Ahdistava ihminen?

(ihme)risto To Syys 03, 2009 3:18 am

Olen huomannut, että puolitutut ihmiset vaivautuvat useasti seurassani. Varsinkin kahden kesken tälläisen puolitutun kanssa vastavuoroinen ahdistuneisuus lisäntyy.

Puolitutussa porukassa minun roolikseni puolestaan tuntuu muodostuvan -hiljainen läsnäolijan rooli. Minun pitäisi olla vain hiljaa ja tyytyä kuuntelijan osaan. Jos yritän puhua jotakin, en saa vastareaktiota. Puhun tyhjille seinille.

Olen miettinyt, mistä tämä oikein johtuu. Yksi syy voisi olla se, että olen taipuvainen masennukseen, joka kaiketi näkyy ulospäin ilottomana jne. Toinen syy voisi olla ahdistuneisuus, joka ikään kuin tarttuu minusta muihin?

Onko teillä vastaavia kokemuksia?

HeppuHej To Syys 03, 2009 3:33 am

"Olen miettinyt, mistä tämä oikein johtuu."

Jännittämisestä, liiasta toisten reaktioitten tarkkailusta, yms.

Ole vain oma itsesi äläkä välitä muitten reaktioista. Tunnelma kevenee sillälailla.

(ihme)risto To Syys 03, 2009 3:36 am

HeppuHej kirjoitti:"Olen miettinyt, mistä tämä oikein johtuu."

Jännittämisestä, liiasta toisten reaktioitten tarkkailusta, yms.

Ole vain oma itsesi äläkä välitä muitten reaktioista. Tunnelma kevenee sillälailla.

Voi olla näin, että itsetuntovammaisena sitä tulee tarkkailtua muiden ihmisten reaktioita tarkemmin kuin ehkäpä olisi syytä.

minätäällä To Syys 03, 2009 3:36 am

sanoi, että meillä kotona pelataan ahdistuneisuusping-pongia (=pöytätennistä). Hieno määritelmä, kunnes hoksasin hänen poimineen sen Salmimiehen (psykiatrin) Esimiehen arkipsykologiaa -kirjasta, josta johtamiskoulutusuransa aloitti.

Muitakin narsitin tukemiseen tarkoitettuja juttuja kyseisestä teoksesta löytyy: perhe ja vaimo on jätettävä, jos liian kauan häiritsevät urakehitystä, eikä ongelma ala ratketa, vaimoa on syytä kohtuullisessa määrin ulkoiluttaa ja käyttää lomilla, että säilyy sopu perheessä jne.

possu To Syys 03, 2009 1:01 pm

Mutta Ihmeristo, ihan näin sinua yhtään tuntematta, mutta muutaman kerran tavanneena, niin minusta sinä vaikutat oikein sympaattiselta ja avoimelta ja en ole ajatellut, että sinulla olisi tuollaisia ominaisuuksia mitä aloituksessa kirjoitat. Että todella siis ehkä muilla ei ole lainkaan niin vaivautunut olo seurassasi, mitä sinulla itselläsi sitten on, tai mitä ajattelet?

Kävin uudestaan lukemassa aloitusta, ja en ole kokenut sinua hiljaiseksi sivustaseuraajaksi, enkä ilottomaksi, vaan minusta olit vilkas ja sinulla oli hauskat jutut.

hullukana Pe Syys 04, 2009 12:35 am

Ihmeristo: mulla on samanlaisia kokemuksia. Viimeksi nyt lomalla huomasin, että minun ohi puhutaan. En ole kovinkaan usein ihan näin selvästi huomannut asiaa, mutta siis kommentoin keskustelussa olevaa asiaa ja minulle ikäänkuin vastataan puhumalla vieressä istuvalle. Se oli niin selvää, ettei ollut mitään väärinkäsityksen mahdollisuuttakaan. Normaalia vastavuoroisuutta en kokenut keskustelussa. Ja siis kommenttini eivät olleet mitenkään kritisoivia, nasevia tai muuten turhaa natinaa, vaan ihan normi-iloisia kommentteja. Äärimmäisenä tapauksena huomasin yhtä-äkkiä jääneni uima-altaalle yksin, kukaan ei vaivautunut kertomaan mihin porukat lähti. Seuraavana aamuna vaan juttelivat eilisestä mukavasta illasta ja kiittelivät toisiaan. Ehkä se on sitten se, ettei kukaan oleta äiti-ihmisen kaipaavan muuta seuraa, kuin lapsensa. Seuraava matka menee kyllä kahden lapsen kanssa. Turhaan porukoissa kulkee, kun ne häviää samantien.

Täytyy yrittää päästä kahvikeikoille, jos vaikka joku puhuis ihan mullekin... ainakin Possu puhuu ihan varmasti Very Happy

Sien.. Pe Syys 04, 2009 1:47 am

Minä koen olevani ahdistava.
Myös täällä.
Tapanani on olla hiljainen ja tuijottaa tyhjyyteen,
no ei nyt joka ikinen hetki.
Joskus olen tosi seurallinen ja hymyilenkin.
Jopa.

Sien.. Pe Syys 04, 2009 1:48 am

Päiväkirjanikin on aika ahdistava.
Luulen että karkoitan ihmiset.

(ihme)risto Pe Syys 04, 2009 3:07 pm

hullukana kirjoitti:Ihmeristo: mulla on samanlaisia kokemuksia. Viimeksi nyt lomalla huomasin, että minun ohi puhutaan. En ole kovinkaan usein ihan näin selvästi huomannut asiaa, mutta siis kommentoin keskustelussa olevaa asiaa ja minulle ikäänkuin vastataan puhumalla vieressä istuvalle. Se oli niin selvää, ettei ollut mitään väärinkäsityksen mahdollisuuttakaan. Normaalia vastavuoroisuutta en kokenut keskustelussa. Ja siis kommenttini eivät olleet mitenkään kritisoivia, nasevia tai muuten turhaa natinaa, vaan ihan normi-iloisia kommentteja. Äärimmäisenä tapauksena huomasin yhtä-äkkiä jääneni uima-altaalle yksin, kukaan ei vaivautunut kertomaan mihin porukat lähti. Seuraavana aamuna vaan juttelivat eilisestä mukavasta illasta ja kiittelivät toisiaan. Ehkä se on sitten se, ettei kukaan oleta äiti-ihmisen kaipaavan muuta seuraa, kuin lapsensa. Seuraava matka menee kyllä kahden lapsen kanssa. Turhaan porukoissa kulkee, kun ne häviää samantien.

Täytyy yrittää päästä kahvikeikoille, jos vaikka joku puhuis ihan mullekin... ainakin Possu puhuu ihan varmasti

Ikäviä kokemuksia tuollaiset. Olen joskus miettinyt, että huomaavatko ihmiset itse puhuvansa jonkun ohitse, vai onko kyseessä joskus tiedostamaton prosessi, joka johtuu esim. jännityksestä ( itse jännitän naisten edessä. ) Olipa kyse sitten tiedostamattomasta tai tietoisesta toiminnasta, tilanne on ikävä syrjityn osapuolen kannalta katsottuna.

(ihme)risto Pe Syys 04, 2009 3:22 pm

(ihme)risto kirjoitti:
hullukana kirjoitti:Ihmeristo: mulla on samanlaisia kokemuksia. Viimeksi nyt lomalla huomasin, että minun ohi puhutaan. En ole kovinkaan usein ihan näin selvästi huomannut asiaa, mutta siis kommentoin keskustelussa olevaa asiaa ja minulle ikäänkuin vastataan puhumalla vieressä istuvalle. Se oli niin selvää, ettei ollut mitään väärinkäsityksen mahdollisuuttakaan. Normaalia vastavuoroisuutta en kokenut keskustelussa. Ja siis kommenttini eivät olleet mitenkään kritisoivia, nasevia tai muuten turhaa natinaa, vaan ihan normi-iloisia kommentteja. Äärimmäisenä tapauksena huomasin yhtä-äkkiä jääneni uima-altaalle yksin, kukaan ei vaivautunut kertomaan mihin porukat lähti. Seuraavana aamuna vaan juttelivat eilisestä mukavasta illasta ja kiittelivät toisiaan. Ehkä se on sitten se, ettei kukaan oleta äiti-ihmisen kaipaavan muuta seuraa, kuin lapsensa. Seuraava matka menee kyllä kahden lapsen kanssa. Turhaan porukoissa kulkee, kun ne häviää samantien.

Täytyy yrittää päästä kahvikeikoille, jos vaikka joku puhuis ihan mullekin... ainakin Possu puhuu ihan varmasti

Ikäviä kokemuksia tuollaiset. Olen joskus miettinyt, että huomaavatko ihmiset itse puhuvansa jonkun ohitse, vai onko kyseessä joskus tiedostamaton prosessi, joka johtuu esim. jännityksestä ( itse jännitän myös naisten edessä. ) Olipa kyse sitten tiedostamattomasta tai tietoisesta toiminnasta, tilanne on ikävä syrjityn osapuolen kannalta katsottuna.

(ihme)risto Pe Syys 04, 2009 3:23 pm

possu kirjoitti:Mutta Ihmeristo, ihan näin sinua yhtään tuntematta, mutta muutaman kerran tavanneena, niin minusta sinä vaikutat oikein sympaattiselta ja avoimelta ja en ole ajatellut, että sinulla olisi tuollaisia ominaisuuksia mitä aloituksessa kirjoitat. Että todella siis ehkä muilla ei ole lainkaan niin vaivautunut olo seurassasi, mitä sinulla itselläsi sitten on, tai mitä ajattelet?

Kävin uudestaan lukemassa aloitusta, ja en ole kokenut sinua hiljaiseksi sivustaseuraajaksi, enkä ilottomaksi, vaan minusta olit vilkas ja sinulla oli hauskat jutut.

Kiitos Possu.

minätäällä Pe Syys 04, 2009 3:25 pm

jo suoranaiseksi kiusaamiseksi. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen keino. Mitä muutakaan yksin altaalle jättäminen olisi?

No, ehkä voisi ajatella, että jos kukaan muu ei ole äiti-ihminen, niin tuntevat sinun olevan niin paljon psyykkisessä kehityksessäsi heidän edellään vanhemmuuden takia, etteivät sinun usko omiin lapsellisiin juttuihinsa immostuvan?

Jotenkin tuntuu, että nykyiselläni kyllä alkaisin niin kovaääniseksi ja keljuksi, että minut olisi porukassa pakko huomioida. Mutta sitten kukaan ei kai tykkäisi, eikä siksi haluaisi seuraani.

Sponsored content

Ahdistava ihminen?

Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Ex-puoliso...

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Vs: Ahdistava ihminen?

Minä kyllä kutsuisin tuota...

Vs: Ahdistava ihminen?