Psykiatrian potilas voi 'kadota'

Kyllästynyt, niinpä tietysti. 'Unohdit' muuten (taas jälleen kerran), ettei pyörittelemäsi sitaatti ole minun tuotokseni vaikka sinä miten vänkäät muuta, minä vain kerran kiukuspäissäni lainasin sitä.
Mutta miksi sinä nälvit tässä ketjussa toista kirjoittajaa? Huono selitys, että pitäisi ruveta muistelemaan jotakin 'historiaa', johon vedoten sinä nälvit ihmisiä sivustolta toiseen, ketjusta toiseen, ja vuodesta toiseen - uudelleen ja uudelleen.

Joten kysyn uudelleen: mikä sinut pani tässä ketjussa nälvimään ja hyökkäämään asiallisesti kirjoittaneen kirjoittajan kimppuun?

yhdessä lauseessa viestissäni 6, siinä, missä puhuin neuroleptien syöttämisestä ennaltaehkäisevästi "riskiperheiden" eli mt-ongelmaisten terveille lapsillekin. Aiemmissa kirjoituksissasi pidit sitä hyvänä ajatuksena, jos viestejäsi olen ymmärtänyt oikein. Minusta tuommoinen taas olisi julmaa, terveen lapsen leimaamista potentiaaliseksi mt-ongelmaiseksi, jopa mielisairaaksi, enkä nää siinä mitään hyvää.

Mikä tuon sinun puoltamasi asian arvostelemisessa ja näkemyksesi tuomisessa viestissäni esille oli sinusta nälvimistä? Minusta olemme vain minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeästä asiasta niin eri mieltä,
etten voinut mielipidettäsi olla ottamatta esille ja arvostelematta tuossakin viestissäni.

Tarkoitukseni on kirjoittaa asiasta, joka on minulle tärkeä, ei nälviä ketään tai riidellä turhasta. Mielipiteitä tulee joskus esitettyä kärjekkäästikin, kun asia on tärkeä. Pahoittelen, jos otit viestini jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena tai nälvimisenä.

Muualla viestissä 6 en sinua maininnut, tarkistin asian. Joku väitti minun loukanneen sinua kahdessa kohdassa ko. viestissä.

Mutta eiköhän pysytä ketjun aiheessa. Tämä taisi olla siitä poikkeamista, ja turhan takia minusta.

Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, niinpä tietysti. 'Unohdit' muuten (taas jälleen kerran), ettei pyörittelemäsi sitaatti ole minun tuotokseni vaikka sinä miten vänkäät muuta, minä vain kerran kiukuspäissäni lainasin sitä...

Mitä tahansa sinä "lainaatkin" siitä tulee sinun "tuotoksesi" sillä siunaaman hetkellä kun tuon lauseen julkistat - ja vieläpä oman nimimerkkisi varmemmaksi vakuudeksi alle laitat.

Olet tehnyt kiertelystä ja vastuunpakoilusta varsinaista taidetta väittämällä, ettei tuo muka ole "sinun tuotoksesi" vaikka tasan tarkkaan tiedät sen kirjoittaneesi (tai kopioineesi) ja omalla allekirjoituksellasi vahvistanut!

En ole "hyökännyt" kenenkään kimppuun, kommentoinpahan Urpon viestiä jossa hän epäasiallisesti vertasi asiallista kritiikkiä asiattomaan käytökseen.

Kyllästynyt, etpä tietenkään sinä ole hyökännyt kenenkään kimppuun, etkä ole nälvinyt ketään - luulivat muut mitä hyvänsä.... Olet tehnyt kiertelystä ja vastuunpakoilusta suoranaista taidetta löytämällä toinen toistaan typerämpiä selityksiä, kun sinun sanotaan nälvivän ja hyökkäilevän. Nyt kuitenkin ihan omin silmin nähdään, että kyllähän sinä hyökkäät ja nälvit.

ei ilmeisesti tässä ketjussa enää puhuta, vaan ketju muuttuu keskinäiseksi kinasteluksi? Sen lukemisen kai siis voikin sitten lopettaa tähän.

Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, etpä tietenkään sinä ole hyökännyt kenenkään kimppuun, etkä ole nälvinyt ketään - luulivat muut mitä hyvänsä.... Olet tehnyt kiertelystä ja vastuunpakoilusta suoranaista taidetta löytämällä toinen toistaan typerämpiä selityksiä, kun sinun sanotaan nälvivän ja hyökkäilevän. Nyt kuitenkin ihan omin silmin nähdään, että kyllähän sinä hyökkäät ja nälvit.

Missä, milloin ja miten?

Vastuunpakoilusta sinä olet jäävi puhumaan, niin törkeää nuo yrityksesi laistaa vastuusi ovat olleet.

Vai onko niin, että mitä tahansa törkeyksiä saa sanoa kenelle hyvänsä kunhan vain copypasteaa sen jostakin muualta?

Kyllästynyt, esim. tässä:

"Kovin hanakasti Urpo (tapansa mukaan) on vertaamassa asiatonta käyttäytymistä asialliseen kritiikkiin." (22)

Yrityksesi selitellä tuota nälvimistä ja kimppuun käymistä ovat yrityksiä muuttaa musta valkoiseksi. Tai kiertelyä ja vastuunpakoilua, miten vain. Tai voihan olla niinkin, ettet tunnista nälvimistä ja hyökkäilyä, ellei se kohdistu sinuun. Et ilmeisesti tunnista silloinkaan, kun sinä kohdistat sitä muihin.

Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, esim. tässä:

"Kovin hanakasti Urpo (tapansa mukaan) on vertaamassa asiatonta käyttäytymistä asialliseen kritiikkiin." (22)

Yrityksesi selitellä tuota nälvimistä ja kimppuun käymistä ovat yrityksiä muuttaa musta valkoiseksi. Tai kiertelyä ja vastuunpakoilua, miten vain. Tai voihan olla niinkin, ettet tunnista nälvimistä ja hyökkäilyä, ellei se kohdistu sinuun. Et ilmeisesti tunnista silloinkaan, kun sinä kohdistat sitä muihin.

Tuossa lauseessani ei ole mitään asiatonta tai muuten tuomittavaa eikä mistään "kimppuunkäymisestä" ei voi puhuakaan.


En myöskään (sinun tavallasi) väitä, etten olisi noita sanoja kirjoittanut - kyllä olen.

Jos Urpolla on jotakin tarkennettavaa tai lisättävää viestiinsä, olen pelkkänä silmänä.

Joo...

Hyvä sentään, ettet sano siteeranneesi niitä jostakin. Se vasta huippua olisi.

Mirri kirjoitti:Joo...

Hyvä sentään, ettet sano siteeranneesi niitä jostakin. Se vasta huippua olisi.

Niin, harvapa sinulle väistelyssä ja kiertelyssä pärjää.

Minusta Urpon kommentti tähän otsikkoon oli ihan aiheellinen ja asiallinen.

Eivät kaikki psykiatriset potilaat halua joutua lääkärin lähemmin tarkasteltaviksi, vaan päinvastoin heille parasta 'palvelua' on se, että lääkkeet uusitaan mahdollisimman vaivattomasti, ja mieluiten pitkäksi aikaa kerrallaan. He eivät ikimaailmassa haluaisi ruveta käymään psykiatrin luona voinnin tarkistuksissa sun muissa, vaan haluavat reseptinsä - sillä siisti.
Heille tämä systeemi on hyvä, ja muunlainen (tarkempi ja huolellisempi) olisi heille kauhistus. Jäisivätkö he kokonaan hoidon ulkopuolelle, jos lääkäri ei uusisi reseptejä näkemättä potilasta? Eikö nykyisinkin ole niin, että moni psykiatrinen potilas sinnittelee miten parhaiten taitaa kaiken hoidon tavoittamattomissa (pillereitä lukuunottamatta), koska kaihtaa säännöllisiä hoitosuhteita ja vakituista lääkäriä?
Sellaiset potilaat kai 'katoaisivat' oikein mielellään - kunhan vain lääkehuolto pelaisi...

Toivottavasti tämä ketju ei mene ihan kokonaan Off Topiciksi!
Jos keskustelisitte siitä psykiatrisen potilaan katoamisesta ja unohtaisitte toistenne nälvimisen!

Juu, mutta mitä ihmeen reseptejä uusitaan, kun ei lääkäriä näe sen vertaa, että mitään sopivia lääkityksiä saisi? Tottakai siinä vaiheessa, kun on sopivat lääkitykset ja asiat hyvin, ei tahdo millään lääkäreillä ravata.

Minua myös hämmästyttää, että melkein kaikki tässäkin ketjussa jankuttavat niistä psyk polien psykiatreista. Itse en ole vuosien psyk pol, aiemmin mtt-hoidon aikana koskaan tavannut psykiatria, näistä on huutava pula, vaan lääkärit ovat lääkäreitä, välillä oikein mt-lääkäreitä jopamas, mutta eivät psykiatreja.

Sairaaloissa saa yleensä tavatakin psykiatrin, paitsi päiväsairaalassa oli vain "mt-lääkäri".

Mirri kirjoitti:Minusta Urpon kommentti tähän otsikkoon oli ihan aiheellinen ja asiallinen...

Niinpä tietenkin.

Mirri kirjoitti:... Eivät kaikki psykiatriset potilaat halua joutua lääkärin lähemmin tarkasteltaviksi, vaan päinvastoin heille parasta 'palvelua' on se, että lääkkeet uusitaan mahdollisimman vaivattomasti, ja mieluiten pitkäksi aikaa kerrallaan. He eivät ikimaailmassa haluaisi ruveta käymään psykiatrin luona voinnin tarkistuksissa sun muissa, vaan haluavat reseptinsä - sillä siisti...

Täysin riippumatta siitä ettei potilas halua tavata lääkäriä, lääkärin pitäisi haluta tavata potilasta ainakin muutaman kuukauden välein.

possu,

Psykiatrian klinikalla lääkärin pitää (ainakin periaatteessa) olla erikoislääkäri - tai ainakin psykiatriaan erikoistuva lääkäri.
Ellei ole, asiasta on syytä valittaa yksikön toiminnasta vastuussa olevalle ylilääkärille.

Mirri kirjoitti:Eivät kaikki psykiatriset potilaat halua joutua lääkärin lähemmin tarkasteltaviksi, vaan päinvastoin heille parasta 'palvelua' on se, että lääkkeet uusitaan mahdollisimman vaivattomasti, ja mieluiten pitkäksi aikaa kerrallaan.

Nimenomaan. Sairaalassa en tavannut lääkäriä kahden kesken (vai kahdenkesken) kuin tullessa ja lähtiessä. Oma hoitajani oli ihana nuori nainen. Kohtaamisia hänen kanssaan odotin.

Avohoidossa psykologi pitkään toimitti reseptini uusittavaksi. Lopulta hän patisti minut lääkärin puheille. Tuon kohtaamisen muistan ikäni. Olin viikon ensimmäinen potilas. Sain ohjeen lukea Vonnegutin kirjoja, lääkärin määräyksestä. Hyvä määräys.

Nykyään tapaan psykiatrin parin vuoden välein. Useimmiten minulle uuden psykiatrin. Säännöllisesti työskentelen psykologin ohjauksessa.

Minulle tämä sopii.

Minulla ei ole hallussani totuutta siitä, miten asioiden terveydenhoidossa, tai maailmassa yleensä, tulee olla. Ihan omasta vajavaisuudestani käsin pohdiskelen, millä eri tavoilla ne voivat olla.

Urpo

Urpo kirjoitti:

Mirri kirjoitti:Eivät kaikki psykiatriset potilaat halua joutua lääkärin lähemmin tarkasteltaviksi, vaan päinvastoin heille parasta 'palvelua' on se, että lääkkeet uusitaan mahdollisimman vaivattomasti, ja mieluiten pitkäksi aikaa kerrallaan.

Nimenomaan. Sairaalassa en tavannut lääkäriä kahden kesken (vai kahdenkesken) kuin tullessa ja lähtiessä. Oma hoitajani oli ihana nuori nainen. Kohtaamisia hänen kanssaan odotin.

Avohoidossa psykologi pitkään toimitti reseptini uusittavaksi. Lopulta hän patisti minut lääkärin puheille. Tuon kohtaamisen muistan ikäni. Olin viikon ensimmäinen potilas. Sain ohjeen lukea Vonnegutin kirjoja, lääkärin määräyksestä. Hyvä määräys.

Nykyään tapaan psykiatrin parin vuoden välein. Useimmiten minulle uuden psykiatrin. Säännöllisesti työskentelen psykologin ohjauksessa.

Minulle tämä sopii.

Minulla ei ole hallussani totuutta siitä, miten asioiden terveydenhoidossa, tai maailmassa yleensä, tulee olla. Ihan omasta vajavaisuudestani käsin pohdiskelen, millä eri tavoilla ne voivat olla.

Urpo

Päätellen siitä, että olet työkyvyttömyyseläkkeellä (näin olen ymmärtänyt), ei voi väittää hoitosi onnistuneen hyvin.

Turha ihannoida huonoa hoitoa.

"Täysin riippumatta siitä ettei potilas halua tavata lääkäriä, lääkärin pitäisi haluta tavata potilasta ainakin muutaman kuukauden välein." (39)

Tapaamistiheyden pitäisi olla eniten riippuvainen sairaudesta, ei sen enempää potilaasta kuin lääkäristäkään. Esim. kerran vuodessa psykiatrin näkeminen sopii hyvin vaikeassakin psykiatrisessa sairaudessa sen ollessa hallinnassa. Sen sijaan tarvitaan jatkuva kontakti ammattilaiseen, joka tietää sairauden olevan vakaassa tilassa, ja näkee milloin olisi tarvetta ylimääräiseen psykiatrilla käyntiin. Olisi aikamoista yhteiskunnan resurssien tuhlausta, että psykiatri haluaisi tavata potilastaan muutaman kuukauden välein riippumatta siitä tarvitseeko sairaus sellaista erikoislääkärin 'vahtimista'.

Kyllästynyt, tuo heittosi 'niinpä tietysti' on minun tulkintani mukaan selkeää vittuilua - suoraan sanottuna. Taitavaakin, koska se kohdistuu samanaikaisesti kahteen kirjoittajaan, joihin olet 'verisesti' loukkaantunut.

"Päätellen siitä, että olet työkyvyttömyyseläkkeellä (näin olen ymmärtänyt), ei voi väittää hoitosi onnistuneen hyvin." (41)

Tuo kertoo aikamoisesta tietämättömyydestä. Ihan kuin psykiatriassa kaikki sairaudet saataisiin 'parannettua' hyvällä hoidolla, tai ainakin potilaat työkuntoisiksi - kunhan vain hoidetaan hyvin. Paraskaan hoito ei aina pysty pitämään psykiatrista potilasta työkykyisenä. Eivätkä harvakseltaan tapahtuvat psykiatritapaamiset aina ole huonon hoidon merkki; psykiatrilla voitaisiin juoksuttaa vaikka kerran viikossa sairauden reagoimatta psykiatriin millään lailla.

Mirri kirjoitti:Ihan kuin psykiatriassa kaikki sairaudet saataisiin 'parannettua' hyvällä hoidolla, tai ainakin potilaat työkuntoisiksi - kunhan vain hoidetaan hyvin. Paraskaan hoito ei aina pysty pitämään psykiatrista potilasta työkykyisenä.

Miksi psykiatriset sairaudet olisivatkaan erityisasemassa? Ei muillakaan lääketieteen alueilla aina onnistuta pitämään potilasta työelämässä.

Hoidon hyvyyttä tai huonoutta voi arvioida kovin monella tavalla. Työelämään palautettujen määrä on vain yksi mitta. Taloudellisia hyötyjä metsästävässä maailmassa toki paljon käytetty.

Urpo

Mirri kirjoitti:Tapaamistiheyden pitäisi olla eniten riippuvainen sairaudesta, ei sen enempää potilaasta kuin lääkäristäkään. Esim. kerran vuodessa psykiatrin näkeminen sopii hyvin vaikeassakin psykiatrisessa sairaudessa sen ollessa hallinnassa. Sen sijaan tarvitaan jatkuva kontakti ammattilaiseen, joka tietää sairauden olevan vakaassa tilassa, ja näkee milloin olisi tarvetta ylimääräiseen psykiatrilla käyntiin...

... Kyllästynyt, tuo heittosi 'niinpä tietysti' on minun tulkintani mukaan selkeää vittuilua - suoraan sanottuna. Taitavaakin, koska se kohdistuu samanaikaisesti kahteen kirjoittajaan, joihin olet 'verisesti' loukkaantunut.

Millä kristallipallolla lääkäri voi potilasta tapaamatta tietää onko sairaus hallinnassa vai ei?
Hoitajan ammattitaito ei aina riitä (hoitaja ei ole lääkäri) arvioimaan tilannetta oikein.
Mikähän mahtaa Mirrin mielestä olla "ylimääräinen" käynti psykiatrilla?

Mirri kirjoitti:... Kyllästynyt, tuo heittosi 'niinpä tietysti' on minun tulkintani mukaan selkeää vittuilua - suoraan sanottuna. Taitavaakin, koska se kohdistuu samanaikaisesti kahteen kirjoittajaan, joihin olet 'verisesti' loukkaantunut.

Millähän keinoilla sinut Mirri saisi lopettamaan sanojen asettamisen minun suuhuni?

Mirri kirjoitti:... Tuo kertoo aikamoisesta tietämättömyydestä. Ihan kuin psykiatriassa kaikki sairaudet saataisiin 'parannettua' hyvällä hoidolla, tai ainakin potilaat työkuntoisiksi - kunhan vain hoidetaan hyvin. Paraskaan hoito ei aina pysty pitämään psykiatrista potilasta työkykyisenä. Eivätkä harvakseltaan tapahtuvat psykiatritapaamiset aina ole huonon hoidon merkki; psykiatrilla voitaisiin juoksuttaa vaikka kerran viikossa sairauden reagoimatta psykiatriin millään lailla.

Ehkä ei, muttei huonoon tulokseen johtanutta hoitoa voi kuitenkaan pitää hyvänä tai onnistuneena.

Urpo kirjoitti:Miksi psykiatriset sairaudet olisivatkaan erityisasemassa? Ei muillakaan lääketieteen alueilla aina onnistuta pitämään potilasta työelämässä.

Hoidon hyvyyttä tai huonoutta voi arvioida kovin monella tavalla. Työelämään palautettujen määrä on vain yksi mitta. Taloudellisia hyötyjä metsästävässä maailmassa toki paljon käytetty.

Urpo

Ehkä ei, muttei huonoon tulokseen (työkyvyttömyyseläke) johtanutta hoitoa silti voi - eikä pidä - ajatella hyvänä, toimivana ja onnistuneena hoitona.

No urpo on hengissä. Mä sanoisin et se on hyvä mittapuu psykiatristen sairauksien hoidossa. Työkykyisyys tai työkyvyttömyys ei aina kerro edes somaattisten sairauksien hoidon tasosta, niin miksi sen pitäs kertoa psykiatristen sairauksien?

helu kirjoitti:No urpo on hengissä. Mä sanoisin et se on hyvä mittapuu psykiatristen sairauksien hoidossa. Työkykyisyys tai työkyvyttömyys ei aina kerro edes somaattisten sairauksien hoidon tasosta, niin miksi sen pitäs kertoa psykiatristen sairauksien?

Pelkkä hengissä oleminen ei riitä hyvän hoidon tuntomerkiksi.

Fyysisissä sairauksissa hyvänkin hoidon tulos voi olla työkyvyttömyyseläke, mutta psyykisissä sairauksissa noin ei voi ajatella.

Asiaa voi verrata vaikka siihen, että fyysisen sairauden hyvänä hoitona pidettäisiin sitä että katkennut kinttu on kipsattu väärään asentoon.
Silloinkin potilas on hengissä - vaikkakin liikuntakyvytön.

"Millähän keinoilla sinut Mirri saisi lopettamaan sanojen asettamisen minun suuhuni?" (45)

Kyllästynyt, tosiaan! Sinähän sanoit: 'niinpä tietenkin', et 'niinpä tietysti'. Piti oikein käydä tarkistamassa. Niin tai näin, voidaan todeta sinun olevan kiero kuin korkkiruuvi vittuilujesi selittämisissä. Mutta samapa tuo, kieroille miten lystäät.

Mirri kirjoitti:"Millähän keinoilla sinut Mirri saisi lopettamaan sanojen asettamisen minun suuhuni?" (45)

Kyllästynyt, tosiaan! Sinähän sanoit: 'niinpä tietenkin', et 'niinpä tietysti'. Piti oikein käydä tarkistamassa. Niin tai näin, voidaan todeta sinun olevan kiero kuin korkkiruuvi vittuilujesi selittämisissä. Mutta samapa tuo, kieroille miten lystäät.

???

Kyse oli siitä, että sinä väitit minun olevan "verisesti" loukkaantunut (Urpolle ja sinulle).
Verta ei näy missään, mistä lienet tuon keksinyt.