Vs: Alitajunta, tietoisuus ja muuta mukavaa

ve Pe Syys 11, 2009 1:02 pm

Niin, on toiminnallisia muistojakin. Joo. Muistaa ruumiillaan, tai jotain sellaista.

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 1:05 pm

ve, joo hyvä lisäys! Miten motoriikka ja koordinaatiokyky kehittyy? Enpä ole kysymykseen perehtynyt.

HeppuHej Pe Syys 11, 2009 1:53 pm

Hermiitti kirjoitti:ve, joo hyvä lisäys! Miten motoriikka ja koordinaatiokyky kehittyy? Enpä ole kysymykseen perehtynyt.

Minusta ne ovat harjoittelun tulosta. Onko sitten esimerkiksi kävely tai polkupyörällä ajo tiedostamatonta, kun sen on oppinut? Ilmeisesti on.

Tapahtuuko kävelyyn tarvittavien lihasten käskytys aivoissa vai onko toiminta niin automaattista, että päätökset tehdään alemmalla tasolla esim selkäytimessä?

Hengitys ja sydämen toiminta on tiedostamatonta. Hengitystä voidaan jossain määrin säädellä tietoisesti, mutta ei loputtomiin. Väitetäänpä jonkun pystyvän jättämään muutaman sydämenlyönninkin väliin tietoisesti. Pitäneekö paikkansa?

Sydän saattaa pompottaa jonkun aikaa, vaikka se on otettu pois rinnasta. Tapahtuuko sydämen "käskytys" itse sydänlihaksessa?

Jalka oikenee, kun lääkäri kopauttaa kumivasaralla polveen. Onko reaktio tiedostamaton?

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 2:31 pm

eliö kirjoitti:-
Missäs trauma-amnesian hävittämät muistot ovat, tiedostamattomassako ?

Trauma-amnesian muistot ovat dynaamisessa tiedostamattomassa eli piilotajunnassa, josta niitä ei saa esiin tahdolla, vaikka haluaisi, vaan tarvitaan systemaattista työskentelyä.
-

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 2:43 pm

ve kirjoitti:Niin, on toiminnallisia muistojakin. Joo. Muistaa ruumiillaan, tai jotain sellaista.

Ei ole "solumuistia" yms; kaikki on aivoissa.

Kyllästynyt Pe Syys 11, 2009 2:48 pm

Eilen tuli Teemalta tällainen:

Pelon kätketyt kasvot
Asiaohjelma

Teema to 10.9.2009 klo 21:00 - 21:55
New Yorkin terrori-isku 9.11.01 avasi uuden pelon aikakauden. Ohjelma tutkii kolmen henkilön kokemusten kautta pelon fysiologiaa ja psykologiaa. Miten trauma vaikuttaa aivoihin, mikä on muistin merkitys pelkojen hoidossa?

Mielenkiintoinen ohjelma, katsoiko kukaan muu?

ve Pe Syys 11, 2009 3:02 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:
Ei ole "solumuistia" yms; kaikki on aivoissa.

No, mutta toisaalta aivot eivät ole irrallaan ruumiista. Liikemuistoja? "Miten tehdä, muistoja"? Muistoja siitä, miten osallistua johonkin?

Sellaisia muistoja, että kun tulee tietynlainen tilanne, reagoi kuten on aiemmin reagoinut sellaisessa, mutta ei tiedä, miksi.

Puhutaan myös implisiittisestä ja eksplisiittisestä muistista.

ve Pe Syys 11, 2009 3:09 pm

HeppuHej kirjoitti:
Tapahtuuko kävelyyn tarvittavien lihasten käskytys aivoissa vai onko toiminta niin automaattista, että päätökset tehdään alemmalla tasolla esim selkäytimessä?

Vastasyntyneet osaavat ainakin osia kävelystä. Ne potkimisliikkeet, tai mitä ovatkin. Niissä jalkojen liike on samanlaista kuin käveltäessä.

http://www3.interscience.wiley.com/journal/119468559/abstract

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 3:13 pm

ve kirjoitti:Minä olen ymmärtänyt piilotajuisen (tai alitajunnan) erityisesti torjunnan kautta syntyväksi tiedostamattomaksi. Osaksi laajempaa tiedostamatonta, johon kuuluu lisäksi muutakin.

Kuten ajattelun perusstruktuureita, joita ei koskaan tule ajatelleeksi, eikä edes kykenisi ajattelemaan, mutta jotka eivät ole tiedostamattomia sen tähden, että niitten ajattelu olisi vastenmielistä, vaan siksi, että… noh… silmä, joka katsoo, ei voi nähdä silmää, joka katsoo. (Koettakaapa piirtää kuva silmästä, jonka näkökenttä ulottuu siihen itseensä -- pisteestä A ei voi katsoa pistettä A.)

Minusta ihmisyhteisöt ovat täynnä kaikenlaisia asioita, joita ei haluta nähdä, ja joista ei kommunikoida. Likaisina pidettyjä asioita. Sopimattomia. Minulla ei ole mitään varmaa kantaa siitä, onko esimerkiksi himo äitiä kohtaan kaikkia miehiä yhdistävä luvaton tarve, jota pidetään kaikkialla likaisena. Se mikä tuntuu kuitenkin selvältä, on että kaikkialla pidetään jotain (monia asioita) likaisena.

Noh, ehkä sellaiset asiat, joita pidetään likaisina, sitten valitsevat itse itsensä tiedostamattomaan, ja spesifimmin siihen alitajunta-osaan tiedostamattomasta. Ja pysyvät siellä.

Minuuden ytimiksi. Juurtumispaikaksi silmälle, joka ei voi nähdä itseään. Zero-point. Yhtenäisyyspiste. Liikkumaton, johon suhteessa liike tunnistetaan.

-
t o r j u n t a

r e|p r e s s i o (saks. Verdrängung), prosessi ja defenssi, jossa psyykkinen sisältö painuu tiedostamattomasti ja automaattisesti piilotajuiseen. Torjunta voi olla mm.

1) ad hoc -tyyppistä (esimerkiksi nimien unohtaminen),
2) esimerkiksi traumaan liittyvää (dissosiaatio) tai
3) laaja-alaisempaa (esimerkiksi infantiili amnesia).

Täten repressio on erotettava supressiosta (tukahduttamisesta) ja valehtelusta ja diskriminoitava suhteessa kieltämiseen (denial) ja negaatioon.

Torjunnalla on psykoanalyysissa erityinen asema mm. termin historian vuoksi: Verdrängung oli Freudilla esillä jo Projektissa (1895) neurofysiologisena käsitteenä sekä Breuerin & Freudin kirjassa Studien über Hysterie (1893–95). Freud käytti varhaisina päivinään termiä torjunta välillä

1) erityisen defenssin nimenä (muiden defenssien ohella) ja välillä
2) defenssien yleisnimityksenä tai defensiivisen toiminnan mallina.

Historian lisäksi torjunnan erityisasema tulee esiin siinä, että torjunta, suhteellisen pysyvän vastakateksin lähteenä, on laaja-alainen psyykeä rakentava prosessi. Pelkästään ohjattava sitominen ei riitä pitämään psyykeä koossa.

Freud erotti kirjoituksessaan Die Verdrängung (1915)

1) primaarin torjunnan, joka aluksi estää vietti-impulssien ilmenemistä, ja
2) sekundaarisen eli varsinaisen repression, ikään kuin jälkitorjunnan, joka estää yllykkeiden johdannaisten ja verhottujen muotojen pääsyä tietoisuuteen.
3) Kolmas vaihe on torjuttujen psyykensisältöjen paluu erilaisissa "valepuvuissa", esim. oireina, unina ja paraprakseina ym.

Torjunta on kaikkein edistynein defenssi. Tämä pohjaa siihen, että repressio kehittyy pitäväksi melko myöhään, ehkä 4 - 5 -vuotiaana, ja on painottuneena läsnä normaaliudessa sekä ylätason neurooseissa, kuten hysterioissa ja fobioissa. Torjunnan tehokas ylläpito vaatii myös kehittynyttä minää ja vahvaa antikatektista energiaa. Repression laaja-alainen "käyttö" voi kuitenkin tehdä ihmisen tietämättömäksi, "tyhmäksi" tai affektivaltaiseksi.

Torjunnan psykologisessa mielessä esitti vuonna 1806 saksalainen pedagogi Johann Friedrich Herbart (1776 - 1841). Termi on mahdollisesti tullut Freudin tietoon hänen psykiatrian opettajaltaan Theodor Hermann Meynertiltä (1833– 1892 ), joka oli Herbartin ihailija.
-

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 3:17 pm

Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Gyver Pe Syys 11, 2009 3:43 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:
t o r j u n t a

r e|p r e s s i o (saks. Verdrängung), prosessi ja defenssi, jossa psyykkinen sisältö painuu tiedostamattomasti ja automaattisesti piilotajuiseen. Torjunta voi olla mm.

1) ad hoc -tyyppistä (esimerkiksi nimien unohtaminen)

Tuosta tulikin mieleeni kysymys: Minkälainen psykodynaaminen tulkinta annetaan sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö ihan oikeasti unohtaa nimen? Varsin inhimillistä ja yleistä tuo unohteleminen nimittäin on.

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 3:43 pm

Hermiitti kirjoitti:Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 3:44 pm

Kyllästynyt, media lietsoo epärealistisia pelkotiloja jatkuvasti!

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 3:45 pm

Pertti Luukkonen, meikä laittaa ainakin kielikuvallisesti itsensä välillä off-line tilaan!

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 3:49 pm

Hermiitti kirjoitti:Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Tarkoittaa:
Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa kokeet sammutetaan.
-

Gyver Pe Syys 11, 2009 3:50 pm

Toinen kysymys: Psykodynaaminen tulkinta/selitys/kuvaus sellaisesta tilanteesta, että ihminen ei alunperinkään tiedä nimeä?

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 3:56 pm

Pertti Luukkonen kirjoitti:
Hermiitti kirjoitti:Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Tarkoittaa:
Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa kokeet sammutetaan.
-

Aivoihin viittasin eli kirjoitan: Aivojen rooli voidaan todeta koetutkimusella ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä, jossa ne sammutetaan! Huom! Ne vai se? Ne viittaa paremmin aivoihin muttei elimenä sanaan.

Kyllästynyt Pe Syys 11, 2009 4:01 pm

Hermiitti kirjoitti:
Pertti Luukkonen kirjoitti:
Hermiitti kirjoitti:Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Tarkoittaa:
Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa kokeet sammutetaan.
-

Aivoihin viittasin eli kirjoitan: Aivojen rooli voidaan todeta koetutkimusella ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä, jossa ne sammutetaan! Huom! Ne vai se? Ne viittaa paremmin aivoihin muttei elimenä sanaan.

Sinun sietäisi opetella lauseenjäsennystä Hermit!

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 4:09 pm

Kyllästynyt, olen luova kirjoittaja enkä kuiva asiakirjakirjoittaja! Smile

Kyllästynyt Pe Syys 11, 2009 4:43 pm

Hermiitti kirjoitti:Kyllästynyt, olen luova kirjoittaja enkä kuiva asiakirjakirjoittaja!

"Luovuus" ei oikeuta sekavaan, virheelliseen tai harhaanjohtavaan kirjoitustapaan.

HeppuHej Pe Syys 11, 2009 4:44 pm

Entäs seuraava omakohtaisesti koettu esimerkki?

Autoillessa unohtui käsijarru päälle ja ihmettelin miksi auto käyttäytyy omituisesti kunnes hoksasin ottaa käsijarrun pois päältä.

Sen jälkeen tuli usein ihan tietoisesti tarkistettua, että onhan käsijarru varmasti pois päältä.

Mutta jonkin ajan kuluttua huomasin, että käsi hakeutui ihan itsekseen käsijarrun kahvalle ja kokeili, että se on pois päältä, vaikk se oli jo varmasti otettu pois päältä. Tämä "maneeri" kesti jonkin aikaa.

Oliko kyse tiedostamattoman ohjaamasta tempusta vai oliko kyse jonkinasteisesta neuroosista tms?

Pertti Luukkonen Pe Syys 11, 2009 4:59 pm

Kyllästynyt kirjoitti:
Hermiitti kirjoitti:
Pertti Luukkonen kirjoitti:
Hermiitti kirjoitti:Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa ne sammuttaa.

Tarkoittaa:
Aivojen roolin ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä voi todeta kokeella, jossa kokeet sammutetaan.
-

Aivoihin viittasin eli kirjoitan: Aivojen rooli voidaan todeta koetutkimusella ihmistä kokonaisvaltaisesti ohjaavana elimenä, jossa ne sammutetaan! Huom! Ne vai se? Ne viittaa paremmin aivoihin muttei elimenä sanaan.

Sinun sietäisi opetella lauseenjäsennystä Hermit!

Ne viittaa kokeeseen, ei aivoihin.

Huomaa myös:
ei ole tehty. Väärin olisi: "olla tehty".
.

HeppuHej Pe Syys 11, 2009 5:21 pm

Tuo aivotesti on jo testattu ainakin presidentti Reaganilla, jolta piti kuulemma ottaa purukumi pois, kun hän meni kävelylle, koska ei voinut tehdä kahta asiaa yhtä aikaa.

Hermiitti Pe Syys 11, 2009 6:13 pm

Pertti Luukkonen, kerrotko nyt lemppariaiheestasi eli aivojen kuvantamismenetelmistä?

possu Pe Syys 11, 2009 6:34 pm

Kyllästynyt: ""Luovuus" ei oikeuta sekavaan, virheelliseen tai harhaanjohtavaan kirjoitustapaan."

Kyllä muilla on oikeus kirjoittaa, kuten parhaaks näkevät, tai tahtovat, kunhan eivät riko sääntöjä, eikä heidän tarvitse hakea siihen lupaa sinulta, eikä muiltakaan kanssakirjoittajiltaan. :-O

Sponsored content

Alitajunta, tietoisuus ja muuta mukavaa