Milloin "nykyaika" alkoi?

-
Charles Chaplin: "Modern Times" (1936):

https://www.youtube.com/watch?v=a0XjRivGfiw (Part 1/9)
-

Kannattaisi kyllä hankkia Nykyaika oikein vanhanaikaisena leffana ja nautiskella se töllöstä alusta loppuun asti. 

Jos unohdetaan elokuva ja mietitään, milloin nykyaika oikeasti alkoi, yhtä ja ainoaa vastausta ei ehkä löydetä. Nykyajan erottaa entisajasta jokin sellainen, mitä nykyisin on, ja ennen ei ollut.

Jos rajoitetaan tarkastelu ulkoisen elämän puitteisiin ja jätetään filosofioiden ja muun sellaisen tarkastelu vähemmälle, päädytään eri mittakaavoihin. Isossa mittakaavassa nykyajan ja entisajan raja kulkee jossakin 1800-luvulla, jolloin uusien keksintöjen käyttöönotto mullisti ihmisten elämän ja maailmankuvan. Tärkeimpiä tämän ajan keksintöjä olivat höyrykone (se oli kehitelty jo 1700-luvulla, mutta käyttökelpoiseksi kulkuvälineiden ja teollisuuden voimanlähteeksi se kehittyi vasta 1800-luvulla), sähkölennätin ja sähkövoima.

Sähkölennättimen maailmoja muuttavaa merkitystä ei ehkä kunnolla tajuta nykyaikana, jolloin sähköposti ja tekstiviestit vilahtavat hetkessä mihin tahansa maailmankolkkaan. Ennen sähkölennätintä viestit oli pakko kuljettaa kirjeinä paikasta toiseen. Viestin toimittaminen Euroopasta Amerikkaan ja vastauksen saaminen takaisin vei viikkoja tai jopa kuukausia. Atlantin alittavan lennätinlinjan rakentamisen jälkeen sähkösanoma meni perille parissa minuutissa eikä vastaustakaan tarvinnut kuukausia odottaa. Tällainen on valtava mullistus.

Höyrykone puolestaan mahdollisti nopean liikkumisen paikasta toiseen ja lyhensi siten välimatkoja. Ennen vuotta 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan mentiin kävellen tai hevosen vetämässä vaunussa tai reessä. Edestakaiseen matkaan pitkin kuoppaisia ja kuraisia teitä piti varata päiväkausia. Kun kaupunkien välille avattiin rautatieyhteys, matka lyheni muutamaan tuntiin. Ensimmäiset junat olivat hitaita nykyisiin Pendolinoihin verrattuna, mutta valtavan nopeita kävelemiseen ja hevoskulkuneuvoihin verrattuna. Rautatievaunuissa pystyi lisäksi kuljettamaan kymmeniä kertoja suurempia kuormia kuin hevosen vetämissä kärryissä. Suurten esineiden ja tavaramäärien siirtäminen paikasta toiseen tuli ensimmäisen kerran mahdolliseksi. Se avasi uusia näköaloja teollisuudelle ja rakentamiselle ja siten paikkakuntien kehittymiselle. Vesillä höyrylaiva merkitsi monin paikoin samanlaista mullistusta liikkumiseen kuin veturi maalla.

Kun edellä mainittujen keksintöjen joukkoon vielä lisätään sähkövalo, joka vuodesta 1881 alkaen alkoi vähitellen valaista suomalaisia kiinteistöjä ja pyörittää koneita ja liikuttaa laitteita, aletaan olla nykyajassa.

Esitin tuossa suuren mittakaavan siirtymisen entisajasta nykyaikaan. Seuraava suuri harppaus tässä sarjassa olisi lentomatkustaminen, joka lyhensi lopulta mannertenvälisen matkustamisen viikoista tunteihin pienentäen siten edelleen maapalloa. Autot taas mahdollistivat henkilökohtaisen liikkumisen paikkoihin, joihin junilla ja laivoilla ei pääse. Radio ja televisio sekä valokuva ja elokuva lisäsivät ihmisten tietoa siitä mitä muualla tapahtuu. Näillä kaikilla asioilla on suuri vaikutus ihmisten maailmankuvaan.

Yksi mielenkiintoinen murros, joka ei ollut niinkään tekninen vaan henkinen, tapahtui 1950-luvun ja 1970-luvun välisenä aikana. Tällöin siirryttiin eräällä tasolla entisajasta nykyaikaan. Muutoksia tapahtui kaikilla tasoilla niin paljon, että joissakin asioissa ilmeni jo suoranaisia ylilyöntejä, jotka saivat aikaan heijastusvaikutuksena vastakkaisia muutoksia. Ajatelkaapa vaikka, miten paljon musiikki muuttui viidessätoista vuodessa alkaen 1950-luvun alusta. Verratkaa 1950-luvun alussa tehtyä levytystä Beach Boysien vuoden 1966 “Good Vibrations” -kappaleeseen tai Beatlesin “Sergeant Peppersiin” tai ensimmäisen polven “Proge” -musiikkiin. Musiikillinen vallankumous alle kahdessakymmenessä vuodessa on ollut aivan käsittämätön. Kun samaan aikaan muuttui täydellisesti vaate- ja hiusmuoti, otettiin käyttöön televisio, nauhurit ja stereolaitteet, syntyi nuorisokulttuuri, alettiin tehdä etelänmatkoja, tapahtui “seksuaalinen vallankumous”, jne., vanhemmat ikäpolvet olivat monesti täysin pihalla siitä mitä on tapahtumassa. 40-vuotiata ja jopa heitä nuorempia pidettiin ikäloppuina kalkkiksina, jotka eivät ymmärrä missä ollaan menossa. Jotkut tämän ikäpolven edustajat yrittivät epätoivoisesti seurata perässä ja matkia nuorisoa tyylissä ja aatteissa ja vaatteissa, mikä näyttää tuon ajan dokumenttifilmeissä lähinnä säälittävältä. Sen tyyppisiä kovia asioita kuin sodat, taistelu ideologioista, avaruuden valloitus ja kauhun tasapaino maailmanlopun näkymineen, vanhemman sukupolven oli ehkä helpompi ymmärtää. Olihan edellinen sota pommituksineen vielä monen muistoissa.

Vähitellen tilanne tasaantui ja vanhemmatkin ikäpolvet siirtyivät henkisesti 1950-luvun arvoista 1970-luvun ja 1980-luvun aatteisiin. Oma käsitykseni on se, että tuskin koskaan ihmiskunnan historiassa on tapahtunut niin lyhyessä ajassa niin suurta aatteellista ja kulttuurillista muutosta kuin mikä tapahtui 1950-luvun ja 1970-luvun välisenä aikana. Tuohon aikakauteen sisältyy tietyssä mielessä entisajan ja nykyajan raja.

Internetit ynnä muut keksinnöt ovat taas muodostamassa uutta rajapintaa entisajalle ja nykyajalle. Maailma pienenee yhä. Nykynuorilla on tuttavia ja ystäviä ympäri maailmaa aivan kuten heitä edeltävillä nuorilla oli ystäviä ympäri Suomea ja heitä edeltävillä nuorilla ympäri kaupunkia tai kuntaa ja heitä edeltävillä ympäri kylää...

Eiköhän nykyajan lasketa alkaneen teollistumisen myötä, eli hyörykoneiden teollinen käyttöönotto olisi käänteentekevä juttu, tai näin minulle on opetettu.

Sähkö kanssa varmaan on mullistava keksintö, mutta aluksi lähinnä hieno erikoisuus?

Vesivessa on mielestäni nykyaikainen keksintö ja sen yleistyminen ja pakottaminen sen käyttöön, on kanssa sitä nykyaikaa. Tampereen Pispalasta muistan, että monessa talossa olivat vielä 70-luvulla pelkät ulkovessat, sitten tuli sisävessapakko ja kellareihin asennettiin ihmeellisiin kopperoihin talvella käyttökelvottomia vessoja, joista putket jäätyivät, mutta noin näön vuoksi ne piti kuitenkin olla.

Niin, siitä tulikin mieleeni, että kunnallinen jäteveden puhdistus voisi myös olla mittarina nykyajalle, näin mitaten se alkoi 80-luvulla, kun kakkavesiä lakattiin laskemasta yleisesti vesistöihin puhdistamatta.

:-)

-
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lenn%C3%A4tin

Suunnilleen noin minäkin ajattelisin.

Ja Maxwellin suuret työt ilmestyivät 1860-luvulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Clerk_Maxwell
-

"Jos unohdetaan elokuva ja mietitään, milloin nykyaika oikeasti alkoi, yhtä ja ainoaa vastausta ei ehkä löydetä. Nykyajan erottaa entisajasta jokin sellainen, mitä nykyisin on, ja ennen ei ollut."

Tyhjätasku, älä ollenkaan yritä vähätellä sitä ainutlaatuisen upeaa elokuvaa, jossa on jo vuosikymmeniä sitten ymmärretty erinomaisen terävästi milloin nykyaika 'oikeasti' on alkanut.

Niin, ja nykyaika sitten jakautuu tai kulkee jatkumona, moderniin aikaan jota kesti kait tuolta 1800-luvulta jostakin noin 1960-1980-luvuille, riippuen puhutaanko mistä tieteen tai taiteen alasta. Sitten sen jälkeen aloimme elää postmodernia aikaa (informaatioyhteiskunta, verkostoyhteiskunta, jne jne.), jota kait nykyisinkin elellään. Postmodernista ajasta on kirjoitettu hirmuisen mielenkiintoisia teoksia, joita ite oon tenttikirjoina ahminut...silloin joskus, kauan sitten. Yksi suosikeistani oli Zygmunt Baumanin postmodernin lumo. Myös Beck, Giddens& Lashin Nykyajan jäljillä ja Manuel Castellsin tuotanto olivat minulle läheisiä, ja ovat varmasti vaikuttaneet tapaan, jolla tätä paradoksaalista postmodernia elämää tarkastelen.

muistahengittää? kirjoitti:Niin, ja nykyaika sitten jakautuu tai kulkee jatkumona, moderniin aikaan jota kesti kait tuolta 1800-luvulta jostakin noin 1960-1980-luvuille, riippuen puhutaanko mistä tieteen tai taiteen alasta. Sitten sen jälkeen aloimme elää postmodernia aikaa (informaatioyhteiskunta, verkostoyhteiskunta, jne jne.), jota kait nykyisinkin elellään. Postmodernista ajasta on kirjoitettu hirmuisen mielenkiintoisia teoksia, joita ite oon tenttikirjoina ahminut...silloin joskus, kauan sitten. Yksi suosikeistani oli Zygmunt Baumanin postmodernin lumo. Myös Beck, Giddens& Lashin Nykyajan jäljillä ja Manuel Castellsin tuotanto olivat minulle läheisiä, ja ovat varmasti vaikuttaneet tapaan, jolla tätä paradoksaalista postmodernia elämää tarkastelen.

Olen aina halunnut tietää, että mitä on "nykyajan jälkeinen aika". Milloin se alkoi?
-

Jotkut huippufyysikot ovat muuten sitä mieltä, että aikaa ei ole olemassakaan. Siinä tapauksessa nykyaikaakaan ei ole olemassa. Ei myöstään aikaa ennen ja jälkeen nykyajan.

9. Milloin nykyajan jälkeinen aika alkoi? Hmmm hieman harhaanjohtava kysymys, sen verran olen itse mukana menossa kuitenkin että koen eläväni nykyaikaa. Elokuvan nimi, "Modern Times" viittaa enemmän moderniin aikakauteen kuin nykyaikaan (huono suomennos?). Jos ei ajatella nykyaikaa vaan modernia ja postmodernia, niin yleisesti kai ajatellaan tuon muutoksen tapahtuneen noin 1960-luvulla.

Olen muuten paljon ajatellut omia ongelmiani suhteessa opintoihini, tai suhteessa ihan tähän postmoderniin aikaan. Mikä on (ollut) syy ja mikä seuraus? Ihqu guruni Zygmunt Bauman vertaa postmoderneja ihmisiä "henkisiin paimentolaisiin (nomadeihin), jotka vaeltavat läpi elämänsä yhteenkuulumattomien ja irrallisten paikkojen välillä". Postmoderniin liitettäviä asioita ovat muutenkin asioiden suhteellisuus ja tulkinnallisuus, pirstaleisuus, pysymättömyys, omaehtoisuus ja se, että suuret kertomukset (esim. raamattu, valistuksen ja antiikin aikaiset moraalin lähtökohdat, tiedekään) eivät anna ihmisellä "oikeita" vastauksia. Kasvatus on sitä, että kannustetaan ja ohjataan omaehtoiseen kasvuun maailmassa, jossa ei ole oikeita vastauksia. Tai siis tuo on yksi TULKINTA kasvatuksen sisällöstä.

Itse olen miettinyt, kuinka kauan ihmisen aivoille kestää sopeutua postmoderniin. Jotkut varmaankin ovat kestävämpiä (henkisesti) ja edelläkävijöitä, mutta itse ainakin, vankan modernin kasvatuksen saaneena, koen että postmoderni on aika vaativa ja ahdistustakin herättävä aikakausi.

Ovatko siis ongelmat minussa, loppujen lopuksi,vai ajassa johon olen syntynyt? Kuinka paljon aikakautemme pahentaa ongelmiani? Tai kuinka paljon nykyihmiset voisivat ajatella ongelmiensa ja ahdistustensa johtuvankin aikakauden murroksesta, jossa elämme, ja siihen liittyvistä suuristakin yhteiskunnallisista muutoksista?

1992 silloin sain ekan tietokoneeni.

tv..

Eikö se alkanut silloin, kun tämä nykynuoriso syntyi?
Nykynuoriso pääsee niin helpolla, ei ennen vanhaa vaan päästy.

tyhjätasku kirjoitti:Sähkölennättimen maailmoja muuttavaa merkitystä ei ehkä kunnolla tajuta nykyaikana, jolloin sähköposti ja tekstiviestit vilahtavat hetkessä mihin tahansa maailmankolkkaan.

Tästä tuli mieleen teksti, johon aina uudelleen palaan.

.. hintana uuden ajan suurenmoisille saavutuksille, kaikilla aloilla tehdyille löydöille ja keksinnöille, etuaseman säilyttämiselle yhä kiristyvässä kilpailussa on ollut ankara henkinen työ, jota myös vaaditaan näiden suoritusten turvaamiseen. Yksilön suorituskyvylle asetetaan olemassaolon taistelussa huomattavasti entistä suurempia vaatimuksia, jotka hän voi täyttää vain ponnistamalla kaikki henkiset voimavaransa; samalla ovat yksittäisten ihmisten tarpeet ja elämän nautintojen vaatimukset kaikissa piireissä lisääntyneet, ennenkuulumaton ylellisyys on levinnyt sellaisiinkin väestön kerrostumiin, jotka ennen eivät tienneet siitä mitään; uskonnottomuus, tyytymättömyys ja himokkuus ovat kasvaneet laajoissa väestön ryhmissä; rajattomiin paisunut liikenne, puhelimen ja lennättimen maailmanlaajuiset verkostot ovat kumonneet kaupan ja kanssakäymisen kaikki entiset olosuhteet; kaikelle on ominaista kiire ja kiihko, yöt kuluvat matkustamiseen, päivät liikeasioihin, vieläpä 'virkistysmatkatkin' koettelevat ankarasti hermoston sietokykyä; suuret poliittiset, teolliset ja taloudelliset kriisit levittävät vaikutuksiaan paljon laajempiin kansankerroksiin kuin ennen; ..

Tekstin on kirjoittanut W. Erb artikkelissa "Über die wachsende Nervosität unserer Zeit" vuonna 1893. Lainaamani käännös on peräisin Freudin teoksesta "Seksuaaliteoria", luvusta "'Sivistynyt' sukupuolimoraali ja nykyajan hermostuneisuus".

(Nettihaku osoittaa, että muutkin ovat kiinnostuneita Erbin tekstistä.)

Urpo

Mirri:

Tyhjätasku, älä ollenkaan yritä vähätellä sitä ainutlaatuisen upeaa elokuvaa, jossa on jo vuosikymmeniä sitten ymmärretty erinomaisen terävästi milloin nykyaika 'oikeasti' on alkanut.
--

Jos tarkoitukseni olisi ollut elokuvan vähätteleminen, olisin selvinnyt siitä vähemmälläkin kirjoittamisella. Olen katsonut "Nykyaika" -elokuvan televisiosta montakin kertaa vuosien varrella, ja onhan se hyvä. En tosin muista elovasta erityisesti sitä kohtaa, josta käy ilmi, milloin nykyaika on alkanut.

Nykyaika on ajanjakso, jonka aikana olot ovat olleet merkittävällä tavalla samanlaiset kuin nykyhetkenä. Nykyaika viittaa toisinaan myös nykyhetkeen, ajan pisteeseen, joka on välittömästi läsnä. Nykyajan määrittely riippuu täysin näkökulmasta.

(Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nykyaika )

Tyhjätasku, ok. Hyvä, ettet vähätellyt hyvää leffaa. Elokuvassa seikkaillaan tehtaassa koneiden keskellä, joten siitä päätellen elokuvan mukaan tehdasteollisuus on samaa kuin nykyaika. Joten teollistumisen alku voisi olla nykyajan alku. Noin kai historiakin määrittää käsitteen nykyaika, joten ei se elokuva siihen asiaan tuonut mitään uutta. Muuta kuin sen, että ainakin 30-luku jo on ollut nykyaikaa nykyajan nuorisoineen...

Mirri kirjoitti:Joten teollistumisen alku voisi olla nykyajan alku.

Onko "nykyaika" jotain, joka seuraa meitä ja on aina läsnä, vai onko tulossa "jälkinykyaikaika"? Vrt. "postmoderni", "jälkiteollinen".

Urpo

Jos nykyaikaa käsittelee henkilökohtaisella tasolla niin mun nykyaika alkoi siitä kun sairaus paheni selvästi ja muutti radikaalisti mun elämääni, elikkä vajaa 5 vuotta sitten.


Muutenkin kun puhun esim, et 10 vuotta sitten ryyppäsin molempina päivinä viikonloppuna ja juhlin, niin se on jo mulle mennyttä aikaa.
Ei mua enään kiinnosta paarissa juokseminen..

(Voisin myös laskee nykyajan alkaneen siitä kun aloin tossa keväämmällä seurusteleen. Sekin oli suurimuutos elämässäni.)

Siis kyl mun henkilökohtainen nykyaika alkoi kun sairastuin pahemmin

Nykyinen aika seuraa aina, mutta onko se samaa kuin 'nykyaika' historiallisena käsitteenä, se on toinen juttu. Arkikielessä kuitenkin nykyajalla tarkoitetaan historiallisen nykyajan lisäksi nykyistä aikaa.Siinä tarkoituksessa arkikielen 'nykyaika' ei myöskään ole korvattavissa sanalla 'nykyhetki'.
Niinpä historiallinen nykyaika taitaa olla taakse jäänyttä elämää (historiaa), vaikka nykyinen aika on yhdenlaista nykyaikaa sekin. 

Tuli mieleen... Muualla maailmassa ei 'nykyaikaa' ja sen alkamista määritellä välttämättä ollenkaan samoin: länsimaisen teollistumisen alkamisesta. Olisi kiva tietää miten esim. islamilainen maailma ja sen historia määrittää oman nykyaikansa.

Mirri kirjoitti:Muualla maailmassa ei 'nykyaikaa' ja sen alkamista määritellä välttämättä ollenkaan samoin: länsimaisen teollistumisen alkamisesta.

Tuo on kyllä ihan totta. Sitä ei muista, että monet ajattelevat kovin eri tavalla.

"Kärsivällisyyttä voi lainata Kiinan edesmenneeltä pääministeriltä Tsou Enlailta. Kun häneltä kysyttiin, mikä oli Ranskan vallankumouksen merkitys maailmalle hän vastasi, että on liian aikaista sanoa."

Urpo