Juhani Mattila: Uupunut nainen

-
Juhani Mattilan psykoterapian autenttinen kuvaus "Uupunut nainen" on ilmestynyt. Kirja on minulla arvosteltavana.

http://www.juhanimattila.com/
-

Hei!
Joko olet kirjan lukenut?
kiinnostaisi kovasti hankkia tuo...

Aiemmin olen lukenut sen Hymy Kankaanniemi/pää? kirjan psykoterapiasta. Onko kirja samantyyppinen?

ja ehdin varaamaan sen ensimmäiseksi PL:n aiemman vinkin ansiosta. Toivottavasti on parempi kuin se Kankaanpään kirja, vaikka luki senkin tietysti. Uskonto siinä taisi minua vähän häiritä (jos nyt muistelen oikeaa kirjaa edes).

ovat hyviä, varsinkin se artikkeli tunteista. Sen luin silloin kun ujouskirjankin. Erityisesti jäi mieleen tuo selitys häpeästä reaktiona vastavuoroisuuden puutteeseen. Muistaakseni siitä oli siinäkin ujouskirjassa.

Koulukiusaamisesta olen ihan täsmälleen samaa mieltä, ja työpaikkakiusaamisesta, mutta kouluampujasta maalattuun kuvaan avun tuolla puolen olevana pahan ruumiillistumana en
halua uskoa. Tuommoinen ajatus johtaisi hyvin kielteisiin seurauksiin kouluissa täälläkin Suomessa: kyttäykseen, kyräilyyn, vääriin ilmiantoihin, kenties aiheettomiinkin erottamisiin, niistähän puhutaan jo nytkin terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kohdalla...

-
Hardwick, Neil (1999): Hullun lailla.
http://www.saunalahti.fi/msiivola/krit/rakkaan_vavypojan_masennus.html

Pystynen, Tiina (2000): Häpeähäkki. Romaani mielenpimennoista.
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/hapeahakki0010.html

Kankaanpää, Hymy (2001): Rakkauden kerjäläinen. Unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa.
http://vkf.libvantaa.fi/kir/kanhymy.htm
-

-
Barnes, Mary & Joseph Berke (1971): Matka hulluuteen. Alkuteos: Mary Barnes. Two accounts of a journey through madness (1971). Suomentanut Eva Siikarla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1972. - 372 s.

http://www.mary-barnes.net/
-

-
Ude, Anneliese (1975): Betty. Kertomus erään lapsen psykoterapiasta. Alkuteos: Betty, Protokoll einer Kinderpsychoterapie (1975). Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. - 184 s. & kuvaliite 26 s.
_____________________

Winnicott, D. W. (1977): Nöpö. Kuvaus pienen tytön psykoanalyyttisestä hoidosta. Alkuteos: The Piggle by Donald Woods Winnicot. Suomennos Joel Sammallahti. Therapeia-säätiö, 2008. - 143 s.
http://www.therapeia-saatio.fi/julkaisuluettelo
/kirjojen_puffit/

Winnicott, D. W. (1977): The Piggle. An Account of the Psychoanalytic Treatment of a Little Girl. Edited by Ishak Ramzy. Preface - Clare Winnicott & R. D. Shephard (Winnicott Publications Committee). Harmonsworth: Penguin Books, (1977), 1980. - xvi + 201 p.
_______________________

Mattila, Juhani (2009): Uupunut nainen. Helsinki: Teos.
http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=278
-
Lisäys:

Volkan, Vamik D. (2005): Haussa täydellinen nainen. Psykoanalyyttinen tapausselostus. Alkuperäisteos: Searching for a Perfect Woman: The Story of a Psychoanalysis (2009). Helsinki: Therapeia-säätiö, 2005. - 170 s.
-

Pertti, kerro vähän lisää tuosta uupunut nainen-teoksesta!
Tilasin sen jo, mutta olisi kiva kuulla näkemystäsi!

ne tapauskuvauksensa, Susimies, Schreber, Rottamies... mitä niitä olikaan? Eikös ne hiljattain ilmestyneet uutena teoksena?

Minusta myös sen kirjan Keinänen & Engblom, Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia terapiakuvaukset (dialogia terapeutin ja asiakkaan välillä, useassa eri vaiheessa saman asiakkaan terapiaa ja vielä useammalta, eri häiriöistä kärsivältä asiakkaalta)olivat kiinnostavia, vaikka olihan siinä sitä teoriaakin, ei siis ollut pelkkä terapian kuvaus.

Virginia M. Axline: Dibs etsii itseään

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
Barnes, Mary & Joseph Berke (1971): Matka hulluuteen. Alkuteos: Mary Barnes. Two accounts of a journey through madness (1971). Suomentanut Eva Siikarla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1972. - 372 s.

http://www.mary-barnes.net/
-

Tämä se oli melkoperäisen pähkähullu kirja

-
Freudin tapauskertomukset

1) Joseph Breuer'in potilas 1880–82 "Frl. Anna O..." eli Bertha Pappenheim (1860 - 1936); ensimmäiseksi psykoanalyyttiseksi tapaukseksi sanottu, vaikka hoito oli pääosin katarttista.

2) 1889 "Frau Emmy von N." eli Fanny Moser; Freudin ensimmäinen oma katarttinen hoito.

3) 1892 "Miss Lucy R."; Freud hylkää hypnoosin.

4) 1893 "Katharina–" eli Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia.

5) 1892–93 "Fräulein Elisabeth von R." eli Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi.

6) 1900 "Dora" eli Ida Bauer (1882 - 1945); Freud löytää transferenssin ja acting outin.

7) 1907– "Rottamies" eli Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosin analyysi.

1908 "Pikku Hans" eli Herbert Graf (1903 - 1973). Ensimmäinen lapsi-analyysi; pojan isä muistiinpanoineen konsultoi Freudia.

9) 1911 Schreber; Freudin tapauskertomus "Psykoanalyyttisiä huomioita omaelämänkerrallisesti kuvatusta paranoia-tapauksesta (dementia paranoides)" (1911), jossa hän esitti paranoian mekanismeja (projektio ym.). Freudin teksti pohjasi Saksin vetoomustuomioistuimen entisen puheenjohtajan lakitieteen tohtori Paul Daniel Schreber’in (1842–1911) muistelmiin "Denkenwürdigkeiten eines Nervenkranken" (1903), jossa hän kuvasi häiriötään sisältä päin. Freud itse ei hoitanut Schreberiä.

10) 1910–14, 1919–20 ym. "Susimies" eli Sergei Konstantinovitš Pankejeff (1886 – 1979).

ym.
____________

Freud: Tapauskertomukset (2006).
-

-

Trisse kirjoitti:Virginia M. Axline: Dibs etsii itseään

Kiitos tuosta. Mutta miksi viestissä ei ole tarkempia tietoja kirjasta. Eikö tarkoituksesi olekaan palvella palstaa ja muita kirjoittajia?
-

-

höpsöliini kirjoitti:Pertti, kerro vähän lisää tuosta uupunut nainen-teoksesta!
Tilasin sen jo, mutta olisi kiva kuulla näkemystäsi!

On uniikkia, että terapeutti kertoo näin avoimesti omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Ehkä lähimmäksi pääsee Volkan, mutta hän kertoo aika niukasti itsestään; enemmän potilaasta ja terapian muusta kulusta.
-

Pertti Luukkonen kirjoitti:-

Trisse kirjoitti:Virginia M. Axline: Dibs etsii itseään

Kiitos tuosta. Mutta miksi viestissä ei ole tarkempia tietoja kirjasta. Eikö tarkoituksesi olekaan palvella palstaa ja muita kirjoittajia?
-

Päätarkoitukseni on päteä ja ärsyttää mutta voin kyllä postata tarkemmat tiedot kun pääsen kirjahyllyni ääreen. Olen nyt äitini luona - keskiviikkona palaan Helsinkiin

puffatut kirjat vaikuttavat kaikki tosi kiinnostavilta!
Kiitos tuosta linkistä. Siltalan esseitä olen muistaakseni kai lukenutkin.

Kirjastoista (amk, yliopistokeskus ja kaupunginkirjasto useine toimipisteineen) voisi jotakin löytyä, ja niihin kannattaisi varmaan ehdottaa tilattaviksi. Nyt kun on eläkkeellä, ei enää raski ostella tai tilata kirjoja samalla tavalla kuin töissä ollessa.

Nyt PL:n luettelon nähtyäni muistinkin nuo Freudin Doran ja pikku Hansin. Jännittävää luettavaa kyllä, mutta ehkä eivät enää ihan nykyaikaa? Noita ensimmäisiä hysteerikkonaisten tapauksia en ole lukenut. Ehkä ei kannatakaan, jos niissä oli keinoina hypnoosi ja katarssi?

McDougalilla on muuten myös kirjoissaan kiinnostavia tapausselostuksia ja lyhkäisiä terapiakuvauksia varsinkin somatisaatiosta ja aleksitymiasta. Benedetti taas avasi kyllä silmiä psykoosien deluusioiden tulkinnan suhteen, samoin yleensä psykooseista ja niiden taustoista ja hoidosta Cullberg. Molemmilla on paljon hyviä lyhyitä tapauskuvauksia esimerkkeinä.

PS.Minunkin pääasiallisin tavoitteeni taitaa olla päteminen,Trisse. No ei vainenkaan! Kiinnostavia juttuja haluttaa kommentoida.

Joyce McDougall? Joo, ne oli mielenkiintoisia. Yhdellä potilaastaan oli samanlainen fantasia kuin minulla. On verrattain harvinainen etten ole ennen tai jälkeen kuullut siitä...

että nyt se kirja on ilmestynyt, eikö sitä jo teiltä kohta saisi. Nauratti niitä siellä vissiin vähän minun kärsimättömyyteni. Jospa tuon kohta saisi luettavaksi, tällä viikolla tulee yksi lasti uusia kirjoja kuulema.

Minulta meni kokonaan ohi. Mistä kirjasta puhut?

Otsikossa olevasta?

Nyt yritän parhaillaan lukea elämänfilosofiasta, kun ilmoittauduin siihen keskustelukerhoon. Vuorisaarna on menossa.

Vointi on kohentunut sen verran, että Hesarin melkein kokonaan, paikallislehden ja vähän filosofiaa olen onnistunut lukemaan lähes päivittäin jo.

Luen parhaillaan otsikkona olevaa kirjaa..
Puolivälissä olen...
Vielä ei mitään sykähdyttävää tai oivaltavaa...aikas puuduttavaa ja mitäänsanomatonta oikeastaan tähän asti ja terapiaa takana uupuneella naisella tässäkohtaa kirjaa nelisen vuotta...
...terapeutin omat pohdinnat hyvin pintapuolisia, kuin jälkikäteen mietittyjä. Jospa paranee loppuakohden?
Eli älkää vielä kiirehtikö ostamaan...

Minullakin nyt luvun alla otsikon kirja ja samaa sanoisin, ei kannata rynnätä ostoksille. Vaan makuasioita lienevät, minusta tämä ei ole kummoinen.

Äh, en ole jaksanut lukea tuota kirjaa millään loppuun!
Ihan hirmuinen pettymys koko opus! En suosittele ostettavaksi, korkeintaan lainattavaksi kirjastosta. ostettaessa menevät rahat hukkaan.

Olen koko ajan lukiessa odottanut, että terapeutti jotenkin enemmän analysoisi naisen asioita, mutta se on hyvin pinnallista. Kirjoittaja saattaa muutamalla lauseella todeta, että tämä vaihe on juuri sitä mitä "se-ja-se" on kuvannut. Mutta pohdintaa ei ole enempää. Pettymys.
Terapeutti toteaa moneen otteeseen, että ovat tienhaarassaja pohtii minkä suunnan valitsisi terapiassa, mutta ei sen enempää.

Kirjan alussa terapeutti jollainlailla "puhui" enemmän loman herättämistä ajatuksistaan, omista jaksamisistaan, ym, mutta valitettavasti se jäi loppua kohden pois.

Myöskin potilaan kohdalla yht'äkkiä todetaan, että hän on päässyt siihen ja siihen vaiheeseen. Ja että pikkuhiljaa tapahtui muutos... Niitäkään ei analysoitu sen enempää.
Tavallaan on paljon liirum laarumia ja kuvausta siitä, mitä potilas sanoi ja mitä hän vastasi. Ja sitten toteamus että pikkuhiljaa oli havaittavissa se ja se muutos.

Odotin kirjalta enemmän. Enemmän terapeutin pohdintaa. Kun puhutaan, että tilaisuus nähdä terapiaprosessia teerapeutin vinkkelistä, niin kyllä kirjasta se tulee esiin, että terapeutilla on varmasti ammattitaitoa, mutta ei kyllä kykyä kirjoittaa niistä mukaansatempaavaa, avartavaa kirjaa.

Kun olin lukenut ko. kirjailijan tekstiä tunteista, niin odotin tältä teokselta varmaan senkin vuoksi enemmän.

Yhteenvetona: Hyvin mitäänsanomaton kirja. Luettavaksi, ei hankittavaksi itselle.
(ellei ihan viimeisillä sivuilla paljastu jotain "viisautta")