Vs: R a j a t i l a t

Trisse Ti Syys 08, 2009 2:26 am

Rakkaustesti Lüscherissä. Olen monesti kysynyt. Miksi olet tuollainen - kiusaatko minua? Sad

eliö Ti Syys 08, 2009 3:26 am

Gyver kirjoitti:
(4) Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, päihteiden käyttö, holtiton ajaminen, ahmiminen)
-
Tässä kriteerissä on virhe. Sana 'Impulsiivisuus' pitää muuttaa toiseksi.

Noissa seksissä, ahmimisessa, työssä jne. kysymys on ymmärtääkseni pikemminkin siitä, että ihmisellä on vaikeuksia lopettaa aloittamansa toiminta. Riippuvuus voisi olla osuva sana, en ole varma tästä asiasta.

Ei. Impulsiivinen ahmiminen = ahmimiskohtaus. Impulsiivinen seksi = yhden yön suhteet. Ainakin minulle nuo tulevat nimenomaan 'kohtauksina', esim. normisti ajelen rauhallisesti enkä vaaranna sen enempää omaa kuin muidenkaan henkeä. Ja sitten tapahtuu jotain ja homma karkaa joksikin aikaa lapasesta. Ei sillä etteikö kontrolli ja varovaisuus pelaisi silloinkin, hivenen alentuneesti vain.

Gyver kirjoitti:
Antisosiaalisella ja vaativalla on se yhteistä että: Molemmat 'oppivat' piirteensä kasvuympäristössään: vaativa vaativilta(neuroottisilta) vanhemmilta, antisosiaalinen hyökkääviltä(???) vanhemmilta. Persoonallisuushäiriön tyyppi 'määräytyy' kasvuympäristön mukaan.

Tuskin määräytyy kasvuympäristön mukaan häiriön tyyppi. Jos ymmärrän oikein mitä tarkoitat 'hyökkäävillä' vanhemmilla, niin eiköhän sellaiset ole varsin suurella osalla epävakaista, joilla ei ole epäsosiaalista pers.häröä.

Pertti Luukkonen kirjoitti:-
Defenssien varhaisuus ja häiriöt,

Hieman keinotekoisia nämäkin, tai ainakin rankkoja yleistyksiä, kuten tavallisesti tapaa käydä kun yritetään laittaa monimutkaista asiaa hyvin pieneen tilaan. Tuota lukemalla voisi luulla että jaahas, rajatilaiset käyttää sitten vaan noita rajatilaisten defenssejä, mutta niinhän asia ei ole. Kaikista luokista löytyy jotain sopivaa, ihan myös niitä onnistuneita kuten huumoria defenssimielessä. Itse asiassa nuo myöhäisimmän sarakkeen epäonnistuneet tuntuvat olevan eniten näkyvillä tuntemissani epävakaissa.
-

Pertti Luukkonen Ti Syys 08, 2009 3:43 am

-
Deskriptiivinen diagnostiikka

Nykyisissa tautiluokituksissa – DSM-IV-TR (2000) ja ISD-10 (1992) – on käytössä deskriptiivinen diagnostiikka, DSM:ssä jo vuodesta 1980 (DSM-III) ja ICD:ssä vuodesta 1993 (DCR-10). Ote on epäteoreettinen ja epäetiologi nen ja merkkisysteemisesti operationalisoitu. Tämä parantaa reliabiliteettia mutta voi heikentää validiteettiä.

Merkkisysteemit ovat syrjäyttäneet kokonaan eurooppalaisen perinteen mukaisen psykopatologisen otteen, jossa häiriöitä tarkasteltiin enemmän hahmoina. Huonoimmillaan deskriptiivinen diagnostiikka on "idiootti"- diagnostiikkaa: diagnosoija koodaa kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit riippumatta kokonaisuudesta tai päällekkäisyydestä. Paranemisen tai toipumisen on syrjäyttänyt ilmaus "ei täytä (enää) diagnostisia kriteereitä"!
-

minätäällä Ti Syys 08, 2009 4:08 am

ei kai sitten käytä tuota idioottidiagnostiikkaa. Ruinasin kaksisuuntaisen diagnoosia itselleni sen jälkeen kun tein nettitestin, ja siinä tuli tulokseksi että voipi ollakin, ehkä.

Sitten innostuin testaamaan persoonallisuushäiriöitä netissä ja lueskelin kriteerejä kirjastakin ja olin vailla ainakin estynyttä ja riippuvaista (muistakin oli omasta mielestäni piirteitä), mutta ei antanut niitäkään diagnooseja. Ei kuulema voi diagnosoida, jos on joku muu häiriö ajankohtainen. Olenkin ihmetellyt, kun tukarilla niin monilla oli puolenkymmentä diagnoosia.

Nyt eläkkeellä niillä ei taida olla niin väliä, paitsi jos julkisella puolella ovat vääntämässä vakavamman diagnoosin kuin minulla nyt on.

Terapeutti totesi, ettei se diagnosointi niin yksinkertaista ole, että vaan lasketaan nuo kriteerit, että montako on. Ei ole koskaan käyttänyt mitään testejä, mutta katsoi kyllä niitä, joita tulostin netistä. Lähinnä Beckin masennustestiä näytin, muiden tuloksista taisin vain kertoa.

LISÄYS: Olishan se kiva tuommoinenkin maininta itsestä, ettei täytä enää diagnostisia kriteereitä.

Gyver Ti Syys 08, 2009 6:08 am

Mintska kirjoitti:Onko skitsofrenia vakavampi kuin tunne-elämän epävakaa persoonallisuus? Missä on taulukko, jossa kerrotaan, et mikä sairaus/häiriö on mitäkin vakavampi? Kiinnostaa vaan tietää.

Jos joku ei sattunut vielä huomaamaan, niin vakavuustaulukko löytyy Luukkosen Defenssien varhaisuus ja häiriöt -viestistä #122. (Ne häiriöt-rivit.) Mistäs Luukkonen olet tuon repäissyt?

Niitä defenssejä en vieläkään tajua.
Ajatus1: Defenssit ovat joitain sellaisia, joiden avulla rakennetaan toimiva mieli.
Ajatus2: Sana 'defenssi' on hyökkäyksen kohteena olleen ihmisen sanavalinta. Varsin harhaanjohtava.
Ajatus3: Sleep

(klo 2:01, parasta mennä nukkuun...)

Pertti Luukkonen Ti Syys 08, 2009 1:31 pm

-
Abraham, Karl (1924): A Short Study of the Development of the Libido, viewed in the Light of Mental Disorders. Alkuteos: Versuch einer Entwicklungsgeschichte der Libido auf Grund der Psychoanalyse seelischer Störungen. Kirjassa Selected Papers of Karl Abraham, M. D. (1907 - 1925). With an Introductory Memoir of Ernest Jones (1926) (pp. 13 - 45). Translated by Douglas Bryan and Alix Strachey. London: Maresfield Library, 1927, 1988. – 527 p.

Fenichel, Otto (1945): The Psychoanalytic Theory of Neurosis. London: Routledge, 1946, 1966. – x + 703 p.

Fenichel täydensi Abrahamia ja minä puolestani Fenicheliä lukuisten lähteiden pohjalta.

Pertti Luukkonen Ti Syys 08, 2009 1:45 pm

-
d e f e n s s i t

(Britanniassa defense, Yhdysvalloissa defence), minän suojautumiskeinot, -mekanismit, defenssi-dynamismit; signaali-ahdistuksen mobilisoimia automaattisia ja tiedostamattomia pääosin intrapsyykkisiä prosesseja, jotka suojaavat minuutta ahdistuneisuuden, häpeän ja syyllisyyden yms. kokemuksilta ("sopimattomat" ajatukset, tunteet, muistot yms.).

Pää-defenssejä ovat (yleinen) regressio (eri muodoissaan) sekä (primitiivisyys-järjestyksessä) kieltäminen, introjektio & projektio, tyhjäksitekeminen, eristäminen, identifikaatio ja torjunta. Lisä- tai apu-defenssejä ovat (aakkosjärjestyksessä) mm. acting out, arvonkielto, dissosiaatio, idealisaatio, kompensaatio, projektiivinen identifikaatio, rationalisaatio ja reaktionmuodotus. Välillä myös supressio ja minän rajoitus listataan defensseihin. Siirtymässä (dis-placement) on defensiivisiä puolia. Sublimaatio on ”onnistunut” defenssi siinä mielessä, että vietti ei salpaudu. Adaptiivinen prosessi on myös regressio egon palveluksessa.

Defenssit ilmenevät tavallisesti kombinoituneina ja yhdessä coping-keinojen kanssa (defenssit + coping = selviytymiskeinot), ja periaatteessa mitä tahansa psyykkistä toimintaa voi käyttää myös defensiivisesti. Ei kuitenkaan ole paikallaan nimetä esimerkiksi joissain erityisissä tilanteissa tapahtuvia mutkikkaita psyykkisiä prosesseja spesifeiksi defensseiksi yhdellä nimikkeellä, koska tällöin voitaisiin muodostaa kymmeniä "uusia" ad hoc -defenssejä, joilla ei ole defenssin ilmaiseman perusprosessin luonnetta.

Psykopatologiassa regressio on aina mukana, mutta tietyt defenssit liittyvät spesifimmin tiettyyn psykoseksuaaliseen vaiheeseen ja tiettyihin häiriöihin. Defenssin käsite tulee psykoanalyysistä. Freud käytti ilmaisua defenssi ensi kertaa vuonna 1894 kirjoituksessaan Die Abwehr-Neuropsychosen (S.E. I: 47). Klassinen teos on Anna Freudin Minän suojautumiskeinot ([1936] 1969). Suomeksi kattavin esitys on Luukkosen (2004) 50+ defenssiä.
-

minätäällä Ke Syys 09, 2009 1:58 am

on lueteltu tuommoisiakin kuin altruismi, autistinen fantasia, ennakointi, huumori, idealisaatio, itsehavainnointi, itsevarmuus, kaikkivoipaisuus, liittyminen toisiin, mitätöiminen, passiivinen aggressiivisuus, reaktionmuodostus, siirtäminen, suppressio, tunteen eristäminen, tyhjäksitekeminen, valittaminen ja tarjotun avun hylkääminen (help-rejecting complaining), ...

Jotkut noista ovat kyllä oudompia, en muista kaikkista ennen lukeneeni. Vaikka joku altruismi, itsehavainnointi tai tuo viimeinen, valittaminen ja avun hylkääminen.

Altruismi on selitetty niin, että henkilö omistautuu kohtaamaan toisten tarpeet kokiessaan oman sisäisen ristiriidan tai ulkoisen paineen. Kyseessä ei kuitenkaan ole uhrautuminen, joka on joskus tyypillistä reaktionmuodostukselle. Mielihyvä syntyy eräänlaisesta sijaiskärsimyksestä tai vastakaiusta, joka tulee toisilta.

En kyllä altruismia olisi defenssiksi arvannut. Siis siinäkö oma ristiriita jotenkin väistetään keskittymällä toisten tarpeisiin? Ja ihmetyttää tuokin mielihyvä, kun ei kai defenssit yleensä mielihyvää tuottamaan ole tarkoitettu vaan ahdistuksen torjuntaan?

helu Ke Syys 09, 2009 2:07 am

minätäällä kirjoitti:
En kyllä altruismia olisi defenssiksi arvannut. Siis siinäkö oma ristiriita jotenkin väistetään keskittymällä toisten tarpeisiin? Ja ihmetyttää tuokin mielihyvä, kun ei kai defenssit yleensä mielihyvää tuottamaan ole tarkoitettu vaan ahdistuksen torjuntaan?

No pikaluvulla.. mä tunnistan
Pahimpina aikoina mä saan "avun" siitä et keskityn jonkun lähiesen ongelmaan ja unohdan omani. Apu on ihan tarkoituksella lainausmerkeissä, tää on vaan mun yksi pakokeino

Pertti Luukkonen Ke Syys 09, 2009 2:18 am

-
Borderline personality disorder (BPD)

301.83 borderline personality disorderin symptomaattiset diagnostiset kriteerit (DSM-IV-TR, 2000: 710 ym.):

Ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvä läpitunkeva epävakauden malli (pattern) ja tuntuvaa impulsiivisuutta. Alkaa varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja esiintyy monissa yhteyksissä ainakin viidellä seuraavista tavoista (5+/9). (Suluissa vastaava ICD-10:ssä.)

1 Kiihkeitä yrityksiä välttää todellinen tai kuviteltu hylkääminen. (8) -

Huom! Älä sisällytä tähän suisidaalista käyttäytymistä tai itsen silpomista,
joka on kriteerissä 5.

2 Epävakaiden ja intensiivisten ihmissuhteiden malli (pattern), jolle on tyypillistä vaihtelut ihannoinnin ja vähättelyn ääripäiden välillä. (7)

3 Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä. (6)

4 Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, päihteiden käyttö, holtiton ajaminen, ahmiminen). (9) – Huom! Älä sisällytä tähän tähän suisidaalista käyttäytymistä tai itsen silpomista, joka on kriteerissä 5.

5 Toistuva suisidaalinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkat tai itsen silpominen. (9)

6 Affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (esimerkiksi intensiivinen jaksoittainen epämieluisuuden tunne, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin). (5)

7 Kroonisia tyhjyyden tuntoja. (10)

8 Asiaankuulumatonta voimakasta suuttumusta tai vaikeutta kontrolloida suuttumista (esimerkiksi toistuvaa äkkipikaisuutta, jatkuvaa vihaisuutta,
toistuvia tappeluita). (2, 3)

9 Ohimenevää stressiin liittyvää paranoidista ajattelua tai vakavaa
dissosiatiivista oireilua. (Ei ICD:ssä)

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

ICD-10:n (1992) F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (emotionally unstable personality disorder) jakaantuu kahtia: (1) F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi ja (2) F60.31 Rajatilatyyppi.

ICD-10:n (1992) F60.3 Tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden symptomaattiset diagnostiset kriteerit (DCR 1993: 125–127; Psykiatrian luokituskäsikirja 1997: 110–111).

F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi

A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.

B. Kohta A sekä seuraavista kohta 2 (taipumus riidellä) plus ainakin kaksi
muuta, yhteensä 3+/5.

1 Vahvaa taipumusta toimia hetken mielijohteesta miettimättä seurauksia.

2 Vahvaa taipumusta riidellä ja joutua konflikteihin muiden kanssa, varsinkin jos impulsiivisia toimia estetään tai niitä arvostellaan.

3 Alttiutta raivon ja väkivallan purkauksiin ja kyvyttömyyttä kontrolloida niitä.

4 Vaikeutta ylläpitää toimintaa, joka ei tuota välitöntä tyydytystä.

5 Epävakaa ja oikukas mieliala.

Yhteensä [1(2)+2 =] 3+/ 5.

F60.31 R a j a t i l a t y y p p i

A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.

B. Impulsiivisen häiriötyypin (F60.30) B-kohdista vähintään kolme (3+/5).
(Suluissa vastaava DSM-IV-TR:ssä.)

1 ( 1) Vahvaa taipumusta toimia hetken mielijohteesta miettimättä seurauksia. (Ei DSM:ssä)

2 ( 2) Vahvaa taipumusta riidellä ja joutua konflikteihin muiden kanssa,
varsinkin jos impulsiivisia toimia estetään tai niitä arvostellaan. (8)

3 ( 3) Alttiutta raivon ja väkivallan purkauksiin ja kyvyttömyyttä kontrolloida niitä. (8)

4 ( 4) Vaikeutta ylläpitää toimintaa, joka ei tuota välitöntä tyydytystä. (Ei DSM:ssä)

5 ( 5) Epävakaa ja oikukas mieliala. (6)

P l u s ainakin kaksi seuraavista (2+/ 5):

1 ( 6) Häiriintyneisyyttä ja epävarmuutta minäkuvassa, päämäärissä ja sisäisissä
pyrkimyksissä (mukaan lukien seksuaalisuus). (3)

2 ( 7) Taipumusta kietoutua intensiivisiin ja epävakaisiin suhteisiin, jotka johtavat tunne-elämän kriiseihin. (2)

3 (8) Liiallisia yrityksiä välttää hylkääminen. (1)

4 ( 9) Toistuvaa itsensä vahingoittamisen uhkaa tai itsensä vahingoittamista. (4, 5)

5 (10) Kroonisia tyhjyyden tuntoja. (7)

Yhteensä (3+/ 5) plus (2+/5), 5+/10.

V a s t a a v u u s v e r t a i l u:

DSM-IV-TR: 1. .2. .3. 4. .5. 6. ..7.. .8. ..9.. –. .–
ICD-10:...... 8. .7. .6. 9. .9. 5. .10 ..2,3. –. .1. .4

ICD-10:...... 1. .2. 3. .4. .5 .6 ..7. 8. ..9.. .10
DSM-IV-TR: – ..8. 8 ..–. .6 .3 ..2 .1 ..4,5. .7
-
________________________________________________________

Tulokset ovat suorastaan murskaavia toisen eduksi. Vai mitä tuumaatte?
-

Gyver Ke Syys 09, 2009 3:39 am

DSM-IV-TR:stä ja ICD-10:stä puuttuu oleellinen oire:

Toistuvaa itsensä henkistä(psyykkistä) vahingoittamista.

Pertti Luukkonen Ke Syys 09, 2009 4:03 am

Pertti Luukkonen Ke Syys 09, 2009 6:19 am

-
V a s t a a v u u s v e r t a i l u

DSM-IV-TR: 1. .2. .3. 4. .5. 6. ..7.. .8. ..9.. –. .–
ICD-10:...... 8. .7. .6. 9. .9. 5. .10 ..2,3. –. .1. .4

ICD-10:...... 1. .2. 3. .4. .5 .6 ..7. 8. ..9.. .10
DSM-IV-TR: – ..8. 8 ..–. .6 .3 ..2 .1 ..4,5. .7

Molemmat systeemit – DSM-IV-TR ja ICD-10 – ovat olennaisesti samantyyppisiä ja sisältävät samoja rajatilaan liitettyjä elementtejä (numeroinnissa DSM on lihavalla): identiteetin "kristallisoitumattomuus" (3, 6), mielialan epävakaus (6, 5), epävakaat ihmissuhteet (2, 7), tyhjyyden tunnot (7, 10) ja hylkäämisen välttäminen (1, 8).

Painotuseroja kuitenkin on: Aggressiot ja niiden hallinta ovat ICD:ssä kahdessa osiossa (2, 3), kun taas DSM kuittaa saman yhdellä (8). Suisidiin ja itsensä vahingoittamiseen liittyvät asiat ovat DSM:ssä kahdessa itemissä (4, 5), ICD:ssä yhdessä (9). (Täten ICD painottaa aggressioita "ulospäin", DSM "sisäänpäin".) Impulsiivistyyppinen lyhytjänteisyys on ICD:ssä noteerattu varsin vahvasti (1, 4), DSM:ssä ei ollenkaan tällaisessa yleisemmässä mielessä. (Sattaa olla, ettei tämä olekaan spesifisti rajatilaan liittyvä ominaisuus.)

Merkittävä ero on osio "mikropsykoosi", DSM:n no 9, joka tuli mukaan vasta vuonna 1994 (DSM-IV). Tätä ennen – vuonna 1980 (DSM-III) ja vuonna 1987 (DSM-III-R) – itemejä oli vain 8. – Mikropsykoosi puuttuu ICD:stä.

"Voittaja" on selvästi DSM: Sen kriteerit ovat rajatila-spesifimpiä. ICD:ssä "pääsee" rajatilaksi helpommin, ja lisäksi systeemi on koodaukseltaan sekava myös esitetty manuaaleissa epäselvästi. Sekavuuttaa lisää vielä kaksi epävakaata, joista impulsiivinen tyyppi voi erheellisesti käydä "täydestä" rajatilasta vaikka on oikeasti korkeintaan vain "pikkurajatila".

-

Pertti Luukkonen Ke Syys 09, 2009 8:26 pm

-
B P D r e v i s i t e d

DSM: Borderline personality disorder (BPD)

Ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvä läpitunkeva epävakauden malli (pattern) ja tuntuvaa impulsiivisuutta. Alkaa varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja esiintyy monissa yhteyksissä ainakin viidellä seuraavista tavoista.

1 Hylkääminen.

2 Epävakaat ja ekstreemit ihmissuhteet.

3 Identiteettihäiriö.

4 Itselle vahingollinen impulsiivisuus.

5 Toistuva suisidaalisuus.

6 Affektiivinen epävakaus.

7 Tyhjyyden tunnot.

8 Suuttumus ja sen hallinta.

9 Ohimenevä paranoidisuus yms.

Mitä sanotte kohdista 1 - 9: Onko kyseessä symptomi, oire, vai persoonallisuuden "piirre" (trait)?

-

minätäällä Ke Syys 09, 2009 11:15 pm

vaikka en tajua oireiden ja persoonallisuuden piirteiden eroa ollenkaan.

Minusta tuo hylkäämisen pelko selittyy sillä, että se tärkeä toinen, objekti, on aina rajatilaiselle itseä täydentävä toinen eli self-objekti, eli sitä ilman ei voi elää ja toimia. Semmoisen menettäminen uhkaa omaa olemassaoloa?

Epävakaat ja kiihkeät ihmissuhteet voisivat selittyä splitin käytöllä. Ihannointi ja pettymys vaihtelevat.

Jos identiteetti ei ole vielä muotoutunut, niin se mukautuu aina siihen tärkeään toiseen, joka kulloinkin on se self-objekti.

Jotenkin impulsiivisuus, suisidaalisuus, affektien epävakaus ja suuttumus ovat kaikki samaa epävakautta, sen erilaisia ilmenemismuotoja.

Tyhjyyden tunnot voisivat selittyä lapsuuden peilauksella: äidin katse onkin tyhjä eikä heijasta ylpeyttä ja iloa.

Kernberg selitti mikropsykoosit minän regressoitumisena autonomisten kehonosien tasolle. Ei puhunut paranoidisuudesta erityisesti.
Hypokondriset oireethan voi tulkita itseen suuntautuvaksi paranoiaksi, ja ne Kernberg mainitsi.

Tämmöisiä ajatuksia.

minätäällä Ke Syys 09, 2009 11:25 pm

että jos on sisäistänyt kovin ristiriitaisia kuvia primääriobjektista/objekteista ja vuorovaikutuksesta heidän kanssaan, niin eikö se selitä tuon epävakaisuuden oman identiteetin ja monen muunkin jutun suhteen?

eliö To Syys 10, 2009 12:07 am

Pertti Luukkonen kirjoitti:
Mitä sanotte kohdista 1 - 9: Onko kyseessä symptomi, oire, vai persoonallisuuden "piirre" (trait)?
[/size]-

Minä olen tänään sitä mieltä että kaikki ovat oireita, koska kyseessä on sairaus, josta voi parantua.
Tässä ei kaiketi ole ollut määritelmää sille, mikä on persoonallisuuden piirre ?

eliö To Syys 10, 2009 12:15 am

Pertti Luukkonen kirjoitti:
Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

4 ( 4) Vaikeutta ylläpitää toimintaa, joka ei tuota välitöntä tyydytystä. (Ei DSM:ssä)

Tämä vaikuttaisi olevan kuitenkin erittäin yleinen oire epävakailla. Lähes, joskaan ei aivan, kaikilla tietämilläni.

Trisse To Syys 10, 2009 12:28 am

eliö kirjoitti:
Pertti Luukkonen kirjoitti:
Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus

4 ( 4) Vaikeutta ylläpitää toimintaa, joka ei tuota välitöntä tyydytystä. (Ei DSM:ssä)

Tämä vaikuttaisi olevan kuitenkin erittäin yleinen oire epävakailla. Lähes, joskaan ei aivan, kaikilla tietämilläni.

Mutta on yksilöllistä se mikä tuottaa kenellekin välitöntä tyydytystä - esim. siivoaminen ja työnteko/opiskelu toisille ja toisille ei. Niinpä jos pystyykin johonkin on hankala sanoa pystyykö siihen koska pystyy välitöntä tyydytystä ylläpitämättömiin vai tekeekö niitä siksi että saakin niistä välitöntä tyydytystä tavalla tai toisella.

minätäällä To Syys 10, 2009 12:59 am

on laaja-alaisesti käytetty ja luutunut defenssi, niin onhan se oire sekin silloin, kai?

eliö To Syys 10, 2009 1:20 am

Trisse kirjoitti:Mutta on yksilöllistä se mikä tuottaa kenellekin välitöntä tyydytystä - esim. siivoaminen ja työnteko/opiskelu toisille ja toisille ei. Niinpä jos pystyykin johonkin on hankala sanoa pystyykö siihen koska pystyy välitöntä tyydytystä ylläpitämättömiin vai tekeekö niitä siksi että saakin niistä välitöntä tyydytystä tavalla tai toisella.

Joo, kyllä. Ajattelin sitä, että empiirisestä otoksestani hyvin korkealla prosentilla on ongelma jonkun/joidenkin asioiden kanssa ja tulkitsen sen merkiksi kyvyttömyydestä ylläpitää välitöntä tyydytystä tuottamatonta toimintaa. Usein kyse on opiskelusta, siivouksesta ym. arkiaskareista. Yksilöllistä on, joku voi olla suorastaan pakkoneuroottinen siivoaja, mutta ei kykene opiskelemaan. Tulkintani oikeellisuudesta en ota vastuuta.

Trisse To Syys 10, 2009 2:02 am

Oletko ihan vertaillut muihin mielenterveysongelmaisiin? Olin kerran ahdistuksenhallintakurssilla jossa useimmat muut olivat paniikkihäiriöisiä eivätkä useimmat pystyneet lukemaan taikka kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä (siivous kai onnistui tai ainakaan siitä ei ollut puhetta).

Pertti Luukkonen To Syys 10, 2009 2:07 am

Trisse kirjoitti:Oletko ihan vertaillut muihin mielenterveysongelmaisiin? Olin kerran ahdistuksenhallintakurssilla jossa useimmat muut olivat paniikkihäiriöisiä eivätkä useimmat pystyneet lukemaan taikka kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä (siivous kai onnistui tai ainakaan siitä ei ollut puhetta).

Eihän paniikkihäiriöisyys ole tuollaista.
-

Trisse To Syys 10, 2009 2:09 am

Jaa, niin he kuitenkin sanoivat etteivät pysty lukemiseen keskittymään eikä julkisilla liikkuminen onnistu. En osannut ihan samaistua kun omat ongelmat on eri alueilla.

Pertti Luukkonen To Syys 10, 2009 2:23 am

Sponsored content

R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Deskriptiivinen diagnostiikka

Minun terapeuttini...

Vs: R a j a t i l a t

Lähteet

D e f e n s s i t

Tuossa psykiatrian kirjassa...

Vs: R a j a t i l a t

V e r t a i l u: D S M ja I C D

Vs: R a j a t i l a t

Miten sen toteat?

Vastaavuusvertailu

BPD revisited: oire vai piirre?

Muutamia kommentteja,...

Vielä lisäys...

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Jos tuo persoonallisuuden piirre...

Vs: R a j a t i l a t

Vs: R a j a t i l a t

Väärin!

Vs: R a j a t i l a t

Foobisia

Vs: R a j a t i l a t