Vs: R a j a t i l a t

Trisse To Syys 10, 2009 2:26 am

Kerron heistä kanssakurssilaisena eikä minun mielenkiintoni kohde ole heidän psykodynamiikkansa vaan virallinen diagnoosi. Lakkaa muutenkin perässäni kulkeminen ja arvostelu - käyt hermoon kohta.

Pertti Luukkonen To Syys 10, 2009 2:28 am

minätäällä kirjoitti:on laaja-alaisesti käytetty ja luutunut defenssi, niin onhan se oire sekin silloin, kai?

Tavallaan. Mutta oire on kompromissi vietin ja defenssin välillä. Jos defenssi pitää, on angst poissa, jolloin mukana ei ole oireeseen liittyvää tuskaa.
-.

eliö To Syys 10, 2009 2:30 am

-
Empiirisessä otoksessani esiintyy myös runsaasti pelkoja; bakteereita, julkisia liikennevälineitä, julkisia paikkoja yleensä, sosiaalisia tilanteita jne. jne. Tässä yhteydessä ne minusta kuuluvat häiriöön, ovat sen oireita. Ajattelen niin siksi, että syyt juontuvat ymmärrykseni mukaan siitä mistä epävakauskin. Tiedä sitten miten metsään menee.

Onko Pertillä jotakin määritelmää, mikä on persoonallisuuden piirre ?

Pertti Luukkonen To Syys 10, 2009 3:00 am

-
16 PF

(1949, 1956; suomeksi 1981), Sixteen Personality Factor Questionnaire, Cattell 16 PF, Cattellin esittämä persoonallisuuden piirteiden faktori-testi, ”terveen ihmisen MMPI".
.
16 PF:n dimensiot:

A syrjäänvetäytyvä – ulospäin suuntautunut
B heikkolahjainen – älykäs
C tunnevaltainen – tunnekypsä
E alistuva – dominoiva
F synkkä – innostuva
G ailahteleva – tunnontarkka
H ujo – rohkea
I itsepäinen – sensitiivinen
L luottavainen – epäluuloinen
M sovinnainen – epäsovinnainen
N yksinkertainen – hienostunut
O varma – epävarma
Q1 konservatiivinen – kokeilunhaluinen
Q2 riippuvainen – itseriittoinen
Q3 kontrolloimaton – itsekontrolli
Q4 rauhallinen – jännittynyt

Lisäksi saadaan sekundaari-faktoreita, mm. Q I introversio vs. ekstraversio; Q II alhainen ahdistuneisuus vs. korkea ahdistuneisuus; Q III pehmeys vs. kovuus; Q IV alistuvuus vs. riippumattomuus.
-

Gyver To Syys 10, 2009 3:13 am

eliö kirjoitti:
Trisse kirjoitti:Mutta on yksilöllistä se mikä tuottaa kenellekin välitöntä tyydytystä - esim. siivoaminen ja työnteko/opiskelu toisille ja toisille ei. Niinpä jos pystyykin johonkin on hankala sanoa pystyykö siihen koska pystyy välitöntä tyydytystä ylläpitämättömiin vai tekeekö niitä siksi että saakin niistä välitöntä tyydytystä tavalla tai toisella.

Joo, kyllä. Ajattelin sitä, että empiirisestä otoksestani hyvin korkealla prosentilla on ongelma jonkun/joidenkin asioiden kanssa ja tulkitsen sen merkiksi kyvyttömyydestä ylläpitää välitöntä tyydytystä tuottamatonta toimintaa. Usein kyse on opiskelusta, siivouksesta ym. arkiaskareista. Yksilöllistä on, joku voi olla suorastaan pakkoneuroottinen siivoaja, mutta ei kykene opiskelemaan. Tulkintani oikeellisuudesta en ota vastuuta.

Hyviä ajatuksia teillä molemmilla, tosin tuota Trissen viimeistä lausetta joutuu lukemaan useammankin kerran että siitä ottaa jotain selvää.

Heittäisin tähän hatusta sellaisen ajatuksen, että häiriöinen ihminen kykenee tekemään sellaisia asioita jotka hän on oppinut tekemään 'automaattisesti' eli rutiininomaisesti, eli ettei kyseisien toimintojen tekemiseen tarvitse käyttää henkisiä ponnisteluita, paneutumista ,keskittymiskykyä,kärsivällisyyttä tjms. Muiden toimintojen tekeminen on kohtuuttoman työlästä, jopa lähes mahdotonta.

Ihminen nyt yleensäkin saa tyydytystä tehdessään jotain jota kykenee tekemään, tekeminen itsessään siis tyydyttää. 'Tyydytys' sana harhaanjohtaa oire-4:ssa.

eliö kirjoitti:
Pertti Luukkonen kirjoitti:
Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

4 ( 4) Vaikeutta ylläpitää toimintaa, joka ei tuota välitöntä tyydytystä. (Ei DSM:ssä)

Tämä vaikuttaisi olevan kuitenkin erittäin yleinen oire epävakailla. Lähes, joskaan ei aivan, kaikilla tietämilläni.

Taitaa olla varsin yleistä myös muilla persoonallisuushäiriöisillä, ei ainoastaan epävakailla.

Tuo oire-4 on mielestäni selkeästi häiriöön välittömästi liittyvä oire ja vieläpä toimintakykyä rajoittava sellainen. (muttei välttämättä persoonallisuushäiriöön)

Viittaus oire-4:seen löytyy myös skitsofreniasta:
"Huonoon ennusteeseen liitetään usein:
* sairastumista edeltävä huono toiminnantaso" (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Skitsofrenia )
Eli jos ihminen ei ole saanut monia toimintataitoja rutinoitua ennen sairastumistaan, on niinsanotusti kusessa. Skitsofreniadiagnoosin saa erityisesti sellainen ihminen, jonka vuorovaikutustaidot eivät ole kehittyneet.

Pohjimmiltaan samaa sairautta sairastavat ihmiset voivat ilmentää aivan erilaisia oireita sairastumishetken kehitystasostaan riippuen. Tämä tekee diagnosoinnista varsin vaikean tehtävän.

Luukkoselle: Tuo persoonallisuuspiirrelista on minulle varsin hyödyllinen, kiitos siitä. Missäs on piirre röyhkeä ja sen vastakohta joka on siis mikä?

HeppuHej To Syys 10, 2009 3:27 am

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
16 PF

(1949, 1956; suomeksi 1981), Sixteen Personality Factor Questionnaire, Cattell 16 PF, Cattellin esittämä persoonallisuuden piirteiden faktori-testi, ”terveen ihmisen MMPI".
.
16 PF:n dimensiot:

A syrjäänvetäytyvä – ulospäin suuntautunut
B heikkolahjainen – älykäs
C tunnevaltainen – tunnekypsä
E alistuva – dominoiva
F synkkä – innostuva
G ailahteleva – tunnontarkka
H ujo – rohkea
I itsepäinen – sensitiivinen
L luottavainen – epäluuloinen
M sovinnainen – epäsovinnainen
N yksinkertainen – hienostunut
O varma – epävarma
Q1 konservatiivinen – kokeilunhaluinen
Q2 riippuvainen – itseriittoinen
Q3 kontrolloimaton – itsekontrolli
Q4 rauhallinen – jännittynyt

Lisäksi saadaan sekundaari-faktoreita, mm. Q I introversio vs. ekstraversio; Q II alhainen ahdistuneisuus vs. korkea ahdistuneisuus; Q III pehmeys vs. kovuus; Q IV alistuvuus vs. riippumattomuus.
-

Jos sallitaan pikkuinen kritiikki noihin kallonkutistusmatriiseihin, niin eikö syrjäänvetäytyvä, alistuva ja ujo ole päällekkäisiä ominaisuuksia ainakin osittain?

Trisse To Syys 10, 2009 3:44 am

HeppuHej kirjoitti:Jos sallitaan pikkuinen kritiikki noihin kallonkutistusmatriiseihin, niin eikö syrjäänvetäytyvä, alistuva ja ujo ole päällekkäisiä ominaisuuksia ainakin osittain?

Hyvä huomio. Juuri siksi piirreteoriasta onkin pitkälti luovuttu.

eliö To Syys 10, 2009 12:54 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
16 PF

(1949, 1956; suomeksi 1981), Sixteen Personality Factor Questionnaire, Cattell 16 PF, Cattellin esittämä persoonallisuuden piirteiden faktori-testi, ”terveen ihmisen MMPI".
.
16 PF:n dimensiot:

Hyödyttömiä. Ehkäpä nuo terveellä ihmisellä todella ovat persoonallisuuden piirteitä, epävakaalla ne ovat oireita (poislukien heikkolahjaisuus-älykkyys). Vaihtelevat tilanteiden (roolien) mukaisesti (ja parantuvat).

Gyver kirjoitti:
Heittäisin tähän hatusta sellaisen ajatuksen, että häiriöinen ihminen kykenee tekemään sellaisia asioita jotka hän on oppinut tekemään 'automaattisesti' eli rutiininomaisesti, eli ettei kyseisien toimintojen tekemiseen tarvitse käyttää henkisiä ponnisteluita, paneutumista ,keskittymiskykyä,kärsivällisyyttä tjms. Muiden toimintojen tekeminen on kohtuuttoman työlästä, jopa lähes mahdotonta.

No ei. Minulla on esimerkiksi mielettömän vahva rutiini siivoamiseen, opeteltu 8-vuotiaasta asti joka ikinen päivä, ja ruuanlaittoon joka aloitettu muutamaa vuotta myöhemmin. Silti en kykene juuri lainkaan ylläpitämään noita toimia. Opiskelemaan pystyn aineita joista olen kiinnostunut, mutta jos pitäisi opetella jotain tylsää, ei onnistu. Enkä tarkoita että se on hankalaa, vaikeaa ja epämiellyttävää. Tarkoitan että se on täysin mahdotonta. Asiat joista olen kiinnostunut, niihin voin pistää määrättömät määrät henkistä ponnistelua, paneutumista, keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä, mitä vain.

Pertti Luukkonen To Syys 10, 2009 3:34 pm

t y p o|lo g i a

(kr. typos tyyppi, logos oppi), t y y p p i o p p i, erityisesti persoonallisuuspsykologiassa käytetty lajittelu (enemmän tai vähemmän ”puhtaisiin” ideaali-)tyyppeihin jonkun tai joidenkin (mahdollisesti alla olevien) perusominaisuuksien pohjalta. Tällaisia ovat mm. antiikin temperamentit, psykoanalyysin libidinaaliset tyypit ja jungilainen typologia. Välillä on ajateltu tietyn ruumiin konstituution vastaavan tiettyä karaktääriä – mm. 1920-luvulla Kretcshmer ja 1940-luvulla Sheldon – mutta saadut korrelaatiot eivät ole osoittautuneet pitäviksi.

Edistyneempää typologiaa edustavat faktorianalyysillä saadut persoonallisuuden kuvaukset, mm. Cattellin 16PF, Big Five (NEO) ja Eysenckin Giant Three (PEN), joissa ihminen sijoittuu tiettyyn kohtaan bipolaarisella faktorilla.

Tässä ketjussa on esitetty 16 PF ja Big Five, ja erityisesti Big Five tuntuu käyvän vahvana. Näistä ei mitenkään ole luovuttu, ja. niistä saa tieteellisesti hyvän mutta usein varsinkin kliinisessä käytössä hyödyttömän kuvan persoonallisuudesta, koska kyseessä ei ole "syväkuvaus".

Piirteet voivat korreloida keskenään tai sitten ei (tällä on vain niukasti relevanssia saadun tuloksen "hyvyyteen"). Nimen omaan Cattellin piirteet korreloivat, koska fakstoriratkaisussa on käytettä vinoa eli obliikkia rotaatiota. Ennen suosittiin suoraa eli ortogonaalista rotaatiota (esimerkiksi varimaxia), jolloin saadut ratkaisut eivät korreloineet.
-.

Gyver To Syys 10, 2009 4:30 pm

eliö kirjoitti:No ei. Minulla on esimerkiksi mielettömän vahva rutiini siivoamiseen, opeteltu 8-vuotiaasta asti joka ikinen päivä, ja ruuanlaittoon joka aloitettu muutamaa vuotta myöhemmin. Silti en kykene juuri lainkaan ylläpitämään noita toimia. Opiskelemaan pystyn aineita joista olen kiinnostunut, mutta jos pitäisi opetella jotain tylsää, ei onnistu. Enkä tarkoita että se on hankalaa, vaikeaa ja epämiellyttävää. Tarkoitan että se on täysin mahdotonta. Asiat joista olen kiinnostunut, niihin voin pistää määrättömät määrät henkistä ponnistelua, paneutumista, keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä, mitä vain.[/size]

Painotan tässä sitä 'automaattisuutta'. Esimerkki:
"Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa auton ajamista. Taitava kuljettaja ajaa kuin transsissa, usein tiedostamatta ajavansa. Ajon päätyttyä tietoinen mieli voi havahtua huomaamaan kuljettajan saavutettua määränpäähänsä. Juuri ajamista opettava henkilö taas on tuskallisen tietoinen ajamisen joka motorisesta alitehtävästä." (Pöllitty tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedostumaton )
Oletko oppinut siivoamisen noin 'automaattiseksi'?
Toinen huomionarvoinen asia: Keksit varmaan sellaisiakin asioita, joita sinua kiinnostaisi tehdä, mutta et kykene, koska [laita syy tähän]?

Minäkin haluan tuollaisen 'minä en pysty tekemään mitään mikä ei ole kivaa'-diagnoosin, haluaa, haluaa haluaa!!!
Mitä sille lääkäritädille oikein pitää sanoa? Smile

eliö To Syys 10, 2009 9:05 pm

Gyver kirjoitti:
eliö kirjoitti:Minulla on esimerkiksi mielettömän vahva rutiini siivoamiseen,

Painotan tässä sitä 'automaattisuutta'. Esimerkki:
"Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa auton ajamista. Taitava kuljettaja ajaa kuin transsissa, usein tiedostamatta ajavansa.
Oletko oppinut siivoamisen noin 'automaattiseksi'?

Tuo että kuski ajaa 'transsissa' on ns. hyvälaatuista dissosiaatiota, jota esiintyy kaikilla. Automaattisuus ajamisessa koskee auton hallintaa ja ehkä tilanteiden lukemistakin, mutta yleensä siinä kuitenkin ollaan mukana myös tietoisesti. Se olisi ainakin toivottavaa, koska muu on vaarallista. Mutta joo, eiköhän minulla ole vastaavassa määrin automatisoituneet liikemallit siivoamiseen. Veikkaan että olen yhäkin toistanut niitä tehtäviä aika paljon enemmän kuin ajamista, vaikka sitäkin on tehty kauan. Auton ajamisen automatisoituminen ei vie kovinkaan pitkää aikaa, joten tuskinpa siivoamisenkaan.

Gyver kirjoitti:Toinen huomionarvoinen asia: Keksit varmaan sellaisiakin asioita, joita sinua kiinnostaisi tehdä, mutta et kykene, koska [laita syy tähän]?

Toki ja aiemmin niitä on ollut vielä paljon enemmän. Syyt juontuvat erilaisista peloista.

Gyver kirjoitti:Minäkin haluan tuollaisen 'minä en pysty tekemään mitään mikä ei ole kivaa'-diagnoosin, haluaa, haluaa haluaa!!!
Mitä sille lääkäritädille oikein pitää sanoa?

No, minä kyllä toivoisin mieluummin olevani terve. Lamaantuminen ja kyvyttömyys hoitaa arkiasioita tulee hirvittävän kalliiksi rahallisesti ja mikä pahempaa, se haittaa elämää suunnattomasti. Jokainen masisdiagnoosilla joskus sängynpohjalla maannut osaa varmaan kuvitella kuinka hauskaa olisi, jos lamaantuminen jatkuu vuodesta toiseen. Loputtomasti.

Jotakuta saattaa kiinnostaa kun mainitsin asiasta aiemmin, haastattelin meidän lääkäriä ja diagnostisesti olen keskivaikea, koska olen kyennyt käymään töissä. Psykodynaamisessa mielessä olen vaikea tapaus kun olen sekaisin kuin seinäkello. Mukavaa.
-

Gyver Pe Syys 11, 2009 12:32 am

eliö kirjoitti:
Gyver kirjoitti:Minäkin haluan tuollaisen 'minä en pysty tekemään mitään mikä ei ole kivaa'-diagnoosin, haluaa, haluaa haluaa!!!
Mitä sille lääkäritädille oikein pitää sanoa?

No, minä kyllä toivoisin mieluummin olevani terve. Lamaantuminen ja kyvyttömyys hoitaa arkiasioita tulee hirvittävän kalliiksi rahallisesti ja mikä pahempaa, se haittaa elämää suunnattomasti. Jokainen masisdiagnoosilla joskus sängynpohjalla maannut osaa varmaan kuvitella kuinka hauskaa olisi, jos lamaantuminen jatkuu vuodesta toiseen. Loputtomasti.

Juu, olisin minäkin mielelläni terve. Ajattelin tuossa sitä, että olisi varsin kätevää jos olisi oikein lääkärin lupa jättää kaikki tylsät asiat tekemättä. Smile

eliö kirjoitti:Jotakuta saattaa kiinnostaa kun mainitsin asiasta aiemmin, haastattelin meidän lääkäriä ja diagnostisesti olen keskivaikea, koska olen kyennyt käymään töissä. Psykodynaamisessa mielessä olen vaikea tapaus kun olen sekaisin kuin seinäkello. Mukavaa.

Mikähän noista diagnostisista kriteereistä vastaa tuota 'sekaisin kuin seinäkello'-oiretta? Olisiko se tuota vakavaa dissosiatiivista oireilua?

"Dissosiatiivisuus on yksilön kyvyttömyyttä yhdistää ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi."
(Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiaatio_%28psykologia%29)

eliö Pe Syys 11, 2009 12:49 am

Gyver kirjoitti:Ajattelin tuossa sitä, että olisi varsin kätevää jos olisi oikein lääkärin lupa jättää kaikki tylsät asiat tekemättä.

Se on todellakin hauskaa vain teoriassa. Tuskin kukaan pystyy ottamaan sitä asenteella 'kiva kun nyt mulla on oikein lääkärin lupa olla tekemättä mitään tylsää' eiköhän se kumminkin mene sinne itsensä syyttelyn ja piiskaamisen puolelle. Sen lisäksi että se todellakin on koko elämää vakavasti haittaava oire. Valitettavasti minun huumorintajuni ei millään yllä näkemään siinä mitään hauskaa.

Mikähän noista diagnostisista kriteereistä vastaa tuota 'sekaisin kuin seinäkello'-oiretta? Olisiko se tuota vakavaa dissosiatiivista oireilua?

Tuo on IDSCMD XIV -diagnoosiluokituksen mukainen yhdistelmä kaikista oireista. Minusta se oikein hieno tapa ilmaista sataviisikymmentämiljoonaa erilaista oiretta yhdellä lauseella.

Kyse oli muutaman minuutin ex-tempore haastattelutilanteesta, joten kovin syvälistä analyysia en saanut irti. Lähinnä puhe oli hyvin voimakkaista negatiivisista sisäistyksistä jotka aikaansaavat kaikenlaista oireilua.

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 5:50 am

-
BPD: Piirteitä vai oireita?

Michael H. Stone (2005: 202) esittää, että rajatilapersoonallisuushäiriön (borderline personality disorder, BPD) itemeistä vain kolme olisi "todellisia" persoonallisuuden piirteitä (trait), nimittäin numerot 4, 6 ja 8. Käsitys vaikuttaa merkilliseltä. Seuraavassa käsittelen osioita myös tältä kannalta.

Ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvä läpitunkeva epävakauden malli (pattern) ja tuntuvaa impulsiivisuutta. Alkaa varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja esiintyy monissa yhteyksissä ainakin viidellä seuraavista tavoista.

1 Hylkääminen. (O)
Kyseessä on pikemminkin oire kuin piirre, varsinkin kun hylkäämisen välttäminen implikoi acting outia eli ageerausta.

2 Epävakaat ja ekstreemit ihmissuhteet. (O, P).
Kenties tätäkin voi pitää kernaammin oireena, kun kyseessä on ekstra- persoonallinen käyttäytymistapa, joka kuitenkin implikoi splitiä persoonallisuudessa.

3 Identiteettihäiriö (P).
Keskeinen kriteeri, selvästi piirre.

4 Itselle vahingollinen impulsiivisuus (O).
Impulsiivisuus on oire, acting out ja myös acting in, jos näin halutaan sanoa.

5 Toistuva suisidaalisuus (O).
Acting in -oire.

6 Affektiivinen epävakaus (P).
Persoonallisuuden piirre. Syklotymia oli DSM:ssä persoonallisuushäiriönä vuonna 1952 (DSM-I) ja 1968 (DSM-II).

7 Tyhjyyden tunnot. (P)
Persoonallisuuden piirre.

8 Suuttumus ja sen hallinta. (O)
Acting -out ja impulsiivinen oire.

9 Ohimenevä paranoidisuus yms. (O)
Selvästi oire, varsinkin kun kyseessä on useimmiten lyhyt tai ohimenevä tila.

Täten oireita (O) olisi kuusi (tai viisi) ja piirteitä (P) kolme tai neljä.
-

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 6:19 am

Persoonallisuus dimensioina

(- -)
Toinen mahdollisuus olisi pitäytyä vanhoissa nimikkeissä ja ottaa niissä dimensionaalisuus käyttöön. Kuvaus olisi tällöin esimerkiksi seuraavanlainen: epäsosiaalinen 50 %, narsistinen 30 %, rajatila 20 %. Tai: anankastinen 60 %, estynyt 20 %. (Tällainen arviointi vaatii tietysti rautaista ammattitaitoa.)

Tämänkaltainen "optio" on itse asiassa ollut DSM:ssä jo alusta asti (1952) - poikkeuksena DSM-III (1980): (Liki) kaikki häiriöt on voitu luokitella mild, moderate tai severe (ym.). (DSM-I 1952: 14; DSM-III-R 1987: 3, 23 - 24; ym.). Tätä ei kuitenkaan ole käytetty, eikä edes noteerattu DSM-IV-TR "Plussassa" (2004).

Aiempi väärä tieto oli että "optio" olisi tullut vasta DSM-III-R:ään vuonna 1987.
-

Gyver Pe Syys 11, 2009 6:00 pm

eliö kirjoitti:
Gyver kirjoitti:Ajattelin tuossa sitä, että olisi varsin kätevää jos olisi oikein lääkärin lupa jättää kaikki tylsät asiat tekemättä.

Se on todellakin hauskaa vain teoriassa. Tuskin kukaan pystyy ottamaan sitä asenteella 'kiva kun nyt mulla on oikein lääkärin lupa olla tekemättä mitään tylsää' eiköhän se kumminkin mene sinne itsensä syyttelyn ja piiskaamisen puolelle. Sen lisäksi että se todellakin on koko elämää vakavasti haittaava oire. Valitettavasti minun huumorintajuni ei millään yllä näkemään siinä mitään hauskaa.

Minä pystyn asennoitumaan tuolla tavalla, ainakin suurimman osan ajasta. Siksi haluan että diagnoosiini sisältyisi tuo oire, huumorista ei ole kysymys. Hmm, onkohan asenteeni merkki siitä, että a)paranen vai b)häiriöidyn entistä enemmän?

eliö kirjoitti:
Gyver kirjoitti:
Mikähän noista diagnostisista kriteereistä vastaa tuota 'sekaisin kuin seinäkello'-oiretta? Olisiko se tuota vakavaa dissosiatiivista oireilua?

Tuo on IDSCMD XIV -diagnoosiluokituksen mukainen yhdistelmä kaikista oireista. Minusta se oikein hieno tapa ilmaista sataviisikymmentämiljoonaa erilaista oiretta yhdellä lauseella.

Nyt vihdoin ymmärrän, mitä tarkoitit sekaisin kuin seinäkellolla, on hieno tapa juu. Dissosiatiivinen oireilu on siis yksi osa sekaisin kuin seinäkelloutta.

Kuinkahan monta oiretta kaikkiaan olisi olemassa, sataviisikymmentämiljoonaa on aika paljon? Toisaalta ihmisen aivoissa on n. 100 miljardia hermosolua, kyllä sinne niitä häiriöitä mahtuu. No, tässä kai kuitenkin pohdiskelemme mielen puolta.

Kuinka monta vikaa (mielenvikaa) tarvitaan, jotta niistä kasautuu yksi mielenhäiriö? Varmaan useampi kuin yksi, kymmeniä ehkä, ehkä satoja.

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 6:07 pm

Gyver Pe Syys 11, 2009 6:35 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:Jotkut taas ovat käkikelloina

Keihin tuolla 'jotkut' viittaat?
Minkälainen tuo käkikellousominaisuus sitten on? Jos seinäkellot ovat sekaisin, niin käkikellot ovat varmaankin tyhjiä?

Kyllästynyt Pe Syys 11, 2009 6:50 pm

Gyver kirjoitti:Keihin tuolla 'jotkut' viittaat?
Minkälainen tuo käkikellousominaisuus sitten on? Jos seinäkellot ovat sekaisin, niin käkikellot ovat varmaankin tyhjiä?

Entä me jotka kukumme valveilla yökaudet?

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 7:28 pm

-
"Kännissä kuin käki."
-

Kyllästynyt Pe Syys 11, 2009 7:45 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
"Kännissä kuin käki."
-

"Varsinainen käenpoikanen"

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 7:51 pm

nakit silmillä ja perseet olalla?

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 8:01 pm

Kyltsi ja Pertti taas kiusaamassa muita projisoidessaan omia intohimojansa muihin!

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 8:10 pm

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 8:12 pm

Heh heh, liian vaikeita noi sanat mulle! No projisioikaamme.

Sponsored content

R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Laa-alainen defenssi oireena

Vs: R a j a t i l a t

16 PF

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Tyypit ja piirteet

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

BPD: Piirteitä vai oireita?

Tarkennus aiempaan

Häiriöistä

Jotkut taas ovat käkikelloina

Käkikellous

Kukkuu?

"Yökyöpeleitä"

Käenpesä

Voiko käellä olla...

Vs: R a j a t i l a t

Paremmin: projisioida

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t