaan rationalisoi niitä esimerkiksi hajamielisyydellä tai aikatauluasioilla.

Esimerkkejä terapian ulkopuolella tapahtuvasta acting outista: Potilas ei tiedosta isästä siirtynyttä transferenssi-vihamielisyyttä terapeuttiin. Terapia-tunnin jälkeen hän menee ärsyttämään poliisia ja joutuu pamputettavaksi! Tai mies-potilas ihastuu (rakastuu) nais-terapeuttiinsa ja alkaa iltaisin jahdata naisia (kenties jopa tositarkoituksella).

Olennaista edellä kuvatunlaisessa ageerauksessa on, että tällainen 'psykopaattinen' käytös ei ole asiakkaalle tyypillistä vaan että se voi tulla hänellekin yllätyksellisesti.

On kuitenkin diagnostisia ryhmiä, joille ageerauksen-kaltainen toiminnallisuus on karakteristista olivatpa he terapiassa tai eivät. Tästä ym. muista syistä acting outin käsite on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia tekijöitä. Nykyisellään tämä näyttäisi olevan acting out -termin pääasiallinen käyttö. (Sandler et al.1973: 94–103; ym.)

Acting outin hiljaisempi muoto mutta psykoterapian kannalta haitallinen on "lisäterapeutin" käyttö: Asiakas ottaa jonkun tutun uskotukseen ja puhuu terapiaan liittyvistä kysymyksistä hänen kanssaan. (Ystävien terapiaa koskevan uteliaisuuden jonkinasteinen tyydyttäminen on kuitenkin luonnollista.) Mutta ageerauksen kuvaan kuuluu, että asiakas ei puhu terapeutille mitään "tuhmuudestaan". Kehittyy split. Potilas jakaa psykoterapia-suhteeseen liittyvän transferenssin: varsinaiseen terapiaan kuuluvat asiat ja apu-terapiaan kuuluvat asiat. Voi käydä niin, että oikeasta terapeutista tulee paha ja vittumainen tyyppi kun taas apu-terapeutti on se joka "ymmärtää". (Tähkä 1970: 220–222; ym.)

Tähän voisi vielä lisätä netissä tapahtuvan ageerauksen omista terapioista kertomisineen ym..

Acting outin kanssa on käynyt samoin kuin esimerkiksi. transferenssin ja vastatransferenssin: Ilmiötä on aluksi pidetty psykoterapian kannalta haitallisena ja "negatiivisena", sitten terapiaan mahdollisesti kuuluvana luonnollisena (vastarinta-)ilmiönä ja viimein – mahdollisesti myös määritelmän** muutoksen myötä – jopa "positiivisena"' seikkana (ainakin sikäli, että asiakkaasta mahdollisesti saadaan hyödyllistä tietoa yms.).

Freudilla 'agieren' tulee ensi kertaa esiin Doran ta-pauksessa (1905). Tämä 18-vuotias neito (Ida Bauer 1882 - 1945) oli Freudilla psykoanalyysissä vajaan kolmen kuukauden ajan lokakuusta joulukuuhun 1900 mutta lopetti hoidon kesken transferenssi-vaikeuksien vuoksi. Freud muistutti Doraa herra K.:sta, jolle Dora halusi kostaa. Sie [Dora] agierte so ein wesentliches Stück ihrer Erinnerungen und Phantasien, anstatt es in der Kur zu reproduzieren. (G.W. V: 283; S.E. VII: 119).– Lars Sjögren (1989: 96–107) kuvaa elävästi Freudin omaa epäadekvaattisuutta Doran tapauksessa!

Tästä lähtien (1905) 'agieren' on kokenut inflaation, ja sitä on 'acting outina' käytetty mitä moninaisimpien impulsiivisten toimintojen yhteydessä. – Jos tarkastellaan eri psyykkisten häiriöiden "tyylejä", acting out on osa impulsiivista tyyliä.. Impulsiivinen tekee ensin ja ajattelee sitten. Esimerkiksi ryyppykaverit ensin kaulailevat ja sitten toinen lyö toista puukolla silmään. (Sen sijaan spontaani tietää mitä tekee.) Impulsiivisuudet "hiljaisemmat" muodot" ovat sala-tumpia: Mies on menossa kotiin mutta sammuu odottaessaan hissiä!

Living outilla tarkoitetaan sisäisten tekijöiden konstruktiivista ulosajoa.

________________

* Kun Anna Freudin (1936) 1969 suomennetussa kirjassa puhutaan "toiminnasta" (tunteesiirrossa ym.), tarkoitetaan acting outia (s. 23–24, 26, 124).

** "Kolmasosa suomalaisista on uimataidottomia", sanoo toiminnanjohtaja Reijo Vartia (TV1:n uutiset 23.7.2004). Kuitenkin hän toteaa, että uimataito on kuin pyöräily: Kun sen on kerkerran oppinut, sen taitaa läpi koko elämän. Epäsuhdan syy paljastuu nykyisessä uimataidon määrittelyssä: 200 m josta 50 m selällään!
-

Kiitoksia vastauksista, lisääkin saa tietenkin tulla

acting out:
tiedostamattoman yllykkeen purkautuminen ja ilmeneminen motorisena toimintana yleensä hoitotilanteen ulkopuolella siten, etteivät yllyke ja siihen liittyvä tunne tule tietoisiksi
(Lähde: http://www.tohtori.fi )

voiko ahdistukseen ahmimista pitää acting outtina?

on minusta vain impulsiivista käyttäytymistä. Kyllä minusta tuo acting out jotenkin liittyy terapiaan ja siellä syntyneiden ristiriitojen purkamiseen toiminnalla.

Vielä tuosta terapiasta puhumisesta ulkopuolisille tai "sivuterapeutin" ottamisesta tuli mieleen jo kerran tukarillakin jonkun esittämä kysymys, että miksi siellä (ja täälläkin) sitten on ollenkaan terapia-osio, jos ei ole lainkaan suotavaa kirjoittaa mitään omasta terapiastaan ulkopuolisille? Tukarilla ja täällä saa kommentteja vain vertaistukijoilta (ja PL:ltä, jos sattuu saamaan), milloin keneltäkin. Terapiakokemuksia ja tuntemuksia vertailtiin, ei se minusta ihan semmoista toisen uskotun ihmisen etsimistä vastaa, ehkä? Terapia on niin iso ja tärkeä asia, että kyllä siitäkin haluaa jotain kertoa mt-palstalla, jos tietää, että lukijoina on toisia saman kokemuksen läpi käyneitä tai samassa tilanteessa olevia. Elävässä elämässä semmoisia ihmisiä ei hevillä löydy.

No, nyt on käyntejä niin harvakseltaan, että varmaan noista ei niin paljon ole tarvetta tänne kirjoittaa. Päiväkirjaan tietysti kyllä.

Tunsin pistoksen omassatunnossani, kun näin piti puolustautua.

-
Olennaisinta ei ole terapiasta täällä kertominen vaan netti-asioista kertomattomuus terapiassa. Se on pahimman laatuista ageerausta.
-

Pitääkö terapeutille paljastaa likaisimmatkin yksityikohdat omasta elämästään?

ei tuo nettikirjoittelu niin terapeuttia hirveästi tunnu kiinnostavan.
Kerroin kyllä tukarista, ja kävi se terapeutti jonkun kirjoituksen lukemassakin ja kommentoi sitä seuraavalla kerralla lyhyesti.

Mutta sen jälkeen, kun esim. kerroin pitkän kesätauon aikana tukarin olleen varaventtiili, ja harmittelin, että nyt se on suljettu, niin ei terapeutti tuota minusta kyllä kovinkaan noteerannut. En tietysti kuvittelekaan hänen vapaa-aikoinaankin lueskelevan asiakkaiden sepustuksia netistä.

Miten kertomatta jättäminen on ajeerausta?

Niin, en kyllä itsekään haluaisi, että minun työstäni joku kirjoittelisi nettipalstalle. Terapeutti ei kieltänyt kirjoittamasta, mutta ehkä kumminkin kannattaa pitää terapiajutut ainakin isommasti pois netistä. Mutta kun ne on niin tärkeitä, että niistä tekee mieli keskustella, kun ei niitä käyntejäkään koskaan ole niin tiiviisti ollut, että seuraavaan terapiakertaan malttaisi odottaa.

-
Jolloin kyseessä on acting out.
-

HeppuHej kirjoitti:Pitääkö terapeutille paljastaa likaisimmatkin yksityikohdat omasta elämästään?

---

hanna74 kirjoitti:voiko ahdistukseen ahmimista pitää acting outtina?

-
Kyse on paljolti termien määrittelyistä. Kuten "minätäällä" jo totesi, voi olla "varmempaa" pitää syömistä "vain" impulsiivisena ja palauttaa acting out -termi aikaisempaan merkitykseensä.
-