Tikrun varahiekkis

Muistaakseni mieheni sai ihan terveyskeskuslääkäriltä lähetteen keskussairaalaan jollekin, ja sitten jalkahoitajalle, joka teki tukipohjalliset. Ja hänen vaivansa on kyllä pienempi. Minusta vaivasi ei kuulosta ollenkaan vähäpätöiseltä.

Kiitos, Piikkis. Mun varmaan täytyy varata aika koululääkärille nyt, kun vielä on oikeus käyttää niitä palveluja. Tai jos sinne on pitkät jonot, niin sitten ihan alueterveyskeskukseen. Saattaa tietenkin olla, ettei nyt sikainfluessa-aikana lääkäriin pääse lainkaan näin pienen syyn vuoksi.

Jäin kotiin tekemään tehtäviä . Jos totta puhutaan, en ole vielä aloittanut niiden tekemistä. Etsin tunnin verran sanomalehti-ilmoituksen laatimiseen olennaisia oppimateriaaleja, jotka viimein löysin lähes metrin korkuisen koulupaperikasani pohjalta vaatekaapista. Papereissa on siis rautalankaohjeet palstamillimetrien laskemiseen ja niihin visuaalisiin seikkoihin, jotka tulee ottaa huomioon.

Huomasin hetki sitten sekoilleeni lääkkeideni kanssa. Löysin pöydältä epilääketabletin, mikä tarkoittaa sitä, että olen unohtanut osan lääkeannoksesta joko eilisiltana tai tänä aamuna. Koska en tiennyt mitä tehdä, otin nyt puolet tabletista. Jos unohdus on tapahtunut jo aiemmin kuin tänään tai eilisiltana, kohta saattaa alkaa väsyttää.

Ai saatana, vihloo päätä. Toivottavasti sitä ei ala pahemmin särkeä. Sanomalehti-ilmoitus on saatava tänään valmiiksi; sillä tienaisin kaksi opintoviikkoa. Toivottavasti paikallislehden uusi mediahinnasto ei kovin poikkea viimevuotisesta. Iltapäivällä on taideterapia.

Huono olo. Oksettaa, heikottaa ja vasemmassa korvassa soi. Päässä töksöttää, eivätkä sormet oikein löydä näppäimiä. Muistin, ettei se lääke ollutkaan unohtunut mistään annoksesta vaan oli ylimääräinen. Eli pirhana, otin sitten yliannoksen. Nyt sentään oli kyse vain ylimääräisestä aamuannoksesta - joskus olen ottanut vahingossa kahteen kertaan ilta-annokseni, joka on päiväannokseen nähden kaksinkertainen.

Voihan veetu. Onneksi tämän sentään pitäisi helpottaa muutaman tunnin sisällä.

Tikrut: olen kirjautunut naamakirjaan. Kutsuisitko minut sinne Käsikkäin-osioon.
Jos oisi helpompi löytää se silleen. En osaa käyttää Facebookia.

Koitahan selvitä!

Ziina, laitoin sulle ohjeet tuonne yleisen ketjuun. Jos ei onnistu, mietitään illalla mitä tehdään. Toinen tapa päästä ryhmään on lisätä minut kaveriksi, jolloin voin kutsua sinut (kutsuja voi lähettää vain omille kavereille).

Maranata, enköhän minä selviä.

Arvioisin, että tämänpäiväisestä tehtävästä on kaksi kolmasosaa tehty. Sain laadittua hintalaskelman, ilmoitusmääräyksen ja mainokselle visuaalisen ulkoasun, mutta tekstisisältö on vielä tuottamatta. Opettaja laittoi melko kiukkuisen viestin perääni mutta tuntui rauhoittuvan, kun kirjoitin työskenteleväni ahkerasti kotona.

Olo on vieläkin heiveröinen, mutta lähden silti taideterapiaan. Voihan siellä istuskella välillä, jos alkaa liikaa heikottaa. Taidan sateesta huolimatta mennä pyörällä, jotta saan raitista ilmaa. Kastumiselle ei nyt oikein voi mitään. Koetan keksiä jotakin syötävää ennen lähtöäni.

Kävin ekaa kertaa lukemassa päikkyäsi, olen huomannut se oikeallakin tukarilla mutta on vain aina jäänyt käymättä. Älä ole niin ankara itsellesi. Voimia!

Kiitos, Anrika. Minä luen päiväkirjaasi, mutten ole uskaltanut koskaan jättää viestiä.

Viikko on puolivälissä. Olen palauttanut yhdet koulutehtävät (2 ov), ja toiset ovat työn alla. Koetan saada ne valmiiksi huomenna. Olin vasta tänään ensimmäistä kertaa koululla tekemässä tehtäviä - eilenkin kyllä kävin siellä, mutta hain vain tehtäväpaketin ja söin. Olen saanut ahkeroitua kotona, mutta koulussa en tänään saanut aikaiseksi juuri mitään. Suurin osa ajasta meni tutustellessa uuteen Office-ohjelmistoon ja etsiessä toimintoja. Toisaalta uusi ohjelmisto vaikuttaa aikaisempaa kätevämmältä käyttää, kunhan sen ensin sisäistää.

Joka päivä on ollut kuntoutusta. Maanantain taideterapiassa tunsin itseni taas epätaiteelliseksi idiootiksi ja maalituhlariksi, mutta tiistain bändi ei mennyt aivan niin huonosti kuin viimeksi, vaikken ollut parhaimmillanikaan. Tänään oli neulahuovutusta, josta nautin mielettömästi. Huomenna on ohjaajan yksilöaika ja ylihuomenna perjantairyhmä... Ihanaa, että joka päivälle on jotakin mukavaa!

Kuntoutusta lukuun ottamatta ihmissuhteeni ovat kyllä typistyneet olemattomiin. Olen kadottanut kontaktin miltei kaikkiin ystäviini. Eilen onneksi helmikuussa vauvan saanut lapsuusystäväni otti yhteyttä ja sanoi kaivanneensa minua. Soitan hänelle huomenna ja koetamme saada sovituksi, milloin menisin heille kyläilemään. Tunnen itseni melko halpamaiseksi ja huonoksi ystäväksi, kun lakkasin pitämästä yhteyttä hänen vauvansa synnyttyä. Jollakin lailla äidiksi tuleminen vain tekee ihmisistä minun silmissäni niin pyhiä ja aikuisia, etten enää uskalla kuvitellakaan kaltaiseni ihmisen sopivan sen jälkeen heidän kanssaan samaan maailmaan.

Hei Tikru, kävin lukemassa.

Hiljainen on kylätie. En keksi mitään kirjoitettavaa. Tarkoitukseni oli lähteä koululle tekemään tehtäviä, mutta taidankin tehdä niitä kotona vanhalla ohjelmaversiolla. Laiskuutta, tiedän. Ehdinpähän ehkä hieman siivoillakin ennen ohjaajan tuloa. Jossakin täytyy olla ruoantähteitä, sillä asunto on täynnä pieniä kärpäsiä. Onhan täällä kyllä kaksi viemätöntä roskapussiakin.

Näin unta, jossa entinen työtoveri oli minuun ihastunut ja tarjosi jalkahierontaa vanhan ala-asteeni pihalla sijaitsevassa puolijoukkueteltassa, jossa oli kerrossängyt. Mietin, miten olisin torjunut hänet loukkaamatta häntä. Selitin kaikille olevani reikihoitaja ja kerroin, kuinka tärkeää oli säilyttää rajat työssä. Näytin muille, mikä oli oikea tapa koskea.

Myöhemmin unessa koetin pelastaa miehensä pahoinpitelemää naista ja hänen pientä lastaan. Sekopäinen mies seurasi meitä nyrkit pystyssä. Nainen ja lapsi pääsivät pakoon mutta minä en, koska olin avojaloin ja jokainen mahdollinen pakotie oli terävää kivikkoa, joka olisi rikkonut jalkapohjani. Huusin naista ja lasta odottamaan, mutta he olivat jo kaukana eivätkä halunneet auttaa.

Sain toissa päivänä ajan ravitsemusterapiaan. Aika on vasta syyskuun lopussa - samoihin aikoihin kun valmistun - mutta eiköhän se tule nopsaan, kun on niin paljon muuta tekemistä ja tuumittavaa. Painoni on noussut kuukaudessa kolme kiloa! Olen helpottunut siitä, että sain ajan.

No, nyt pesulle ja tehtäviä tekemään, siivoamaan ja pullia paistamaan. Tänään täytyy jaksaa olla reipas.

Falco, kirjoititkin kanssani samaan aikaan. Kiitokset viestistäsi!

Hei Tikru!

Mukavaa viikonloppua!

Kiitos, Maranata! Hyvää viikonloppua Sinullekin!

Epätoivo koulutehtävien suhteen on hieman helpottanut. Olen palauttanut viikon aikana tehtäviä viiden opintoviikon arvosta! Kotona on ollut yllättävän helppoa saada työskenneltyä, jopa helpompaa kuin koululla. Siitä syystä päädyinkin vaihtamaan kouluympäristön kotiympäristöön.

Kuntoutuksessa on kyllä edelleen kovin surulliset tunnelmat. Minusta tuntuu kuin olisin epäonnistumassa ja työntekijätkin olisivat sen jo huomanneet. Odotan koko ajan, milloin ohjaajani saa minusta tarpeekseen. Todellisuudessa ongelma lienee se, etten saa puhuttua parista minua vaivaavasta asiasta, koska minua pelottaa olla vaivaksi. Työnnän ihmiset pois. Huokaus, miten hankalaa elämä voi olla.

Soitin eilen sille ystävälleni, johon yhteys katkesi helmikuussa hänen saatuaan vauvan. Tapaamme ensi viikkoa seuraavalla viikolla. Olen helpottunut, että hän lähetti minulle viestin alkuviikosta - ilman sitä tiemme olisivat saattaneet erkaantua kokonaan, sillä ajattelin hänen olevan minulle suutuksissaan.

Ahmin koko eilisiltapäivän. Tänä aamuna heräsin jo varhain erittäin lyhyiden yöunien jälkeen oksentamaan . Paha olo helpotti onneksi pian aamiaisen jälkeen. Ahminnalle on tultava loppu! En saa nukuttuakaan kunnolla jatkuvan pahoinvoinnin, päänsäryn ja korkean verenpaineen vuoksi. Onneksi pääsen kuukauden päästä ravitsemusterapeutille.

Hain eilen tehtäviä viikonlopuksi ja ensi viikoksi. Viikonlopun aikana koetan saada aloitettua myyntineuvottelu-aiheista tutkielmaa sekä kertailla mainostekstausta. Ensi viikon ohjelmaan kuuluu tekstauksen tentti sekä hemmetin ahdistava ja aikaavievä mutta samalla mielenkiintoinen somistusprojekti. Niiden jälkeen olisi jäljellä enää opinnäytetyö.

Alan jo jossakin määrin uskoa valmistumiseeni. Koko viime viikon oli hirveä draivi päällä. Nyt väsyttää ja masentaa, mutta enköhän selviydy ensi viikostakin. Viime yö ja aamu olivat niin rankkoja, että tänään on pakko lepäillä ja ulkoilla rauhallisesti. Mitenhän voisin hillitä itseni ahmimasta? Määrät ovat kasvaneet hillittömiksi. Päivän aikana saattaa mennä tavallisten ruokien lisäksi toinen valtava lämmin ateria, kymmenen pullaa, sipsipussi ja suklaalevy.

Ongelmajalkani eivät oikein enää jaksa kantaa painoani, vaan niihin alkaa sattua aina kun kävelen. Jatkuvasti on huono ja heikko olo. Ihmisten ilmoilla näyttäytyminen on käynyt henkisestikin hankalaksi. Ulkoa olen muodottoman lihava, sisältä aivan pikkuinen.

Kuulostaa, että voin hirveän huonosti, mutta ei se todellisuudessa ihan niinkään ole. Vointi vaihtelee useita kertoja päivässä. Eilisaamupäivä esimerkiksi oli aivan loistava, vaikka päivän loppua kohden masennuinkin.

"Ulkoa olen muodottoman lihava, sisältä aivan pikkuinen."

Niin minäkin!

Murena

Rauhallinen sunnuntaipäivä. Eilisestä ei ole mitään kerrottavaa. Kotona, tietokoneella, mussuttamassa. Koko päivän. Yöllä oli vaikeaa nukahtaa, mutten suostunut ottamaan nukahtamislääkettä. Lopulta sain unen. Aamulla tuntui vaikealta herätä.

Kunpa saisin jostakin niin suuren määrän rahaa, että voisin ostaa asunnon ja alkaa hoidattaa kaikki terveysasiani yksityisellä. Aivan turha haaveillakaan.

Olen lakannut kaipaamasta oikealle Tukiasemalle. Kirjoittelua olisi paljon mukavampaa jatkaa täällä.

Hei Tikruinen!

Mitä maanantaipäivääsi kuuluu? Paljon hommia?

Tsemppiä!

Kiitos viestistäsi, Maranata!

Maanantaipäivä on toistaiseksi mennyt aivan harakoille. Jäin "venyttelemään hetkeksi" kellon soitua puoli yhdeksältä, eli toisin sanoen heräsin uudestaan puoli yhdeltätoista järkyttyneenä siitä, miten niin oli voinut käydä.

Näin ahdistavaa unta, jossa olin matkalla ja olin vähällä vieriä lumivyöryn mukana kilometrien mittaisen rinteen alas. Ihmeen kaupalla sain kuitenkin kammettua itseni takaisin tielle. Kaksi kaveriani vieri rinteen alas ja koetin hädissäni etsiä heitä. Lopulta löysinkin heidät lievästi loukkaantuneina joen jäältä.

En ole tehnyt aamupäivän aikana mitään. Vieläkin väsyttää ihan mielettömästi. Lähden kahdeksi taideterapiaan. Sitä ennen pitäisi käydä pesulla ja yrittää lisätä ilmaa pyörän renkaisiin. Enhän minä osaa! Jos hommasta ei tule mitään, kuten hieman ounastelen, menen bussilla.

Kouluasioita pitää katsoa illalla. Olen asettanut tavoitteekseni palauttaa myyntineuvottelututkielman huomispäivän aikana. Opettaja olisi varmasti halunnut sen jo tänään.

On ollut henkisesti erityisen rankka päivä. Mitään tavoitteitani vastaavaa en ole saanut tehtyä, kiitos mukavan, pienen ikäkausinotkahduksen ja siitä seuranneen tuskaisen ahdistuksen.

Ahdistus oli niin hirveä, että tärisin heikkouttani taideterapiaan mennessäni. Ensimmäistä työtä maalatessani olin varma, että joutuisin jättämään työn kesken ja lähtemään ulos istuskelemaan. Maalatessa olo kuitenkin alkoi helpottaa. Ehkä sain jotakin ulos paperille. Tällä kertaa jopa pidin töistäni jollakin tasolla. Ovat nuo viikoittaiset maalaussessiot ihmeen ihana ja tärkeä asia.

Jos paha olo jatkuu huomiseen, minun on kai pakko soittaa ohjaajalle, joka puolestaan lähettää sähköpostia lääkärilleni. Hän oli itse asiassa ottanut yhteyttä lääkäriini jo viime viikolla lupaani kysymättä, mistä hieman ärsyynnyin, sillä minulla oli silloin ihan hyvä olla. Tietenkin ihanaa, että hän välittää, mutta pitäisin arvossa sitä, että minun annettaisiin itse vaikuttaa siihen, mitä minulle tapahtuu. En ilmaissut viime viikolla ärtymystäni, koska tiedän, että ohjaaja uskoi tekevänsä oikein.

Nyt siirryn tietokoneelta ahdistelemasta television eteen ahdistelemaan. Huomenna on pakko olla parempi päivä. Pakko.

Toivottavasti ahdistus hellittää! Jäi aikanaan vastaamatta kysymykseesi, kun olen viettänyt aikani metsissä sieniä etsiskellessä. juu. En tiedä, mikä kättäni vaivaa. Ehkä joku puutosoire, kun nuo rahat eivät riitä ruokaan. Soittelin taas aamulla. Minä en soita biisejä. Minä improvisoin aina. Se on parasta keskittymisharjoittelua. Saa suunnattua ajatukset jonnekkin aivan muualle. Silloin, kun jaksaa soittaa tarpeeksi kauan. Tunnin soittelun jälkeen putkahtelee aivan yllättäviä asioita jostain alitajunnasta. Viimeksi tuli Beckin New Pollution bassokuvio..

Kiitos viestistäsi, Statisti.

Tänään ei sitten ole yhtään parempi päivä . Oloni on suoraan sanottuna hirveä. Nukuin onneksi suurimman osan yöstä hyvin - aamulla tosin kävin miljoona kertaa hereillä ja joka kerralla ahdisti.

Ahdistuneisuus ja pieni olo on jatkunut koko aamupäivän. Lähetin jo ohjaajalle viestin, ja hän aikoi soittaa minulle myöhemmin tänään. En tiedä, mitä tekisin. On pakko keksiä jotakin. Pelkään lääkärin määräävän minulle lisää lääkkeitä.

Olen huomannut, että hutelon vasemman jalkani lisäksi vasen käteni tärisee melko holtittomasti koko ajan. Mistä sitten ikinä johtuukin, ei tunnu hyvältä asialta, sillä olen vasenkätinen. Oikea käteni on melko vakaa.

Iltapäivällä bändi. Sain eilen pumpattua pyörääni ilmaa, joten pääsen taas pyöräilemään. Ilma tosin ei vaikuta pysyvän oikein hyvin renkaassa, mutta saahan sitä sinne lisää.

Jaksuja.

Ymmärrän, ettet halua kokeilla uusia lääkkeitä, mutta kysyn siitä huolimatta, oletko koskaan kokeillut Lyricaa ahdistukseen? Itsellä se on nimittäin ollut oikea ihmelääke ahdistuksen hillitsijänä. Suosittelen lämpimästi, ellei se ole jo ennestään tuttu.

Murena, en ole kokeillut Lyricaa. Onko se bentsodiatsepiini vai masennuslääke? Käytän toisinaan Oxaminia, mutta yleensä vain öisin, sillä se vetää ihan tyrmään.

En saanut päivän aikana viestiä ohjaajalta, joten hän ei kai saanut lääkäriä kiinni. Huomenna ehkä sitten. Koululta sen sijaan sain utelun, miten työni etenevät, kun minua ei ole näkynyt. Perässä muistutus siitä, että tekstauksen ja somistuksen suoritusten pitää olla perjantaina koossa. En uskaltanut vastata. Huomenna sekin sitten. En yhtään tiedä, mitä nyt tapahtuu.

Bändiharjoitukset menivät tänään melko mukavasti, ja oloni oli keveämpi kotiin ajellessani kuin menomatkalla. Illemmalla on silti ahdistanut. Tunnen itseni niin pieneksi. Kumpa olisinkin niin pikkuruinen, että mahtuisin jonkun taskuun.

Lienee aika siirtyä vauvailemaan tuonne peiton alle Turo-koira kainalossa. Ehkä kasvan yön aikana mystisesti aikuiseksi. Onhan niin ennenkin käynyt.

Rauhallisen yön toivotukset Kaija Koon kauniin kappaleen myötä:
https://www.youtube.com/watch?v=k3bmsIkbEYs

Lyrica ,eli pregabaliini, on epilepsialääke, jolla hoidetaan myös yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja neuropaattista kipua.

Tästäkään päivästä ei voine sanoa muuta kuin "voi itku". Ahdistuneisuus on hirveää. En pysty tekemään oikein mitään täällä kotona. Lähetin juuri opettajalleni ympäripyöreän sähköpostin ja pelkään hänen soittavan minulle.

Iltapäivällä on onneksi kuntoutusta. Sinne saan mennä sellaisena kuin olen, sitä minulle on ainakin toisteltu. Pelkään, ettei minua jakseta, jos olen oma rasittava itseni.

Ohjaaja, lääkäri eikä sosiaalityöntekijä ole ottanut yhteyttä, joten oletan, että ketju on katkennut johonkin kohtaan. En tosin ymmärtänytkään, mitä apua lääkärin soitosta koululle voisi olla. Opiskeltavahan minun joka tapauksessa on.

Voimaton olo.

Lisäys: Murena, saattaa olla, ettei minulle kovin helpolla kokeiltaisi epilepsialääkkeisiin luettavaa lääkettä, sillä sairastan epilepsiaa ja väärä lääkitys saattaisi sekoittaa hoitotasapainon tyystin. Juuri oli puhetta lääkärin kanssa siitä, ettei ahminnan hillintään tarkoitettua Topimax-epilääkettä kannata em. syystä kokeilla. Kiitos kuitenkin vinkistä!

Ahdistus on pirullinen olotila. Oireet ovat moninaiset ja ahdistuskokemus monin tavoin henkilökohtainen. Et sinä ainakaan kirjoitteluissasi ole mitenkään rasittava. Tuli mieleeni yksi kysymys. Oletko ahdistunut jostain menneestä tai tulevasta asiasta tai tapahtumasta, vai onko asia kuten minulla, niin että ahdistun automaattisesti ilman mitään järkevää syytä?

Statisti

Lyricalla voi paino nousta.....Ikävä sivuvaikutus. Sain Lyricaa neuropaattiseen kipuun. Otin tarvittaessa. Ei noussut paino sillä tavalla. Kipu hävisi taivaan tuuliin....